Vuoden lopun kuulumisia

Se on sitten joulukin vietetty, en huomannut edes joulutoivotusta laittaa tänne teille hyvät lukijani, mutta nyt toivotankin teille hyviä loppuvuoden päiviä ja tulevaa vuotta 2018.

Loppuvuosi oli Virtain kuntapolitiikassa enimmäkseen jouluruokailuja, kahvittelua, kätten puristuksia ja muuta yhteistä hymistelyä. Eikä siinä mitään, onhan se hyvä, että käyttäydymme yhdessä ollessamme sivistyneesti ja keskusteluyhteys säilyy.

Viime viikolla kokoontui uuden yhtenäiskoulun suunnittelutyöryhmä ensimmäisen kerran. Siellä oikeastaan ainoana asiana oli konsultin kilpailuttaminen. Aikatauluakin meille esiteltiin, ja heti kun konsultti saadaan, on vuorossa hankesuunnitelman tekeminen (taas) onneksi eri yhteyksissä on jo paljon kirjattu ylös asioita, joita uudessa koulussa tulee olla. Eikä parane unohtaa koko kaupungin olohuone -pyrkimystäkään, onhan se mainittu uudessa strategialuonnoksessakin. "Hieman" kyllä tuskastuttaa tuo kunnan hommien hitaus, mutta olen kyllä jossain määrin siihen jo tottunut näiden viiden vuoden aikana, jotka olen valtuustossa ja hallituksessa ollut. Nyt vain sitten odotellaan, kun tekninen johtaja tekee tarjouspyynnön konsultista, oma hankintatiimimme tarkistaa sen ja sen jälkeen  se laitetaan Hilmaan (julkisten hankintojen ilmoituskanava netissä) ja ehkä myös lähetetään suoraan joillekin firmoille, jotka rakentamisalan konsulttipalveluja tarjoavat. Toivon kovasti, että se konsultti, joka Virroille lopulta saapuu, luottaisi omaan ammattitaitoonsa niin paljon, että kykenisi vastustamaan heti alkavaa aivopesua ja ohjaisi meitä rakentamaan oikeasti hyvän koulun eikä tanssisi politikoinnin askelmerkkien mukaan!

Perusturvalautakunta kokoontui myös pari viikkoa sitten, ja siellä lista ei ollut kovin pitkä, mutta puhetta riitti kuten yleensä. Taas kerran joku oli sitä mieltä, että perusturvalautakunnan tehtävät pitää selkiyttää. Kuulostaa hyvältä ja puheenjohtajana otan toki kopin asiasta ja niitä varmasti tullaan käymään läpi kevään aikana monissa eri tilaisuuksissa. Mietin vaan, että mikä on niiden motiivi, jotka jankkaavat jatkuvasti tuosta tehtävien selkiyttämisestä? Onko ajatuksena ehkä sulkea suut? Emmekö saisi kyseenalaistaa Keiturin Soten toimintaa? No sen voin sanoa, että niin vahvasti asialla olevaa porukkaa on lautakunnassa nyt, että suita ei kyllä kukaan pysty sulkemaan, vaikka kuinka yrittäisi 😊 Itse olen sitä mieltä, että on hyvä, että lautakunnassa keskustellaan ja että lautakunta tekee selvityspyyntöjä ja lausuntoja. Virallisten asioiden lisäksi seuraavassa kokouksessa meille esitellään vanhusten tehostettua palveluasumista ja SAS-ryhmää, ainakin näin on luvattu. Tammikuun alkupuolella pidämme myös iltakoulun, jossa on tarkoitus viimeistellä perusturvan strategiaosuus.

Palataan tammikuun puolella taas asiaan, oikein hyvää uutta vuotta 2018 jokaiselle!

Kävelyllä

Perjantaina olin aamupäivällä kävelemässä Virtaintiellä, mukana oli elinkeinopäällikkö, tekninen johtaja, Tarjanteen talon omistaja Juha Tanhua-Tyrkkö ja meitä toritiimiläisiä oli lisäkseni Jarmo Salminen. Kävelimme kadun päästä päähän ja yritimme tarkastella ja pohtia, mitä  uudistuksia olisi tarpeen tehdä. Ensi vuodelle budjetoidusta summasta menee suurin osa torille rakennettavaan kahvila/grillirakennukseen. Torin ulkonäkö kohenee kummasti, kun vaunugrillihässäkkä poistuu. Kävelyllämme suunnittelimme mm. penkkejä torille ja kadunvarrelle lisää sekä joitain muutoksia kukkaistutuksiin. Torille on myös tulossa muutama kiinteä koju, joihin voisi tulla myymään, jos ei ole omaa telttaa tms.

Toki "surimme" myös tyhjiä liiketiloja, niille emme oikein voi mitään. Pienten kivijalkaliikkeiden aika alkaa olla jo ohi, ne joutuvat väistymään nettikaupan tieltä. Miksei tietysti voisi tehdä jotain markkinointikampanjaa sellaisille yrittäjille, joilla on nettikauppa ja tarvitsisivat varastotilaa. Jos sellaisen vaikka laittaisi pystyyn tyhjään liiketilaan, voisi halutessaan pitää kauppaa auki myös fyysisille asiakkaille jonkin verran päivän aikana vaikka suurin osa myynnistä tapahtuisikin netin kautta.

Tähänkin tietysti vaikuttaa  rakennuksen omistajan asettama tilan vuokrahinta, kukaan ei tule yrittäjäksi kalliina pitämäänsä tilaan. Myöskin jotkut rakennukset Virtaintien varrella ovat melko huonossa kunnossa, kaipaisivat kunnostusta kipeästi. Virtaintien aseman päässä viimeisenä talona on sellainenkin talo, joka kaipaisi purkamista ja tontti raivausta. Mutta eihän kaupunki voi mennä purkamaan kenenkään yksityisen omistamaa taloa.

Keskustelimme myös kesäisin jalkakäytävien ja kadun välistä kasvavista ruohoista ja keinoista niiden poistamiseen, yhteinen halu meillä oli muutenkin parantaa kaupunkimme yleisilmettä. Kävelymme tuloksena vaikuttaisi siltä, että pieniä muutoksia on luvassa jo ensi vuoden aikana, lisää myöhemmin.

On siellä Keiturin Soten uumenissa jotain hyvääkin

Tai itseasiassa onhan siellä moni asia kunnossakin, yleensä vaan tulee puhuttua niistä asioista, jotka eivät ole kunnossa, ja niitäkin riittää.

Tänään olin Ikäneuvo hankkeen infotilaisuudessa. Hankeessa ovat mukana lähes kaikki Pirkanmaan kunnat. Ikäneuvo hankkeen tarkoituksena on luoda iäkkäille asiakkaille sekä heidän omaisilleen matalan kynnyksen palveluja.

Tälllä hetkellä Keiturin Sote toteuttaa palveluneuvontaa ja asiakasohjausta. Tarkoitus olisi aloittaa myös lähitoritoiminta. Lähitori tarkoittaa sitä, että johonkin keskeiselle paikalle keskelle kylää tulisi jokin tila, josta asiakas saisi kaiken tarvitsemansa tiedon ja ohjauksen oikealle taholle. Lähitorilla järjestettäisiin myös kerhotyyppisiä toisten kohtaamisia ja muuta sosiaalista toimintaa.

Mielestäni kuulostaa hyvältä, tämä on juuri sitä palvelujen oikeaan suuntaan kehittämistä, jota soisin Keiturin Soten tekevän enemmänkin. Palvelujen tuominen lähemmäs asiakasta on aina oikea suunta. Tämä hankehan tähtää siihen hetkeen, kun maakunta ottaa hommat hoitaakseen. Näiden palvelujen on tarkoitus olla silloin jo toiminnassa.

Ensi maanantain Virrat Areenassa puhutaan myös tästä, kannattaa tulla kuuntelemaan!

Viestinnästä

Tästä Virtain kaupungin tiedotuksesta ja viestinnästä olen ennenkin kirjoitellut ja taas palaan samaan aiheeseen. Palaan siksi, että pidän sitä äärimmäisen tärkeänä asiana kunnan toimivuuden ja kehittymisen kannalta.

Eilen Ylellä oli juttu kuntajohtajien palkoista ja siinä jutussa oli otettu esimerkiksi Pyhtää. Pyhtään kohdalla on mielestäni huomionarvoista se, että siellä oli maksettu kunnanjohtajalle bonusta siitä, että Pyhtäästä oli ollut yli neljäsataa positiivista lehtijuttua. En nyt tarkoita, että meidän Vesan pitäisi alkaa samalla tavoin hommiin yksinään, mutta jotenkin tuo viestintä olisi vain hoidettava kuntoon.

Viime keväänä silloisen hankepäällikön virkanimike vaihdettiin kehittämis- ja viestintäpäälliköksi ja silloin elin siinä toivossa, että jospa hän nyt saisi organisoitua tiedottamisen paremmaksi. No näin ei käynyt eikä se nyt varsinaisesti ihme ole. Työtehtäviä kehittämis- ja viestintäpäälliköllä oli ennen nimikkeen vaihtumista paljon ja samat hommat jatkuivat sen jälkeenkin. Aikaa viestinnän kehittämiseen ei ole ollut.

Nyt kaiken huipuksi Keiturin Sote alkaa ostaa Virtain kaupungilta puolet kehittämis- ja viestintäpäällikön työajasta yhtiölle ja Virtain kaupungin viestinnän kehittäminen on vaarassa hiipua  kokonaan. Näin ei saa tapahtua! On pakko jotenkin järjestää asia. Aina sanotaan, että joka osaston pitää tiedottaa jne. Mutta se ei tapahdu tuosta vaan; jonkun pitää organisoida se alkuun. Pitää vaikka viikkottainen tiedotuspalaveri kaikkien osastojen edustajille, jossa yhdessä mietittäisiin mistä voisi tiedottaa ja miten. Sitä en tiedä kuka se joku on, miksei se voisi olla vaikka kaupunginjohtajakin vai pitäisikö oikeasti palkata joku viestinnän ammattilainen siihen hommaan?

Positiivinen viestintä voisi nostaa Virtain vetovoimaisuutta, jos Virrat näkyisi säännöllisesti positiivisissa uutisissa jopa valtakunnan tason medioissa, voisi joku maalle muuttoa harkitseva päätyä muuttamaan juuri tänne rakkaaseen kotikaupunkiimme.

Toimikuntasähläilyä

Joku tarkkaavainen kuntalainen on saattanut huomata, että viime aikoina on rakennustoimikuntia nimitelty kaksin kappalein. Hallitus on nimittänyt omansa ja tekninen lautakunta omansa samoihin kohteisiin. Huomisen hallituksen listalla on jälleen toimikunta-asiaa.

Voi vaikuttaa sähläykseltä ja sitä se toki tavallaan onkin. Kyseessä on hallituksen kokoukseen asiaa valmistelleiden henkilöiden unohdus (ja toki myös meidän luottamushenkilöiden ajattelemattomuus). Ei ole muistettu ottaa huomioon, että missä järjestyksessä asiat tulee käsitellä. On ihan järkeenkäyvää, että jos tekninen lautakunta vastaa rakentamisesta, on loogista, että sitä ei sivuuteta rakennustoimikuntaa nimitettäessä.

No mitään peruuttamatonta ei päässyt tapahtumaan, asiasta on neuvoteltu yhteisymmärryksessä teknisen lautakunnan puheenjohtajan kanssa ja päädyttiin siihen, että hallitus lakkauttaa nimeämänsä toimikunnan yhteiskeittiöhankeen kohdalla ja siinä jatkaa teknisen lautakunnan nimeämä toimikunta. Yhtenäiskoulun toimikunnan suhteen toimitaan niin, että hallituksen valitsema toimikunta jatkaa suunnittelutoimikunnan nimellä niin kauan, kun suunnittelu on käynnissä ja sen jälkeen astuu vastuuseen teknisen lautakunnan nimeämä rakennustoimikunta. Ihan hyvä niin. Koulun suhteen juuri tuo suunnitteluvaihe on tärkeä ja siihen toimikuntaan on tarpeen saada mahdollisimman laajalla osaamisella varustettuja asiantuntijoita. Rakentamisen alkaessa voi mielestäni tekninen osasto ottaa aivan hyvin enemmän vastuuta.

 

Hyviä päätöksiä

Jospa tällä kertaa kirjoittaisin positiivisista päätöksistä tai tiedoksi merkitsemisistä hallituksen kokouksessa. On nimittäin niin, että paljon tehdään myös sovussa hyviä päätöksiä. Ei kaikesta tarvitse aina vääntää.

Mielestäni oikein hyvä asia on suunnitelma yhteisen asiakaspalvelupisteen perustamisesta  kaupungintalon aulaan. Sinne olisi tulossa Kelan neuvontaa parina päivänä viikossa, todennäköisesti työkkärin palvelua ja kaupungin omia palveluja ja ties mitä muuta keksitään. Tähän palvelupisteeseen kuntalainen voi mennä eri tahojen palvelujen käyttämisen lisäksi kysymään neuvoa esimerkiksi tietokoneella tehtävän hakemuksen täyttämiseen. Ja juurikin loistava paikka sille olisi kaupungintalon aula; sinne on jokaisen helppo mennä. Aivan eri asia kuin könytä johonkin ylempien kerrosten syövereihin asiaansa hoitamaan. Toivottavasti tämän tiimoilta ei kukaan ala politikoimaa ja ajamaan omaa ideaansa läpi vain siksi, että haluaa saada nimensä näkyviin asian yhteydessä.

Toinen erityisen hyvä asia oli Killinkosken kyläyhdistyksen matkailun kehittämishanke. Ensimmäinen vastaus Ähtärin "pandahuutoon", eli kylä valmistautuu nappaamaan osan ohikulkuliikenteestä. Tähän hankkeeseen myönsimme ilomielin välirahoitusta. Kunpa kuntamme alueelta löytyisi muitakin innokkaita tahoja keksimään vastaavia kehittämishankkeita. 

Kolmas mukava asia oli yhdistysten talo. Vaikka se ilmaantuikin yllättäen katukuvaan yläkoululta tyhjäksi jääneeseen väistötilaan kenenkään tietämättä, on se silti hieno ajatus. Siellä on muutamille yhdistyksille järjestetty ns. pysyvät tilat ja sen lisäksi muut yhdistykset voivat varata tiloja ilmaiseksi kokouksiaan varten. Päätösten tekeminen asiasta oli päässyt unohtumaan, mutta ne on vaan tehtävä jälkikäteen; eiköhän sivistyslautakunta tule hyväksymään talon käyttämisen siihen asti kuin sen vuokrasopimus on voimassa. Virroilla on monia pieniä yhdistyksiä, joiden rahavarat eivät ole kovinkaan suuria ja kokoustilan vuokran maksaminen voi ottaa koville. Itse kuulun Virtain Pelastakaa Lapset ry:n ja me ainakin mieluummin käytämme kaikki rahamme virtolaisten lasten ja nuorten hyväksi kuin maksamme vuokraa kokoustiloista. Toivotaan, että tämä kokeilu jäisi pysyväksi.

Eivät muutkaan asiat viime maanatain hallituksen listalla mitenkään huonosti menneet. mutta nämä kolme ovat mielestäni sellaisia, jotka edesauttavat kuntamme julkisuuskuvaa kehittymään eteenpäin. Siksi nostin tällä kertaa juuri ne esiin.

 

Kooveeärrää sitten vaan

Eipä ollut rohkeutta eikä ymmärrystä tarpeeksi virtolaispoliitikoilla valita nykyaikaista, joustavaa ja nopeaa urakkamuotoa, piti pysyttäytyä vanhassa muodossa, josta on kokemusta. Siitäkin huolimatta, että kokemukset eivät ole pelkästään hyviä.

Viime viikon keskiviikkona tehtiin siis valtuustossa koulun rakentamismuodonvalintapäätös. Se oli KVR, vaikka parhaamme yritimme. Erityisesti Sanna Kangas puhui hyvin KVR:n haitoista ja projektinjohtourakan hyödyistä. Pari äänestystäkin asian tiimoilta käytiin.

Huvittavinta on se, että ne, jotka puolustelivat KVR:ää, käyttivät sen puolusteluun projektinjohtourakan perusteita; Nopeutta ja joustavuutta. Lisäksi heidän mielestään mikään urakkamuoto ei mahdollista paikallisten yritysten ottamista huomioon kilpailutettaessa. Mutta väärässä ovat, projektinjohtourakassa kilpailutuksen voi hoitaa urakoitsija ja näin ollen hankintalain kaikki säännökset eivät ole tuolloin voimassa ja tilaaja pääsisi vaikuttamaan aliurakoitsijoiden valintaan.

Lisäksi KVR:n puolustajat ovat toitottaneet sen edullisuutta. Mutta nyt on ihan oma esimerkki kaupungilla, että edullista se ei ole, jos tulee yhtään muutoksia. Yhteiskeittiöhankkeessa oli nimittäin ensimmäinen kustannusarvio 1,4 miljoonaa ja nyt on jo noustu yli kahden miljoonan. Toivottavasti koulun hinta ei nouse samassa suhteessa.

Politiikka = yhteisten asioiden hoitoa, vai onko?

Peliä, peliä

 

Huh huh, kyllä on pelattu taas. Poliittista peliä meinaan, itselleni se on äärimmäisen vaikeaa. Yritän aina ajatella asiat niin, että mikä olisi parasta Virtain kaupungin ja sen asukkaiden kannalta. Minulle on ihan sama, että kuka jotain asiaa ehdottaa, jos  ehdotus on järkevä ja kunnan ja kuntalaisten kannalta hyvä.

Jo maanantain pitkässä hallituksen kokouksessa yritimme valita tulevalle yhtenäiskoulullemme rakentamismallin. Virkamiehet ja konsultti olivat valinneet malleista kaksi "loppusuoralle", ne olivat alliansimalli ja KVR-urakka. No sitten keksin erään toisen poliitikon kanssa keskustellessani, että miksi se pitäisi olla kumpikaan niistä, aivan hyvin voisimme tehdä päätöksen jostain muusta mallista. Niinpä otin puheeksi, että mitenkäs olisi, jos tehtäisiin projektinjohtourakkamallilla, joka olisi alliansin ja KVR:n joustava ja nopea, paikalliset yritykset huomioon ottava välimuoto ja tein siitä lopulta esityksenkin. No selväähän se, ettei siitä yksimielisyyttä tullut, eihän sitä nyt tietenkään voi suostua minun esittäämääni vaihtoehtoon, etten vaan saa kunniaa siitä. Onnistuneesti porukka sai venytettyä asian käsittelyn sitten tälle illalle, jolloin jatkuu maanantain kokouksemme. Kolme vuorokautta tehokasta peliaikaa poliittisille pelureille, ja kyllä on meinaan puhelin soinut. Voin vaan kuvitella, kuinka paljon se on soinut muilla asianosaisilla.

Täytyy sanoa, että vaikken osaa kovin hyvin tuota poliittista peliä, olen oikein hyvä tunnistamaan sellaisen. Eri ihmiset ovat minulle soitelleet ja kas kummaa, käyttävät samoja sanoja minulle puhuessaan. Selvästi on sovittu, että soittakaa te Tytille niin minä soitan.... jne. Harmillista on, että kaikki eivät tunnista tuota poliittista peliä, ja ehkä luulevat, että henkilö ajaa puhtaasti kuntalaisten parasta soitellessaan ja lobatessaan omaa ehdotustaan.

No illalla sitten nähdään vähän lisää peliä, ja kuullaan loistavia puheenvuoroja tilanteesta. Toivottavasti kuitenkin järki voittaa ja jokainen uskaltaa ajatella sitä, että kuinka saisimme mahdollisimman hyvän koulun virtolaisille lapsille ja nuorille  ja jättää sen poliittisen pelin tämän ulkopuolelle.

MUOKKAUS: Lisää asiasta kokouksen jälkeen

 

No niinhän siinä kävi kuten ounastelinkin, oli lobattu niin tehokkaasti, että jäin yksin esitykseni kanssa. Minä esitin projektinjohtourakkaa, joka olisi ollut nopea, tilaaja olisi saanut olla mukana koko ajan ja  rakennustyön jo käynnissä ollessa olisi voitu vielä tehdä joitain muutoksia. Lisäksi olisimme saaneet vaikuttaa aliurakoitsijoiden valintaan ja turvata näin ollen hieman paikallistenkin yrittäjien osallistumista projektiin.  Ja kyllähän sitä Virroillakin olisi jo voitu astua nykyaikaan ja uskaltaa valita tapa, jossa olisi tilaa innovaatioille ja avoimelle toiminnalle.

Kyllähän se koulu varmasti valmistuu KVR:lläkin, mutta paljon hankalampaa se on. Nyt pitää jo heti aluksi olla täysin varmana selvillä mitä halutaan ja osata määritellä kaikki, myöhemmin emme pysty enää vaikuttamaan. Emmekä voi myöskään vaikuttaa siihen, että minkälaisia aliurakoitsijoita urakan voittanut ottaa.

Minua ei tässä harmita niinkään "tappio", valtuustossa on mahdollista vielä äänestää asiasta ja jos sielläkin tulee tuo KVR päätökseksi, sitten on vaan yritettävä viedä sitä eteenpäin, niinhän se menee kuntapolitiikassa. Minua sen sijaan harmittaa tapa, jolla tähänkin päästiin: Jos on vaara, että päätökseksi tulee jokin muu kuin erään tietyn tahon mielipide, vedetään asia pois listalta, jätetään pöydälle tai kuten nyt kävi, jatketaan kokousta muutaman päivän päästä, että ehditään puhua porukka kääntämään kelkkansa.

Perusturvan asioita lokakuun lopulla

Pidimme perusturvalautakunnan kokouksen viimeinen päivä lokakuuta. Lista oli pitkä, mutta jaksoimme silti hyvin käydä sen loppuun. Puoli kymmeneen asti istuimme. Kokouksessa oli jälleen vilkasta keskustelua, jopa niin, että puheenjohtajana jouduin kehottamaan asiassa pysymiseen ja puhumaan ainoastaan annetun puheenvuoron aikana, mutta eipä siitäkään kukaan loukkaantunut 😊

Listalla oli monia ns. viranomaispäätöksiä, jotka kuuluvat perusturvalautakunnalle. Itse lautakuntana halusimme ottaa listalle kuulolaitteiden paristojen ja letkujen tarjoamisen kuntalaisille ilmaiseksi jatkossakin. Oli nimittäin niin, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin apuvälineohjeistuksen mukaan niiden ilmaisjakelu lopetettiin syyskuussa Virtain terveyskeskuksessa, koska edellinen perusturvalautakunta oli päättänyt ottaa kyseisen ohjeen käyttöön. Tämä kohta oli jäänyt huomaamatta ja nyt sitten joku Keiturin sotella oli sen huomannut ja lopettanut jakelun. Asia on kaupungille taloudellisesti pieni, mutta kuulolaitteiden käyttäjille iso.

Toinen asia, jonka itse halusimme ottaa esiin, oli vanhusten tehostetun asumispalvelun tilanne. Halusimme, että inhimilliset näkökulmat otettaisiin huomioon sijoituspäätöksiä tehdessä ja että mitään yksikköä ei erityisesti syrjittäisi. Lausuntomme pääset lukemaan tästä.

Joistain piireistä on kuulunut kritiikkiä ja puheita, että perusturvalautakunnan roolia pitäisi selkeyttää. Tarkoittaen siis, että ei tykätä siitä, että otetaan voimakkaasti kantaa asioihin ja vaaditaan tietoa ja selvityksiä Keiturin sotelta. Myös kuulolaitteiden paristoasiaa on pidetty vähäpätöisenä ja liian toiminnallisena lautakunnalle. Mutta se vaan on niin, että välillä lautakunnan täytyy vaan ottaa kantaa pieniinkin asioihin, jos se on se taho, joka asiasta päättää. Ja ihan turha luulla, että minun johtamani lautakunta ei ottaisi kantaa asioihin. En myöskään näe, että tietojen pyytäminen Keiturin sotelta olisi jotenkin väärin, emmehän me muuten pysty valvomaan toimintaa, jos emme saa riittävästi tietoa asioista.

Virtain kaupungin hallintosääntö määrittää yleisesti lautakunnan tehtävät pykälässä 29 ja vielä lisäksi perusturvalautakunnan tehtävät pykälässä 31. Ne löytyvät täältä.

Onko sosiaalinen media pahasta vai voisiko se jopa olla hyödyllinen?

Vain tunnustamalla epäkohdat niihin voidaan saada parannusta 

 

Tiesittekö muuten, että Suomessa on mielipiteenvapaus ja niin on muuten Virroillakin! Vaikka sitä ei ihan heti uskoisi, jos esimerkiksi lukee vaikkapa torstain 26.10. Suomenselän sanomien pääkirjoitusta sivulla neljä. Siinä nimittäin yleistettiin, että virtolaiset luottamushenkilöt aiheuttavat negatiivista eripuraa ja epäluuloa kirjoituksillaan sosiaalisessa mediassa. Kaiken lisäksi vihjattiin, että ne, jotka kirjoittavat negatiivisista asioista, eivät ole vaivautuneet ottamaan asioista selvää ja siksi kirjoittavat niin kuin kirjoittavat.

Onko tosiaan niin, että sosiaalisen median negatiivisuuden luovat luottamushenkilöt? Mekö olemme niitä, jotka tuomme jatkuvasti negatiivisia asioita esiin? Virtain kaupungin järjestämässä strategiakyselyssä kuntalaisille oli kuulemma esiintynyt vastauksissa Virtain huonoina puolina negatiivisuus ja kateus. Ne, jotka kyselyä tulkitsivat, halusivat tulkita sen niin, että kyseessä on nimenomaan luottamushenkilöiden kirjoittelu. Sitä en tiedä, oliko joissain vastauksissa mainittu luottamushenkilöt negatiivisuuden lähteinä, mutta tässäkin on otettava huomioon, että siihen kyselyyn sai vastata nimettömänä ja olenpa kuullut, että aika moni luottamushenkilöistä on siihen vastannut, vaikka se ei ollutkaan meille tarkoitettu. Ja näin ollen vastauksissa saattaa näkyä poliittinen kateus tai katkeruus omasta menestymättömyydestä kevään vaaleissa.

Kaikkien luottamushenkilöiden pitäisi siis katsella maailmaa ruusunpunaisten silmälasien läpi, hokea vaan, että kuinka meillä asiat on hyvin ja olla möllöttää rauhassa koko kautensa (tai jopa useiden kausien ajan). Mielestäni myös huonolla tolalla olevista asioista pitää puhua, muutoinhan niihin ei koskaan saada parannusta. En usko, että kuntalainenkaan haluaa, että me päättäjät vain suljemme silmämme. Täytyy olla realistinen ja tunnustaa, että vaikka moni asia on hyvin Virroilla, eivät kaikki asiat kuitenkaan ole. Meidän tehtävämme on yrittää parhaamme mukaan parantaa asioita.

Digikehitys

Digikehitys on mennyt valtavasti eteenpäin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sinä aikana erityisesti erilaiset sosiaalisen median ympäristöt ovat tulleet hyvin tavallisiksi, joka ihmisen välineeksi kommunikoida. Silti joissain piireissä niitä edelleen paheksutaan; kun on joskus Facen alkuaikoina kuullut jonkun paheksuvan sitä hömppänä, niin sellaisena sitä pidetään ikuisesti, kun ei täysin ymmärretä sen olemusta eikä osata sitä käyttää sujuvasti. Eikä myöskään nähdä sen helppoutta päättäjien ja viranhaltijoiden yhteydenpitokanavana kuntalaisten kanssa.

Hyvinä esimerkkeinä hyvästä yhteydenpidosta toimivat nämä kolme tapausta: Itse kysyin suurta pahennusta herättäneessä sosiaalisessa mediassa (Puskaradio Virrat) ennen vaaleja, että mitkä asiat Virroilla ovat hyvin. Se on tähän mennessä kerännyt 102 kommenttia ja vielä näinä päivinäkin ketjuun on tullut vastauksia ja valtava määrä positiivisia asioita kotikaupungistamme. Kysyin myös ideoita, mitä kaupungintalon viereiseen liikenneympyrään voisi laittaa nuukahtaneiden surukuusien tilalle ja sain siihen 202 ehdotusta, joista osa oli kerrassaan loistavia. Aimo Mäkinen kysyi ehdotuksia Virrat -palkinnon saajiksi ja siihenkin tuli 44 kommenttia, niiden joukossa monia hyviä ehdotuksia.

Toki sosiaalisissa medioissakin pitää muistaa käytöstavat ja harkita miten asiansa ilmaisee, mutta eivät ne todellakaan mitään paheellisia kuntapoliitikollekaan ole. Ehkä muidenkin olisi astua askel nykyaikaan ja lopettaa kohdaltaan vallitseva somehiljaisuus. Jos tuntuu vaikealta kirjoittaa heti ikioma kommentti, voi aloittaa vaikka vastaamalla jonkun kuntalaisen kysymykseen ja tarjota sitä oikeaa tietoa asiasta.

Kenen lauluja laulat

Meitä someaktiiveja on nuhdeltu ihan jopa kokouksessa otetussa puheenvuorossa; asiat kuulemma pitäisi hoitaa muilla tavoin kuin sosiaalisiin medioihin kirjoittelemalla. Itse kirjoittelen Faceen ja tänne Bloggeriin, joskus harvoin Twitteriin. Snäppään muutamille tutuille, olen Linkedlnissä, Google plussassa, Pedanetissä ja jaan Instaan kuvia. Siinä ovat minun tämänhetkiset sosiaaliset mediani, kolmeen ensiksi mainittuun kirjoittelen poliittisiakin juttuja, ja nämä kaikki kolme ovat luonteeltaan sellaisia, joihin kirjoitetaan omalla nimellä ja minusta se, jos mikä on reilua. Hetkinen muuten! Kukas sen Suomenselän sanomien pääkirjoituksen olikaan kirjoittanut? ... Ai niin, eihän kyseisessä paikallislehdessä ole tapana laittaa toimittajan nimeä juttuihin.

En varsinaisesti halua moittia Suomenselän sanomia, se on kuitenkin pääsääntöisesti hyvä lehti. Nyt on vaan tainnut käydä niin, että toimittaja on omaksunut sen enempää kyseenalaistamatta eräiden voimakasluonteisten viranhaltijoiden ja luottamusmiesten puheet toisista luottamusmiehistä. Eli pääkirjoituksessa on unohdettu puolueettomuus ja otettu kantaa muutamia henkilöitä kohtaan, onhan nimittäin niin, että someen kirjoittelevia luottamusmiehiä on aika vähän ja me kaikki olemme nyt joutuneet kyseenalaiseen valoon.

Tähän juttuun saa mielellään kommentoida, mikäli tekee sen omalla nimellään. Blogin ei tarvitse olla mikään yksisuuntainen mielipiteen ilmaisukanava, täälläkin voidaan käydä keskustelua.

Pirkanmaan jätehuolto

Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, ikä 41 - 50 v., nainen, sitoutumaton... Nämä muun muassa tulivat vastauksiksi Pirkanmaan jätehuollon lähettämään "nimettömänä" vastattavaan mielipidekyselyyn kuntapäättäjille.  Ei vaadi kovin suuria salapoliisitaitoja pystyäkseen  henkilöimään vastaajan tuosta. Itse laitoin kyllä tiettyihin kohtiin kritiikkiä aika reilustikin ja voisin sen nimellänikin laittaa ei sen puoleen, huvitti vaan tuo nimettömyys. 

Nythän on se tilanne, että kuntien ja muiden tahojen tekemät valitukset sako- ja umpikaivojen tyhjennyksestä alueella on todettu aiheettomiksi, mutta sen sijaan Pirkanmaan jätehuollon tekemää kilpailutusta likakaivojen tyhjennyksestä ei hyväksytty vaan se joutuu tekemään uuden kilpailutuksen, koska hankinta on toteutettu kansallisena hankintana vaikka summa on niin suuri, että EU-kynnysarvo ylittyy. 

On kyllä osoittautunut harmiksi koko Pirkanmaan jätehuoltoon liittyminen, silloin kun siitä päätettiin, meille kerrottiin, että on pakollista liittyä. En tiedä oliko todellakin niin, vai elettiinkö Vain sitä "kiltin oppilaan syndroomaa" eli tehdään niin kuin on käsketty, ettei vaan kukaan suutu. 

Pirkanmaan jätehuollon päätöksenteosta vastaa alueellinen jätehuoltojaosto, jossa on seitsemän jäsentä Tampereelta ja viisi yhteensä muista kunnista. Ei kovin reilua vai mitä? Me muut kunnat olemme vaatineet, että muiden jäsenten pitää lisätä ja Virrat esitti lausunnossaan, että joka kunnasta pitäisi olla vähintään yksi jäsen. Vastaukseksi saimme epämääräisiä lupauksia jätehuoltojaoston jäsenten määrän uudelleen tarkastelusta, eli tosiasiassa ei mikään tule muuttumaan.

 

 

 

Ikäihmisen arvostus

Tänään lukiessani perusturvalautakunnan esityslistaa ja erityisesti miettiessäni pykälää, joka siitä vielä näkyi puuttuvan, tuli mieleeni mukava tarina Mtv 3:n sivuilta.

Joku Facekaverini oli jakanut Mtv:n jutun Ylivieskasta, siellä kaupunki toteuttaa sata ikäihmisen unelmaa. Juttu kertoo pääosin muistisairaasta Paavosta, joka pääsee hirvimetsälle. Ylivieskassa on päätetty toteuttaa Suomen juhlavuoden kunniaksi sata kappaletta ikäihmisten unelmia. Unelmat ovat pieniä: tanssimatkoja, matonpesureissuja tai vaikkapa päivä hirvimetsällä.

Tämä jo osoittaa sen, että jokaisella muistisairaallakin on tunteet. Usein kuulee puhuttavan dementikoista ja siitä etteivät nämä enää tajua mitään. Voi toki olla, että ymmärrys ympäröivästä maailmasta on jo hämärtynyt, mutta tunteet ovat silti jäljellä. Siksi onkin tärkeää  kunnioittaa vanhuksen itsemääräämisoikeutta esimerkiksi asuinpaikan suhteen, ei ole syytä siirtää jo johonkin paikkaan tottunutta vanhusta, mikäli hän ja hänen läheisensä ovat tyytyväisiä paikkaan. Tämä olisi syytä muistaa myös meillä Virroilla.


Juttu Paavosta.

Paavo Nyrhisen unelma hirvimetsälle pääsystä toteutettiin. Kuva: Timo Varila.

Keiturin soten henkilöstöpolitiikka

Olen ollut melkein viikon reissussa, palasin eilen illalla suoraan hallituksen kokoukseen ja sieltä kotiin. Siksi luin viime viikon Ruovesi-lehden vasta eilen illalla. Kyseisen lehden tilasin, koska siinä kirjoitetaan paljon myös Keiturin sotesta, joka koskettaa minua tällä valtuustokaudella perusturvalautakunnan puheenjohtajana erityisen läheltä.

En ole tästä nimenomaisesta asiasta vielä blogannut enkä muutenkaan kirjoittanut julkisesti, ajattelin, että jospa ensin kuulisin lomalta palanneen Keiturin soten toimitusjohtajan sanomiset asiaan. Mutta, koska lehti on asiasta kirjoittanut melko tarkastikin, pohdin asiaa tässä vähän lisää.

Koko homma alkoi siitä, kun Keiturin sote lähetti syyskuun lopulla työntekijöilleen kirjeen, jossa lueteltiin  lakipykäliä ja kiellettiin puhumasta luottamushenkilöiden kanssa ja erityisesti mainttiin perusturvalautakunnan jäsenet. Henkilöstön mielestä kirje oli kyykyttämistä ja se koettiin vain jatkumona huonolle henkilöstöpolitiikalle. Minä myös tuohduin tästä asiasta ja kirjoitin sähköpostikirjeen virtolaisille valtuutetuille, jossa kerroin henkilöstölle lähetetystä ukaasista ja muutenkin arvostelin Keiturin soten henkilöstöpolitiikkaa. Ajattelin, että koska kyseessä on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, on valtuutetuilla oikeus tietää mitä yhtiössä touhutaan. Odotin viikon, ennen "avautumistani", koska joskus on hyvä antaa ajan kypsyttää omia ajatuksia.

Lehtijutun kopiota en tähän laita, koska lehtijutut ovat tekijänoikeudenalaisia. Ruovesi -lehdestä minulta kysyttiin muutamia lisäkysymyksiä, jolloin vastasin, että en halua kommentoida asiaa, mikä olikin mainittu lehdessä. Lehtijutussa oli kyllä melko suoraan siteerattu lähettämääni sähköpostia, joka oli mystisesti kulkeutunut lehden toimitukselle 😉 Eipä sillä, en tokikaan lähetä sähköpostilla laajalle joukolle mitään, mitä en olisi valmis myös sanomaan julkisesti.

Lehtijuttu toi myös minulle uutta tietoa, siitä käy ilmi, että tuota yhtiön lähettämää määräyskirjettä on ollut suunnittelemassa Virtain kaupungin viranhaltija. Mikä on hieman omituista, jos kerran Keiturin sotessa ollaan muka niin yksityistä ja tietoa ei saa. Ja sanoohan lakikin, että sama henkilö ei voi toimia sekä virassa että yhtiössä, ja jos virassa oleva henkilö tekee yhtiön päätöksiä, on kyseessä laiton tila. Tässä tapauksessa tosin on kyseessä ollut ilmeisesti vain taustalla toimiminen ja päätökseen vaikuttaminen. Lehtijutussa kyseinen viranhaltija kommentoi, että asiasta on tullut suurempi kuin se onkaan. Olisi pitänyt kyllä osata jo etukäteen päätellä, että tuollaisen kirjeen lähettäminen henkilöstölle on virhe, iso virhe. Minä ainakin olisin voinut kertoa sen, jos minulta olisi kysytty. Tästä tulikin mieleeni, että jos perusturvalautakunnan jäsen on yhteydessä Keiturin soten työntekijöihin, ja näiden lähiesimies suutahtaa siitä ja siitä tehdään tietoisesti kauhea soppa, olisiko toimintatapaneuvotteluun voitu ottaa mukaan myös perusturvalautakunnan puheenjohtaja? Ehei, ei kai nyt sentään! Mitäpä me vaaleilla valitut päättäjät tietäisimme, yhtiöitetään vaan kaikki muukin toiminta, että kuntalaiset eivät pääse edes meidän kauttamme vaikuttamaan asioihin.

Tästä linkistä pääset lukemaan kyseessä olevan sähköpostini, se kertoo mielipiteeni Keiturin soten henkilöstöpolitiikasta melko hyvin. Johonkin viestiini Keiturin soten johdolle laitoin loppuun maininnan, että perusturvalautakunta tulee olemassaolonsa ajan olemaan "piikki Keiturin soten lihassa". Näin varmasti on, lautakunnassa on minun lisäkseni monia muitakin, jotka haluavat tositietoja eivätkä asioiden peittelyä. Olisihan se jokaisen etu, että yhtiön asiat saataisiin kuntoon.

Jonoja jonoja...

Tuntuu siltä, että nykyään Virroilla jonotetaan siellä sun täällä: Omaishoitajat jonottavat palkkioitaan, vanhukset Vihriälään ja jopa lapsia jonottaa päivähoitopaikkaa.

Päivähoito

Emme kai rakentaneet liian pientä päiväkotia? No, oli niin tai näin, nyt on menossa väliaikaisen lisätilan etsiminen. Sivistyslautakunta linjasi viime kokouksessaan, että entinen Nallelan päiväkoti pitäisi tutkia ja selvittää voisiko se olla se paikka. Kaupunginhallitus puolestaan  päätti, että tutkitaan sen lisäksi, olisiko muita vaihtoehtoja.

Itse olin aluksi hieman skeptinen, kun kuulin tuosta Nallelan päiväkoti-ideasta, koska muistelin, että silloin kun se aikanaan suljettiin, olisi puhuttu jotain sisäilmaongelmista. Sittemmin asiaa on selvitelty ja tiloissa onkin kuulemma tehty sisäilmatutkimus jo silloin, kun se on lakkautettu. Uudempi tutkimus on tehty 2013, jolloin kehitysvammaiset siirtyivät sinne väistötiloihin Louhenrinteen ryhmäkodin rakentamisen ajaksi. Kummallakaan kerralla mitään ei löytynyt.

Väliaikaisiin tiloihin ovat hoitopaikkaa jonottavien lasten lisäksi tulossa Mäntylän ryhmiksen lapset ja hoitajat, koska Mäntylässä on tarkoitus aloittaa piakkoin remontti. Väliaikaiset päivähoidon käyttöön etsittävät tilat olisivat käytössä maksimissaan nelisen vuotta; siinä vaiheessa kun uusi koulu valmistuu, siirtyy eskareiden opetus sinne ja myös heidän ja 1. - 2.-luokkalaisten iltapäivähoito, joten Koivurinteen päiväkodilla vapautuu tuolloin reilusti paikkoja nuoremmille lapsille.

Jäämme odottamaan selvityksiä, eiköhän jokin paikka löydy.

Omaishoidontuen jonottajat

 

Tästä kirjoitinkin viime perusturvalautakunnan kokouksen jälkeen, haimme lisämäärärahaa, jota hallitus ei kuitenkaan myöntänyt. Syynä oli se, että perusturvan talous on tänä vuonna jäämässä vähän plussalle ja kaupunginjohtajan esityksessä hallitukselle ohjeistettiin etsimään tarvitsemamme rahat omasta budjetista. Toivottavasti ne rahat löytyvät jostain ja myös toivon, että ensi vuoden talousarvioon saadaan lisäystä, koska asia on tärkeä!

Vihriäläkoti

 

Vihriäläkoti valmistuu pian, heti alkuvuodesta sen pitäisi olla valmis käyttöön. Edellyttäen, että Keiturin Sote saa rekrytoitua sinne hoitajat jostain. Tällä hetkellä on paljon vanhuksia, jotka ns. jonottavat nimenomaan Vihriäläkotiin. Toivottavasti tässäkin on harkittu tarkoin, että näitä vanhuksia kannattaa pitää jonossa ja ettei tämä jonottaminen kuormita liikaa vuodeosastoa. Vaikka Attendon yksikkö onkin täynnä, on Virroilla muualla vapaana tehostetun palveluasumisen paikkoja, joihin voisi sijoittaa asukkaita.

Virrat palkinto

Virrat palkinto 

 

Virtain kunnanhallituksen ensimmäinen virallinen kokous pidettiin 20.10.1867. Vuonna 1997 Virtain kaupunki alkoi viettää Virrat päivää vuosittain 20. lokakuuta.

Joka vuosi Virrat päivän juhlassa jaetaan myös Virrat palkinto, jonka saajan päättää kaupunginhallitus. Se voidaan myöntää yksityiselle, yritykselle tai yhteisölle, joka on merkittävällä ja myönteisellä tavalla vaikuttanut ja edistänyt Virtain kaupungin kehitystä.

Aimo Mäkinen kyselikin jo Facen Puskaradio Virrat -palstalla sopivia ehdokkaita, mutta tuolloin ei käsissämme vielä ollut luetteloa palkinnon aiemmista saajista. Nyt saimme luettelon hallintojohtajalta ja se ainakin helpottaa saajan miettimistä siinä mielessä, että näemme ketkä sen ovat jo saaneet. Luettelon löydät täältä.

Kunniakirja terveyden ja elämänlaadun edistämisestä Virroilla

 

Tämä kunniakirja jaetaan niin ikään Virrat päivän juhlassa ja sen saajan päättää perusturvalautakunta. Se voidaan myöntää yksityiselle, yritykselle tai yhteisölle, joka on toiminut esimerkillisesti ja aloitteellisesti  terveyden ja elämänlaadun edistämisessä Virroilla.

Myös tämän kunniakirjan aiemmat saajat löytyvät samasta luettelosta kuin Virrat palkinnonkin saajat.

Kuva lainattu Killinkosken kyläyhdistyksen

sivuilta. Yhdistys sai palkinnon vuonna 2014.

Pedagogiikkaa

Tänään oli Virtain opettajilla koulutuspäivä, jotain kikyilyä kait 😊 Koulutuspäivän loppupuoliskolla oli yhtenäiskoulupedagogiikasta kertomassa TAMKin Juha Lahtinen. Tähän osioon oli kutsuttu myös meitä päättäjiä, ihmeellisen vähän meitä vain oli paikalla. Harmi sinänsä, mielestäni tilaisuus oli todella hyvä ja informatiivinen ja avasi käsitettä yhtennäiskoulu todella hyvin varmasti sellaisellekin, joka ei oikein tähän mennessä ollut sisäistänyt asiaa. Esiin nousi myös paljon asioita, joita pitäisi osata ottaa huomioon koulua suunniteltaessa.

Opettajilta selvästi nousivat esiin toiveet muutosjohtajasta sekä riittävästä tiedottamisesta. Molemmista olen samaa mieltä: Tiedottaminen on  Virroilla liian usein huonosti hoidettua, liian monessa asiassa käy lopuksi ilmi, että oikea-aikainen ja riittävä tiedotus olisi säästänyt monelta selkkaukselta. Pedagoginen muutosjohtaja olisi todellakin tarpeen ja mahdollisimman nopeasti. Virtain tapauksessa itse olen sitä mieltä, että sen olisi paras olla ihan joku ulkopuolinen, tällöin ei ainakaan olisi ennestään olemassa mitään henkilöiden välisiä jännitteitä.

Parkanossahan rakennetaan niin ikään uutta yhtenäiskoulurakennusta ja siellä on palkattuna projektipäällikkö Juha Anttila. Hän on ollut mukana projektissa alusta lähtien. Hän on mukana itse rakentamisessa osallistuen kunnan edustajana kaikkeen siihen liittyvään urakoitsijoiden ym. kanssa. Sen lisäksi häneltä löytyy pedagogista osaamista, joten hän toimii samalla pedagogisena muutosjohtajana. Olisipa hienoa, jos Virroille löytyisi tällainen henkilö.

Nythän Virroilla päättäjien keskuudessa on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että tarvitaan joku projektipäällikkö rakentamisen eri vaiheisiin mukaan sekä toimimaan tilaajan edustajana rakentajien kanssa. Toivon kovasti, että pääästäisiin samanlaiseen ymmärrykseen pedagogisen muutosjohtajan tärkeydestä.

Iltapäivän luennoitsija Lahtinen heitti vielä lopuksi linkin oppimaisema -sivulle, sieltä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista kuten koulurakennuksiin liittyviä kehittämishankkeita ja vinkkejä koulujen toiminnan kehittämiseen.

Varsinaiseen pedagogiikkaan mennäkseni, laitan tähän  lopuksi vielä kuvan uuden opetussuunnitelman sisältämistä laaja-alaisista oppimiskokonaisuuksista. Niitä kaikkia osa-alueita pitäisi voida toteuttaa yhtenäisesti yhdessä järjestämällä esimerkiksi kaikenikäisten yhteisiä teemaprojekteja ja yhteistä toimintaa.

Perusturvalautakunnassa hevosia ja takseja sekä omaishoitoa

Perusturvalautakunnassa keskusteltiin taas viime viikolla monista asioista, mutta monet jäivät vielä kesken ja moniin pyysimme vielä lisätietoa. Tässä muutamia poimintoja käsitellyistä asioista.

Omaishoidontuki

 

Perusturvalautakunta päätti viime viikon kokouksessaan hakea lisämäärärahaa omaishoidontukeen. Meille on tärkeää, että omaisiaan kotona hoitavat saisivat työstään korvauksen. Omaishoitajuus on ennen kaikkea inhimillinen hoitomuoto ja lisäksi erittäin edullinen kaupungille. Haluaisimme, että jokainen tukeen oikeutettu saisi sen, ettei kenellekään enää sanottaisi, että ei voida maksaa, koska määrärahat ovat lopussa.

Perussuomalaisten ryhmässä viime kaudella vaikuttanut Kalervo Suomela sai aikaan sen, että omaishoidontuen määrärahaa jo korotettiin kahdesti. Toivottavasti nyt saamme asian lopultakin vietyä sille tasolle, jolle se kuuluukin.

Olen itsekin ollut kehitysvammaisen poikani omaishoitaja siihen saakka kunnes hän muutti omaan asuntoonsa aumispalveluyksikköön. Ja vaikka omaishoidotukeni oli rahallisesti pieni, oli sillä kuitenkin merkitystä silloisessa tilanteessani yksinhuoltajana. Uskoisin, että sama merkitys sillä on ainakin monelle puolisoaan hoitavalle eläkeläiselle, joita paljon on omaishoitajien joukossa.

Omaishoitajuus on usein aivan liian vähän arvostettua, yrittäkäämme saada asiaan muutos!

Taksipalvelujen tulevaisuus

 

Käsittelimme perusturvalautakunnassa myös pykäliä, joissa pohdittiin taksipalvelujen tulevaisuutta uuden taksilain voimaan tulon jälkeen. Päätimme myös selvittää, että mitä tarkoittaisi Virtain kannalta, jos liittyisimme Kuohkeen eli Tuomilogistiikan ylläpitämään alueelliseen taksikeskukseen, josta kaikki sosiaalihuoltalain mukaiset kyydit ja vammaispalvelukyydit tilattaisiin jatkossa.

Vaikea asia, emmehän yhtään tiedä, miten taksipalvelut kehittyvät Virroilla ja Ruovedellä uuden lain astuessa voimaan. Kauhukuvina olen kuullut maalailtavan, että yöpäivystys loppuisi ja hinnat nousisivat ja autot huononisivat. En tiedä sitten kävisikö niin? Kyllähän kuitenkin taksiyrittäjä on myös asiakaspalvelija. Aika näyttää miten käy.

Hevostoimintaa

 

Itseäni ilahdutti sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kokeilu, johon Virroilla pari sosiaalitoimiston perhetyöntekijää on lähtenyt. Toiminta perustuu ihmisen ja hevosen vuorovaikutukseen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisyyn. Asiasta lisää täällä. Hienoa, että kokeillaan uusia asioita ja ennenkaikkea yritetään ehkäistä ikäviä asioita, tässä tapauksessa syrjäytymistä.

Kaavoitetaan

Eilisessä hallituksen kokouksessa meille esiteltiin kaavoituskatsaus ja hyväksyimme uuden kaavoitusohjelman. (Linkitän sen tuohon sivupalkkiin, kunhan se uusi versio ilmaantuu kaupungin sivuille).

Kaavoitusta pidettiin yleisesti tärkeänä ja ennen kaikkea sen tekemistä ajoissa. On nimittäin niin, että jos kaavoitus aloitetaan vasta silloin, kun ilmaantuu joku yritys, joka haluaa rakentaa, on jo usein myöhäistä. Kaavoitus prosessina kestää kauan, siinä on niin monia vaiheita ja nähtävilläoloaikoja, joiden käsittely kestää. Lisäksi siinä on valitusmahdollisuus, ja jos joku valittaa, voi sen käsittely kestää vuosia.

Jostain syystä kaavoitukseen ja elinkeinotoimeen on varattu ensi vuodelle talousarvioehdotukseen vähemmän rahaa kuin oli tänä vuonna, hieman outo valinta siinä mielessä, että kuitenkin nyt pitäisi panostaa kunnan kehittymiseen ja yritysten saamiseen paikkakunnalle. No onneksi talousarviota ei ole vielä lyöty lukkoon, saatamme saada siihen muutoksia.

Niin ja se keskuskeittiö päätettiin sijoittaa sinne, mihin se on suunniteltukin, paikkaa ei alettu muuttamaan tässä vaiheessa, koska paikan muuttamiseen olisi liittynyt riski keittiön rakentamisen viivästymisestä lisää.

Tieto on tärkeää päätöksenteossa

Kaupunginvaltuusto on valtuuttanut kaupunginhallituksen hoitamaan puolestaan monia asioita. Siksipä kokoonnumme joka toinen viikko kokoustamaan. Osa asioista on aivan rutiiniluontoisia, joita ilman kunta ei voi toimia. Osa taas on sellaisia, että ne vaativat harkintaa ja asiaan perehtymistä ennalta ja mielellään jopa päätettävän asian alueen viranhaltijan olemista käsittelyn ajan paikalla, jotta voisimme kysyä lisätietoja.

Viime kokouksessa oli listalla kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma, jotka molemmat kaupunginjohtaja veti pois listalta, koska emme halunneet alkaa käsittelemään asiaa ilman kaavoitusarkkitehdin läsnäoloa, joka on kyseiset asiakirjat valmistellut. Asiaan palataan todennäköisesti seuraavassa kokouksessa, mikäli kaavoitusarkkitehti pääsee silloin tulemaan.

Elinvoimaa lähiruoasta hankkeen kohdalla jouduimme ehkä hieman hätiköidysti tekemään päätöksen, koska ei ollut mahdollisuutta pyytää lisätietoa, hankehakemuksen viimeinen palautuspäivä on nimittäin jo ylihuomenna. Itse olen sitä mieltä, että kaikki asiat pitäisi tuoda hyvissä ajoin päätöksentekoon juuri siksi, että olisi aikaa kysyä lisätietoa. Ei voi olla niin, että päätökset tehdään vajavaisin tiedoin.

Myös perusturvalautakunnassa olemme mielestäni joutuneet päätöksentekoon liian vähillä tiedoilla, siitä en toki voi syyttää juurikaan muita tai ainakin itse olen vähintäänkin yhtä suuri syyllinen kuin muutkin asianosaiset, olenhan sentään puheenjohtaja. Täytyy jatkossa ryhdistäytyä ja pyytää joka asiasta lisätietoa ja vaikka palauttaa asioita valmisteluun.

Vaikka useimmiten luotankin  viranhaltijoiden ammattitaitoon valmistella asioita päätöksentekoon, hekään eivät ole erehtymättömiä. Voi myös käydä niin, että asia on heille itselleen hyvin selkeä eivätkä he huomaa sitä, että me päättäjät emme välttämättä tiedä asioista niin paljon kuin he ja tarvitsemme siksi perusteellisen selvityksen asiasta. Fakta on tärkeää!

Keskuskeittiö

Virroilehan on päätetty jo kauan sitten rakentaa keskuskeittiö, kuten ehkä olette lukeneet lehdestä ja pöytäkirjoista. Keskustan alueella on tällä hetkellä kaksi isompaa keittiötä, joista ruoka viedään keskustan pääkohteisiin. Ruokapalvelupäällikön mukaan terveyskeskuksen keittiö on huonossa kunnossa ja lisäksi epäkäytännöllinen, vaatisi suuren  remontin, jotta se tulisi kuntoon. Lisäksi Rantatien koulun keittiö on myöskin iäkäs ja lähitulevaisuudessa sekin olisi vaatinut isompaa remonttia.

Uusien koulusuunnitelmien myötä Rantatien koulun keittiön kunto menetti merkityksensä ja hetkellisesti heiteltiin ilmoille ajatuksia, että josko se uusi keskuskeittiö tulisikin uuteen koulurakennukseen. Siitä ajatuksesta kuitenkin luovuttiin, koska  terveyskeskuksessa ja  vanhainkodilla tarvitaan ruokaa viidesti päivässä, joten olisi aikamoinen kuljettaminen ruuassa sinnepäin, koulujen kohdalla selvitään vain päiväruuan kuljettamisella.

Sijainti 

 

Sittemmin on mietitty monia eri vaihtoehtoja keskuskeittiön sijoituspaikaksi, johtoajatuksena tässä on ollut se, että sieltä saisi käytäväyhteyden helposti Keiturinpuiston vanhainkotiin sekä terveyskeskuksen puolelle. Siksi lopulta paikaksi valikoitui vanhainkodin ja terveyskeskuksen välinen piha-alue. Se vaikuttaa ahtaalta, mutta on kuulemma huolellisesti mittailtu ja tehty suunnitelmat sen pohjalta, että myös ne kuljetusautot mahtuvat siellä liikennöimään.

Tällä hetkellä suunnitelmat ovat valmiina ja kilpailutus jo tehtynä, jonka voitti Teijo-talot. Viime valtuuston kokouksessa nousi kuitenkin esiin vaihtoehtoinen sijoituspaikka, nimittäin vanhan sairaalan paikka. Vanha sairaalahan on todella huonossa kunnossa ja tutkimuksissa sieltä on löytynyt paljon kaikenlaisia sieni- ja mikrobikasvustoja. Sen korjaaminen käyttökelpoiseksi olisi iso ja kallis homma, eikä sillä silti olisi varmuutta olisiko se kunnossa. Tiedän, että kuntalaisista osa haluaisi säilyttää tuon Onni Tarjanteen suunnitteleman talon, mutta mahdoton on mahdotonta, ei voi mitään. Vanhaan sairalaan on haettu jo purkulupa, mutta siitä eräät tahot valittivat hallinto-oikeuteen ja vielä sen jälkeen korkeimpaan oikeuteen. Nyt korkein oikeus on tutkinut asian ja pitää hallinto-oikeuden päätöksen voimassa eli vanha sairaala saadaan purkaa.

Keittiön suunnittelun alkuvaiheessa oli puheita, että eikös se keskuskeittiö sopisi juuri sen paikalle. Ajatuksesta luovuttiin valituskierteen takia, joka kesti vuosia. Mutta vuosia on kestänyt tämä keittiönkin suunnitteleminen. Nyt siis valtuustossa asiaa otettiin uudestaan esiin ja perusteltiin sitä mm. tilavammalla paikalla sekä sillä, että penkan läpi saisi suoraan käytävän terveyskeskuksen kellarikäytävälle, josta jo menee käytävä vanhainkodille valmiiksi. Suomenselän sanomat kuvaili käytyä keskustelua yksityiskohtaisesti, en ala sitä enää tähän referoimaan. Valtuusto päätti hyväksyä varsinaisen esityksen eli myöntää hankkeelle lisämääräraha ja sen lisäksi se päätti, että tehdään sijoituspaikan muuttamisesta selvitys.

Itse koen, että on vaikea päättää kumpiko paikka olisi parempi. Kaupunginjohtajan mukaan keittiö kannattaisi rakentaa mahdollisimman pian, jotta mahdollisesti tulevan maakunnan ruokahuoltoa suunnitteleva työryhmä osaisi heti ottaa huomioon, että meillä on uusi ja hyvä keskuskeittiö, etteivät ehtisi keksiä, että ruokahan voidaan tuoda vaikka Tampereelta tänne. Tiedä sitten onko näin, eiköhän tuo yli 100 km ole sen verran pitkä matka, ettei siitä ehkä olisi vaaraa. Ja ainahan meitä päättäjiä pelotellaan kaikenlaisilla jutuilla, jos meinataan toimia vastoin esityksiä.

Paljon herää kysymyksiä tuon asian tiimoilta, kuten kuinka kauan venyisi tuo rakentamisen aloittaminen, jos vanha sairaala pitäisi ensin tyhjentää ja sitten vielä purkaa? Kävisikö jo olemassa oleva suunnitelma keittiöstä? Voitaisiinko mennä vanhalla kilpailutuksella vai pitäisikö koko homma aloittaa alusta? Näihin kysymyksiin toivottavasti saamme vastauksia 21.9. mennessä, jonka valtuusto asetti takarajaksi asian selvittämiseksi.

Alla kuvat nykyisen suunnitelman mukaisesta sijoituspaikasta ja sen alla kuva itse keittiön suunnitelmasta.

Lastenhoitoa

Virroilla on ajoittain pulaa päivähoitopaikoista, huolimatta siitä, että saimme muutama vuosi sitten uuden päiväkodin. Sitä suunniteltaessa tuijotettiin ehkä liikaa väkiluvun vähenemistä ja lapsiennusteita. On nimittäin käynyt niin, että hoitoa tarvitsevien lasten määrä ei suinkaan ole laskenut vaan päinvastoin. Siihen, että näin on käynyt voi olla montakin syytä, esimerkiksi se, että kunnasta muuttavien ja kuntaan muuttavien ikärakenne ei ole samanlainen. Voisiko olla niin, että Virroille muuttaa enemmän lapsiperheitä kuin Virroilta pois?

Virroilla on perinteisesti ollut tarjolla perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa sekä päiväkotihoitoa. Kaikilla muodoilla on omat puolestapuhujansa ja käyttäjänsä. Joku haluaa lapsensa ehdottomasti päiväkotiin, jollekin taas perhepäivähoito on se ainoa oikealta tuntuva muoto. Viime maaliskuussa lastenpsykiatri Jari Sinkkkonen ilmaisi mielipiteenään, että pieni lapsi tarvitsee läheisyyttä ei kasvatusta. Hän oli sitä mieltä, että 1 - 2 -vuotiaille perhepäivähoito olisi päiväkotia parempi vaihtoehto. Ymmärrän ajatuksen; pienempi ryhmä on rauhallisempi eikä pieni lapsi vielä tarvitse ympärilleen kovin suurta sosiaallista ryhmää. Mutta uskon silti, että myös päiväkodissa saadaan pienten lasten tarvitsema läheisyys ja kodinomaisuus luotua.

Viime aikoina on puhuttu paljon perhepäivähoidon tilannteesta, hoitajia on irtisanoutunut eikä uusia halukkaita ole tarjolla koulutukseen. Tosiasia on, että palkkaus on kovin pieni ja työpäivät pitkiä. Lisäksi työ tehdään omassa kodissa, ihan ymmärrettävää, että siihen ei ole halukkaita. Tästä johtuen Virroilla ollaan nyt kehittämässä perhepäivähoitoa: on mietitty kuukausipalkkaa, lapsesta maksettavan korvauksen nostamista, takuupalkkiota jne. Sivistyslautakunta ja henkilöstöjaos selvittelevät asiaa ja toivottavasti siihen saadaan hyvä ratkaisu.

Itse olen sitä mieltä, että perhepäivähoito hoitomuotona täytyy säilyttää, että perheillä säilyy valinnanvapaus. Kunnan vetovoimaisuutakin ajatellen täytyy olla niin, että lapsi pääsee hoitoon tarvittaessa ja että on mahdollisuus jopa valita hoitomuoto.

Kunnan vetovoimaisuudesta puheen ollen, eräs hallituksen  jäsen ehdotti strategiatyöpajassa kielikylpypypäiväkotia. Ajatuksena hänellä oli se, että täytyisi olla jotain, mikä erottaisi Virtain muista vastaavista paikkakunnista. Nykyään nimittäin maalle haluava lapsiperhe varmasti valitsee tarkkaan, minne muuttaa. Olen samaa mieltä hänen kanssaan, tuollainen kielikylpy tai kielisuihku olisi edullinen vaihtoehto lisätä kuntamme vetovoimaa.

Perusturvan asioita

Perusturvalautakunta kokoontui elokuussa jo toisen kerran, asioita oli paljon. Puheenjohtajana haluan, että joka kerta on jokin asia, josta  vain keskustellaan, jotta saisimme tietoa ja kuulisimme hyvinvointijohtajan ja kokouksiin myös osallistuvan Keiturin Soten toimitusjohtajan näkökulman. Tällä kertaa halusin tuoda sinne keskusteluun vanhusten tehostetun palveluasumisen.

Tehostettu palveluasuminen

Virroillahan on vajaa pari vuotta sitten kilpailutettu vanhusten tehostettu palveluasuminen, ja kisan voitti Attendo ja toiseksi  tuli Liljanne-koti, Ainala jäi kisassa viimeiseksi. Tarjouskilpailussa tarjotut summat erosivat toisistaan vain vähän, kaikki olivat noin euron sisällä toisistaan.Tämä kilpailutus on saanut aikaan sen, että Ainalaan ei enää sijoiteta virtolaisia tehostettuun palveluasumiseen, onpa sieltä jopa siirretty poiskin potilas, joka on asunut aiemmin ainalassa ns. omatoimisessa asumisessa, mutta tullut niin huonoon kuntoon, että tarvitsi tehostetumpaa hoitoa. Asukas itse sekä hänen omaisensa olisivat halunneet jatkaa edelleen Ainalassa asumista.

Ainala on Virroilla kuntalaisten keskuudessa hyvässä maineessa ja todella suosittu, ainoastaan jotkut tietyt poliitikot mollaavat Ainalaa jatkuvasti, vaikka minun nähdäkseni Ainalassa asiat ovat todella hyvin, ja jos jotain virheitä joskus onkin tehty, on niihin reagoitu nopeasti. Ainala kutsui meitä valtuutettuja elokuun alkupuolella keskustelutilaisuuteen ja meitä olikin 11 valtuutettua paikalla. Ainalan näkemys olisi, että asiakkaan oma mielipide olisi se, jonka pitäisi ratkaista asuinpaikka, mutta KS:n toimitusjohtajan mukaan kilpailutusta on kunnioitettava.

Inhimillisestä näkökulmasta katsoen olen sitä mieltä, että ilman muuta vanhus tai omaiset saisivat päättää asuinpaikan, mutta laki taitaa sanoa toisin. Ikävä kyllä. Aion kyllä kysyä tätä asiaa jostain viisaammilta, että onko tosiaan noin, että hankintalaki menee muiden lakien ohi tällaisessa asiassa.

Mistä johtuu valitusten suuri määrä

Toinen asia joka jäi mieleeni kokouksesta oli valitusten suuri määrä, perusturvalautakuntahan joutuu käsittelemään salaisella listalla henkilöiden tekemiä valituksia erilaisista päätöksistä (Salaisena siksi, kun on kyse yksilöiden asioista). Sinänsä en valita valittamisesta, kuntalaisella on ja pitää olla oikeus siihen. Mutta me mietimme yhdessä erään toisen lautakunnan jäsenen kanssa jälkeenpäin, että johtuuko valitusten suuri määrä huonosta asiakkaan neuvonnasta, että jos ei alunperinkään tiedetä, mitä etuuksia voi hakea, tulee haettua väärin ja sitten tehdään valitus, kun asia ei mene läpi. Vähintäänkin kielteisen päätöksen yhteydessä pitäisi olla mainita, että mitkä muut mahdolliset tuet tai apukeinot ovat haettavissa.

Tässäkin asiassa tiedottaminen on tärkeässä osassa. Nyt onneksi Keiturin Sote on kuulemma kehittelemässä asiakasohjausjärjestelmää, olisi hienoa, jos lopultakin saataisiin toimimaan se yhden luukun periaate ainakin siinä asiassa, että asiakkaalle kerrottaisiin kaikki mahdollisuudet samassa paikassa ja heti aluksi.

Teatteriakin näimme

Lautakunnan kahvitauolla näimme myös jonkinmoisen poliittisen näytelmän, jonka tarkoitus jäi hieman epäselväksi. Minä itse ja monet muutkin ovat joutuneet jälkeenpäin kyselemään, että oliko se asia näin kun meille esitettiin erään henkilön toimesta, ja kävi ilmi, ettei ollut. Harmillista kun en voi tässä kertoa, mistä on kyse, mutta jälkeenpäin aika huvittava episodi se oli, poliittista teatteria sanan varsinaisessa merkityksessä.

Lääkäritilanne ja hoitoon pääsy

Attendon otettua Virtain ja Ruoveden terveyskeskusten poliklinikat hoitoonsa, meni alku lupaavasti. Vaikutti siltä, että lääkäreitä oli tarpeeksi ja hoitoon pääsi nopeasti. Nyt on viimeisten viikkojen aikana kuulunut päinvastaista, on kuulemma ollut päiviä, ettei Ruovedellä ole ollut lääkäriä ollenkaan. Sieltä on jouduttu lähtemään Virroille, jossa on sitten ollut kovat jonot.

Matka Ruovedeltä ei ole pitkä, noin 35 kilometriä keskustasta. Mutta se on liian pitkä, jos on sairaana ja pitäisi jaksaa ajaa, tai jos lähtee sairaan lapsen kanssa matkaan. Puhumattakaan niistä, joilla ei ole autoa, taksi maksaa varmastikin useamman kympin. Ja sitä paitsi ne, jotka asuvat Ruoveden keskustasta Tampereelle päin, joutuvat matkaamaan huomattavastikin pidemmän matkan.

Keiturin Sote lienee alkanut jo toimenpiteisiin asian johdosta, toivon, että sopimuksessa Attendon kanssa on asetettu jokin uhkasakko- tms. mahdollisuus, jos ei homma toimi. Seuraava perusturvalautakunnan kokous on 26.9. luulenpa, että tulemme siellä antamaan kehotuksen Keiturin Sotelle hoitaa asia Attendon suhteen, ellei siihen mennessä asiaa ole hoidettu. Sinänsähän kehotus ei velvoita mihinkään, mutta koska perusturvalautakunta on valvontavastuussa, täytyy jotain yrittää tehdä.

Eilisillan kaupunginhallituksen kokouksessa oli käsittelyssä lausunto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle (eli Aville) hoitoon pääsyn toteutumisesta Virtain ja Ruoveden yhteistoiminta-alueella. Oli käynyt niin, että Avi ei ollut saanut lainkaan tietoja miten kiireettömän hoidon hoitoonpääsy oli toteutunut. No hoitoon on päästy riittävän pienillä odotusajoilla, mutta käytössä oleva ohjelmisto on huono. Lääkärin pitäisi  klikata tietokoneelta hoito tehdyksi, mutta tämä kuulemma jää lähes aina tekemättä. Siksi Avi ei ole saanut tietoja. Meille kerrottiin eilen, että siihen on tulossa muutosta. Hyvä niin.

Negatiivinen asenne

Kirjoitin tuossa jo aikaisemmin kuntastrategian laatimisesta, sen jälkeen meillä on ollut jo valtuuston strategiaseminaari, jossa asiaa on käsitelty. Myöskin kaupunginhallituksen valmisteluryhmä käsitteli strategia-asiaa ja erityisesti kuntalaiskyselyä kokouksessaan aiemmin.

Tämän päivän Suomenselän Sanomissa oli niin ikään juttua strategiasta, jossa myös puhuttiin kuntalaiskyselyssä esiin tullutta negatiivisuudesta. Kuulemma iso joukko kuntalaisia luo negatiivista mielikuvaa omasta kunnastamme. Osaltaan olen samaa mieltä tuon asian kanssa, kyllähän tämä tulee esiin ainakin netin keskustelupalstoilla. Facebookin Puskaradioryhmään jos yrittää laittaa jotain positiivista, niin kyllähän joku siihen jo alta aikayksikön keksii negatiivisen näkökulman. Myös ihmisten kanssa keskustellessa usein tulee esiin epäkohtia, mutta se lienee kuitenkin luonnollista. Jos ihminen kokee jonkin olevan pielessä, tottahan hän siitä sitten myös puhuu. Meidän tulisikin mennä syvemmälle tässä asiassa ja miettiä, että mistä johtuu tuo asioiden pielessä olemisen kokemus.

On varmasti joukko ihmisiä, joka valittavat aina ja kaikesta eikä koskaan mikään ole hyvin, mutta monesti tuo valittaminen ja negatiivisuus kuitenkin kumpuaa asioista, jotka vaatisivat parantamista. Kaikista parasta olisi, jos silloin kun esittää negatiivisen näkökulman, osaisi myös esittää parannusehdotuksen siihen. Usein vaan kuntalaisella ei ole tarpeeksi tietoa asioista, että osaisi sen tehdä. Silloin helposti ratkaisuna esitetään valtuuston vaihtamista ja viranhaltijoiden irtisanomista.

Tässä strategiatyön yhteydessä on nyt vaan joissan piireissä tulkittu tuon kyselyssä esiin tulleen negatiivisen asenteen tarkoittavan jo pelkästään epäkohdista puhumista, ja niinhän se ei ole. On vihjattu, että poliitikoista me, jotka tuomme esiin niitä ikäviäkin asioita, olemme syypäitä tähän negatiivisuuteen paikkakunnallamme. Ja höpö höpö sanon minä. Olen aikaisemminkin kirjoittanut kokouksissa pidetyistä matonallelakaisupuheenvuoroista ja edelleen olen sitä mieltä, että ikäviä asioita ei pidä hyssytellä hiljaiseksi tai lakaista maton alle. Kyllä pitää puhua myös siitä, mikä on huonosti, ihan vain siksi, että asia saataisiin joskus korjattua. Strategiaseminaarissakin joku otti puheenvuoron ja sanoi, että ensimmäinen asia mitä Virroilla pitää tehdä, on piilottaa se harja, jolla lakaistaan ikävät asiat piiloon. Hyvin sanottu!

Täytyy vain muistaa pysyä totuudessa, ei pidä dramatisoida tai muutoin liioitella asioita, ja kun esittää jonkin asian suhteen niitä huonosti olevia juttuja, pitää muistaa myös mainita ne, jotka ovat hyvin. Asiallisella keskustelulla ja asioiden käsittelyllä voidaan saada jotain aikaan ja sehän kai olisi tarkoituskin, saada oma kotikaupunkimme entistä paremmaksi paikaksi asua.

Liikenneympyrät

Virroilla on kaksi liikenneympyrää eli virallisemmin kiertoliittymää. Kaupungintalon vieressä oleva on puhuttanut jo kauan:

En voi mitenkään sanoa tuota ympyrää kauniiksi. Yhä useampi päättäjä on onneksi herännyt tuohon ongelmaan, elinkeinopäällikkö on laittanut asian jopa elinkeino-ohjelman luonnokseen ja olenpa kuullut jopa teknisenkin johtajan puhuvan asiasta. Jossain kokouksessakin asiasta puhuttiin ja Mäkisen Aimo kertoi historiatietona, että joskus muinoin ennen vanhaan on paikalla ollut kylän kaivo ja, että kuulemma silloin kun tuota ympyrää on suunniteltu, on yhtenä ehdotuksena ollut tehdä siihen kaivo. Joku huuliveikko oli kai sitten vaan todennut, että ei voi, johan sinne känniset Martinkarhusta tulijat putoilevat.

Sen sijaan olen kuullut, että on järjestetty suunnittelukilpailu, jonka voittanut teos oli tarjoitus sijoittaa ympyrän keskelle. Kävi vaan niin, että voittajateos oli ollut niin kamala, ettei sitä voitu laittaa siihen 😅 (Kukakohan oli tuomarina?) Ja sitten vaan joku oli siihen iskenyt kolme Surukuusta, kun ei muutakaan oltu keksitty.

No, miksipä emme palaisi nyt vuosien Surukuusikauden jälkeen siihen kaivoideaan. Olisi aika hieno sellainen vanhanaikainen kaivo, joka ehkä voitaisiin rakentaa hieman isommaksi, mitä sellaisen luonnollinen koko olisi, jotta se näkyisi kunnolla. Ja eihän siihen toki tarvitsisi oikeasti kaivoa tehdä, riittäisi vallan hyvin se maanpäällinen osa. Kovinkaan kallis ei investointi edes olisi, se voisi olla puusta tai kivestä, ihan miten vaan. Toki se voisi olla jotain muutakin nättiä kuin vanha kaivo, jos vaan joku keksii paremman idean 😊

No sitten se Virtain toinen liikenneympyrä, Siekkisentien ja kantatie kuuskutosen risteyksessä. Myös sen keskustaan sijoitetusta taideteoksesta järjestettiin aikanaan suunnittelukilpailu. En enää muista kuka sen voitti, mutta muistaakseni oli joku virtolainen.  Ilmeisesti möhkäleet symboloivat Virtain aaltoja.

Minusta teosta reunustavat pensaat ovat kivat, ne voisivat jopa jäädä paikalleen. Mutta itse teos kaipaisi päivittämistä. Tästäkin kuvasta jo näkyy kuinka likaiset "aallot" ovat yläosastaan ja alkavat sammaloitua. Eivätkä tuollaiset betonimöhkäleet mielestäni anna arvokasta kuvaa kaupungistamme. Omassa visiossani näen kevytrakenteisen syvänsinisen metallisen teoksen Virtain vaakunan pohjalta. Se voisi vaikka olla ihan vaakuna, jossa miekat ja virrat ovat reikinä taustassa, tai vaikka toisinpäin, se voisi koostua pelkistä miekoista ja virroista.

Toivottavasti liikenneympyröiden kuntoa aletaan jossain vaiheessa parantaa, täytyy ainakin itse muistaa aina ottaa asia puheeksi, jospa ne joskus saataisiin edustaviksi ja kauniiksi.

Nuorisotyötä, nuorisovaltuustoa ja kouluasiaakin hieman.

Kuluneen viikon aikana olen huomannut nuorisoon liittyviä positiivisia pikku juttuja siellä täällä. Ensinnä huomasin, että Virtain kaupungintalon alakerrassa olevan nuorisotilan ikkunoihin oli ilmaantunut hienoja tarroja. Näyttää oikein pirteältä ja tuo mukavasti esiin nuorisotilojen olemassaolon.

(Kuva lainattu Virtain Nuokun Sinin Facesivulta)

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Tuo ehkä hieman huonosti yllä olevassa kuvassa näkyvä Nuokku -logo on logokilpailun voittajan Ella Iivosen suunnitelema, oikein sopiva nuorisotilan logoksi minun mielestäni 😊 Alla kilpailuun lähetetty versio. (Sekin kuva Nuokun Sinin sivuilta).

Toisekseen tämän viikon maanantain kaupunginhallituksen listalla oli nuorisovaltuuston asiaa, uusi nuorisovaltuusto on valittava tänä syksynä, koska niin moni entisestä valtuustosta on muuttanut muualle opiskelemaan tänä syksynä. Vaalit ovat lokakuussa, ei muuta kuin yhteisistä asioista kiinnostuneet nuoret hakemaan sinne!

Tänään olin yhtenäiskouluseminaarissa Marttisessa, siellä kävimme läpi erilaisia rakennuttamisvaihtoehtoja, oli allianssia, projektinjohtourakkaa, KVR-urakkaa ja perinteistä mallia. Niistä sitten yritämme valita sopivan tavan rakentaa hyvä koulu. Fiilikset olivat kaikenkaikkiaan hyvät ja suurimmaksi osaksi porukka innostunutta ja motivoitunutta. Tärkeintä olisi saada nyt palkattua projektijohtaja, jolla olisi riittävästi osaamista ja kokemusta, sellaisia ei kaupungilla ole omasta takaa. Vielä toki on neuvottelemista ja "vahtimista", että hankesuunnitelmasta tehdään uusi versio, johon tiettyjä asioita muutetaan, mutta ihan hyvä maku jäi tästä päivästä kuitenkin.

Uuteen kouluun liittyen huomasin erään Facekaverini jakaneen Ylen jutun spinning-pyörästä, jolla voi tarpeeksi lujaa polkemalla ladata kännykän. Pyörässä on pari usb-pistoketta, joihin voi latausjohtonsa laittaa. Jutussa mainitaan myös kuntoiluvälineet, ainakin yläkoululaisten pihan puolelle olisi minusta hyvä idea laittaa kyseisiä pyöriä sekä kuntoiluvälineitä. Liikuntaa se on pienikin liikunta välitunnin aikana.

150-vuotias Virrat - katse tulevaisuuteen

Tänään oli Virtain kaupungin 150-vuotisjuhla, juhla oli tuttua kulttuurisihteerin tyyliä. Harmillisen vähän oli yleisöä, en tiedä olisiko tiedotuksessa ollut parantamisen varaa. Juhlaan oli myös kutsuttu vieraita, ja paikalla olikin kattava edustus naapurikunnistamme.

Keijo Leppänen oli juhlapuhujana ja pitikin ihan hauskan puheen. Puheen loppupuolella hän mietti, että millainen on tulevaisuuden Virrat ja siinä yhteydessä mainitsi, että päättäjien keskuudessa pitäisi luopua ajatuksesta, että tehdään näin kun aina on tehty. Siinä olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan, kyllä pitää uskaltaa ottaa uusia askeleita, Leppänen toi esiin ajatuksen rikkaista esim. kiinalaisista  lomailijoista, jotka haluavat lomailemaan rauhalliseen ympäristöön puhtaan ilman ja vesien äärelle. 

Tästä oma ajatuskulkuni johdatti minut miettimään kaavoitusta, ja siitä juolahti mieleeni Nurminiemi, kaupungin omistama hyvällä paikalla oleva isohko niemi ja  ikuisuuskysymys Virroilla. Päättäjien keskuudessa on vuosikymmeniä esiintynyt jonkinlaista haluttomuutta kehittää sitä mitenkään. Jossain vaiheessa elinkeinopäälliköllä oli jo alustava suunnitelma sen kaavoittamiseksi loma-asuntoalueeksi, mutta sekin suunnitelma vähin äänin haudattiin johonkin. Aina löytyy uudistushaluisia päättäjiä, joista joku ottaa Nurminiemen esiin, ja sitten siitä muutama puheenvuoro keskustellaan ja sen jälkeen asia vaietaan kuoliaaksi. Kerrassaan kummallinen juttu, kyllä nyt olisi aika jo laittaa sen kaavoitus kaavoitusohjelmaan ja ellei nyt heti ensi vuoden talousarvioon niin ainakin seuraavan vuoden taloussuunnitelmaan.

Virroille  on kuitenkin, sanoisinko jopa onneksi,  tulossa mahdollisuuksia rakentaa loma-asuntoja. Hiekkarannan vieressä sijaitsevan Puukkoniemen ostivat kimpassa talonrakennusfirma ja loma-asuntoja vuokraava firma ja he halusivat, että sitä aletaan samantien kaavoittaa loma-asumis- ja matkailupalvelujen aluetta. Ei ehkä tarvitse kovin vilkasta mielikuvitusta arvatakseen, mitä alueelle mahdollisesti on tulossa.

Marttisen lähettyvillä sijaitsevaan Kotiniemeen ollaan myös kaavoittamassa matkailupalvelujen aluetta, tämä on aiheuttanut aikamoista kuohuntaa tietyissä piireissä, ja epäilenkin vahvasti, että tästä on tulossa valituksia kunhan kaava etenee siihen asti. Vaikka nykyään kyllä osataan ottaa luonto huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa, että siinä mielessä on turha pelätä koko Herraskosken tuhoutuvan tms.

Ehkä Leppänen on oikeassa, ehkä yksi merkittävä osa Virtain tulevaisuuden suunnittelussa pitäisi painottua lomalaisten houkuttelemiseen Virroille. Houkuttelemisesta puheenollen, Virroilla lähes jokainen puhuu nykyään Ähtärin tulevasta pandaliikenteestä ja sen saamisesta poikkeamaan Virroille, mutta tekeekö kukaan mitään sen eteen, että näin tapahtuisi?

Strategiasta

Kaikilla kunnilla on kuntastrategia, uusi kuntalaki jopa säätää, että sellainen on oltava ja myös määrittelee, että millainen sen tulee olla. Usein olen kuullut puhuttavan strategiasta huvittuneeseen sävyyn ja todettavan, ettei siitä mitään hyötyä ole. Epäillään, että se unohtuu heti tekemisensä jälkeen paperipinon alimmaksi pölyttymään. Voi olla, että näin on joskus ollutkin, ei ehkä ole panostettu tarpeeksi strategian tekemiseen,  on vaan huitaistu kauniita sanoja paperille.

Viimeksi strategiaa tehtiin edellisen valtuustokauden alussa, ja täytyy kyllä myöntää, että ihan uutena valtuutettuna ei kauheasti ollut ymmärrystä siitä, mitä strategiaan tulisi kirjata. Nyt ehkä olen jo hieman viisaampi asian suhteen, ainakin käsitän, että strategian tulee olla sellainen, joka on realistinen ja perustuu kunnan todelliseen tilanteeseen. Näin sanoo kuntalakikin.

Jos strategia tehdään kunnolla, siitä voi tulla kunnan toiminnan ohjenuora, eräänlainen käyttöohje. Nyt ainakin keskushallinossa on halu tehdä kunnollinen strategia, toivottavasti myös kaikilla osastoilla panostetaan strategiaan siten, että siitä tulisi realistinen ja konkreettinen eikä vain kopioida vanhaa.

Parin viikon päästä päättäjät ja viranhaltijat kokoontuvat ns. strategiaseminaariin, joka käytännössä siis on pitkä kokous, jossa strategiaa rakennetaan. Perusturvalautakunnassa keskustelemme hieman strategiasta jo ensi viikon tiistaina. Myös kuntalaiset ovat saaneet vastata netissä strategiakyselyyn. Katsotaan nyt millainen strategia saadaan aikaiseksi.

Maton alle lakaiseminen

Jatkan vielä pikkuisen kokousten termistöstä. Asioiden maton alle lakaiseminen on yleisesti käytössä oleva käsite, omassa kielenkäytössäni olen vielä hieman muokannut sitä ja käytänkin usein sanontaa matonallelakaisupuheenvuoro, se ei ole virallinen termi tai edes kummemmin yleisessä käytössä, mutta minusta se on oikein kuvaava 😊

Matonallelakaisupuheenvuoro on sellainen, jossa puhuja yrittää vakuuttaa toiset kokouksessa olijat siitä, että jokin toimenpide jonkin asian suhteen on tarpeeton. Sen avulla esimerkiksi yritetään saada muutosesityksen tehnyt perumaan esityksensä selittämällä kuinka hyvin asia on tai että kyllähän se itsestään hoituu. Siinä myös usein vähätellään käsillä olevaa ongelmaa ja kerrotaan niitä asioita, mitkä ovat hyvin. Näissäkin toiset poliitikot ovat taitavampia kuin toiset.

Itse yritän välttää maton alle lakaisemista, jos vain suinkin tiedän, että on jokin epäkohta, on se pyrittävä oikaisemaan. Pystyn myös kunnioittamaan ihmistä, joka haluaa oikaista jonkin epäkohdan tai muutoin "nostaa kissan pöydälle" vaikken itse olisikaan hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Minusta politiikassa pitää olla rohkeutta tuoda asiat esiin, muutenhan niihin ei koskaan tule muutosta!

Samaa vai eri mieltä?

Yksi osa poliitikon toimenkuvaa on kokouksissa istuminen, jälkeenpäin kun julkaistaan kokouksen pöytäkirjoja tai kun me bloggarit kirjoittamme niistä, vilisee teksteissä monenmoista terminologiaa.

Ensinnäkin kokouksessa on esityslista, eli luettelo asioista, joita kokouksessa tullaan käsittelemään. Joitain asioita esityslistalla on avattu paljonkin ja liitteitä sen tiimoilta voi olla useita.

Jokaisella asialla on esittelijä, joka useimmissa tapauksissa antaa myös päätösehdotuksensa asiaan. Esittelijöitä ovat esimerkiksi kaupunginjohtaja hallituksen kokouksissa tai tekninen johtaja teknisen lautakunnan kokouksissa. Usein kuitenkaan esittelijä ei keksi omasta päästään päätösehdotusta, vaan hänellä on apunaan tässä hommassa lautakunnan tai hallituksen tai valtuuston puheenjohtaja. Tai jopa valmisteluryhmä, kuten jatkossa kaupunginhallituksen asioiden käsittelyssä tulee olemaan. (Joskus on nähtävissä myös se, että henkilöt, joilla ei pitäisi olla mitään asiaa päätösehdotusten muotoilussa, ovat laittaneet lusikkansa soppaan.)

Kun asia tulee käsittelyyn, useimmiten käy niin, että kaikki kokouksen jäsenet ovat samaa mieltä ja päätöehdotus hyväksytään sellaisenaan. Toisinaan keskustellaan paljonkin, mutta hyväksytään silti. Joskus myös käy niin, että keskustelun jälkeen yhteistuumin päädytään erilaiseen ratkaisuun kuin on päätösehdotuksessa.

Joskus on niin, että joku tai jotkut ovatkin eri mieltä päätösehdotuksen kanssa eikä asiasta päästä yhteisymmärrykseen. Tällöin eri mieltä oleva voi tehdä muutosesityksen, kun muutosesitys on tehty, joku toinen voi kannattaa sitä ja silloin asiasta on äänestettävä. Jos muutosehdotusta ei kukaan kannata, ei tule äänestystä, mutta sen tekijä voi jättää eriävän mielipiteen. Samoin äänestyksen jälkeen hävinneen ehdotuksen kannalla olevat voivat jättää eriävän mielipiteen.

Eriävä mielipide on syytä jättää silloin, jos haluaa erityisesti korostaa, ettei ole päätöksen kannalla. Sinänsä jo pelkkä muutosesityksen tekeminen tai sellaisen puolesta äänestäminen poistaa päättäjän vastuun päätöksestä. Eriävän mielipiteen yhteydessä voi myös jättää perustelut mielipiteelleen, ja tavallaan selventää, että miksi on sitä mieltä kuin on.  Pöytäkirjoihinhan ei yleensä merkitä sen kummemmin muutosesityksen perusteluja, joten eriävä mielipide on hyvä väline niistä kertomiseen.

Äänestyksessä on vielä yksi vaihtoehto; voi äänestää tyhjää. Tyhjää voi äänestää, jos ei tiedä asiasta tarpeeksi, jos vaikka kokouksen kuluessa tulee esiin jonkun toisen osallistujan väittämänä asioita, joita ei ole pystynyt varmistamaan etukäteen. Sitä voi käyttää myös silloin, jos ei osaa päättää kumpi kahdesta vaihtoehdosta olisi parempi. Itse olen myös käyttänyt sitä tilanteessa, jossa oma muutosesitykseni oli pudonnut jo pois pelistä ja sen jälkeen äänestettiin mielestäni kahden huonon vaihtoehdon välillä, joista kummankaan taakse en halunnut asettua.  Tyhjän äänestäminen ei kuitenkaan poista kokouksen osanottajan vastuuta päätöksestä, ellei sitten ole kyseessä tilanne, jossa äänestetään monien eri vaihtoehtojen välillä, ja jos on jo itse ollut jonkun muun kannalla aiemmassa äänestyksessä.

Itse huomasin ensimmäisen valtuustokauteni aikana, että oli todella helppoa mennä vaan enemmistön mukana, jos joutui asettumaan enemmistöä vastaan, oli vaikeaa "pitää oma päänsä". Melkein aina löytyy kokouksesta joku loistava puhuja, joka osaa kääntää ja vääntää asiaa niin, että siinä helposti alkaa vastakkaisen mielipiteen omaava tuntea itsensä mielipiteineen hölmöksi ja todella pitää taistella itsensä kanssa pitääkseen oman mielipiteensä.

Hyvä taito poliitikolle tuo toisten vakuuttaminen, itse en valitettavasti ole kärkijoukossa Virtain päättäjien keskuudessa tuon puheen vakuuttavuuden suhteen (kirjoittaa osaan kyllä 😉) On useita poliitikkoja, jotka kevyesti puhuvat epävarmemmat henkilöt pyörryksiin ja saavat heidät helposti puolelleen. Esimerkiksi viime talvena olin näkemässä tilanteen, kun kaksi päättäjää puhuttiin ympäri viiden minuutin kokoustauon aikana. Toki olen itsekin kehittynyt puhujana kuluneiden neljän vuoden aikana ja yritän edelleen kehittyä jatkossa, olen vaan hieman liian suorapuheinen luonteeltani, etten kykene kovinkaan lipevään suoritukseen, mutta jokainen omalla tyylillään 😊