Yhteisten asioiden hoitoa vai häviöitä ja voittoja?

Pakko vielä lyhyesti kommentoida tuota konkurssiasiaa, johon edellinen päivitykseni liittyi. Olin aivan pöyristynyt lukiessani eilisestä Suomenselän Sanomista erään kuntapoliitikon jutun. Siinä hän puhuu itsestään häviäjänä ja kaupunginhallituksesta voittajana. Siinä nähdään minkälaista poliittista valtapeliä tämä koko kunnan asioiden hoitaminen on joillekin.

Ei ole voittoja eikä häviöitä, on vain kunnan ja kuntalaisten asioiden hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla kokonaiskuva huomioiden. Se, että jonkun yksittäisen sooloilijan toimenpiteet eivät tule hyväksytyksi, on demokratiaa. Äänestäjämme ovat äänestäneet meitä siinä uskossa, että teemme parhaamme ja yritämme välttää ylilyöntejä.

Puolueista, vallasta ja konkurssista

Aina vaan jaksan ihmetellä tuota puoluepolitiikkaa. Puolueiden paikallisyhdistyksissä on hallitukset tai johtokunnat tai millä nimellä ne nyt missäkin puolueessa ovat. Tässä erään asian yhteydessä kävi ilmi, että ainakin yhdessä puolueessa Virtain yhdistyksen hallitus on se, joka päättää lautakuntapaikat ja muut mahdolliset puolueelle tulevat paikat ja ehkä muitakin tärkeitä asioita. Kyseisen puolueen hallituksessa on pari valtuttettua ja monta sellaista, jotka vaaleissa ovat saaneet muutaman äänen. En voi ymmärtää, että miten siinä muka tulee äänestäjän ääni kuuluviin? Mutta ehkä minä en vaan käsitä. Tiedän kyllä, että olen sopeutumaton moneen asiaan, kuten ryhmäpäätöksiin, ja siksi ennen viime vaaleja irtauduinkin kokonaan puolueista, siksi olen sitoutumaton. Ajattelen, että haluan saada täysin vapaasti muodostaa oman kantani asioihin. Toki me sitoutumattomina yhteisellä listalla olleet tapaamme silloin tällöin ja keskustelemme asioista, mutta me emme muodosta mitään ryhmäkantaa asioihin, jokaisella on oikeus päättää itse. Paikkajaon suoritimme siten, että eniten ääniä saneet pääsivät valitsemaan ensin ja saivat ns. parhaat paikat, mielestämme se oli oikeudenmukaista.

No sitten toinen asia, joku on saattanut ihmetellä, että mitä kummaa tapahtuu Kiinteistö oy Virtain opiskelija-asuntoloiden suhteen. Sen hallitus päätti taannoin ajaa yhtiön konkurssiin ja toimi siinä niin nopeasti, että ennen kuin kaupunginhallitus ehti reagoida, oli paperit jo lähetetty eteenpäin ja konkurssimenettely käynnistynyt. Kyseisen yhtiön hallitus päätyi konkurssiin täysin välittämättä konkurssin seurauksista tai kaupunginhallituksen joulukuussa antamasta omistajaohjauksesta, joka näkyy alla olevassa pöytäkirjan otteessa. Koko pykälä löytyy täältä.

Omistajaohjaus on mennyt tiedoksi hallituksen puheenjohtajalle sekä isännöitsijälle. Siitä ei ole tietoa, onko puheenjohtaja kertonut siitä muulle hallitukselle, kun on esitellyt haluaan ajaa yhtiö konkurssiin. Viime viikon Suomenselän sanomissa pj myös kertoo osakeyhtiön hallituksen jäsenten olevan taloudellisessa vastuussa, jos ei toimita osakeyhtiölain mukaan eli viedä kannattamatonta yhtiötä konkurssiin. Noh, tietynlaiset seuraamukset hallituksen jäsenille tuli kuitenkin  konkurssimenettelyn käynnistäessä, nimittäin merkintä konkurssista luottotietoihin. Ei ihan pikku juttu sekään. Sen enempää tuota Suomenselän sanomien juttua Tikkasen mielipiteestä en siteeraa, kyseessä on kuitenkin vain yhden poliitikon käsitys ja mielipide asiasta, joka saattaa harhauttaa lukijan luulemaan tekstiä faktaksi. Jos itse pitää itseään asiantuntijana jossain asiassa, ei se välttämättä tarkoita, että niin olisi.

No nyt sitten toimittiin niin, että yhtiökokous erotti yhtiön hallituksen ja valitsi uuden (kaikki muut jatkavat samoina paitsi puheenjohtaja), koska puheenjohtaja ei suostunut siihen, että konkurssi olisi peruutettu. (Kaupunginhallituksen asiaa koskeva pykälä löytyy täältä). Eilen yhtiön uusi hallitus teki yksimielisen päätöksen, että haetaan konkurssin peruuttamista. Tämä tällainen sähläily on aivan turhaa ja varoittava esimerkki siitä, kuinka voi käydä, jos yksittäinen kuntapoliitikko saa liikaa valtaa ja on lisäksi häikäilemätön sitä käyttämään. Nyt on mahdollisimman nopeasti kaikkien kaupungin tytäryhtiöiden yhtiöjärjestyksiin tehtävä muutoksia siten, että yhtiön hallitus ei voi itsekseen päättää isoista asioista. Näin onneksi Keiturin Soten yhtiöjärjestyksessä jo onkin, ei tarvitse pelätä ainakaan sen kohdalla konkurssia tai muuta radikaalia toimenpidettä.

Positiivista ja negatiivista

Vahvasti näyttää siltä, että kyllä se Tokmanni tänne on tulossa, 

ainakin paikka on jo raivattu puustosta aukeaksi. 

Yllä olevaa kuvaa ja siihen liittyvää kaupunkikuvan kehittymistä voidaan pitää positiivisena asiana, niitäkin onneksi Virroilla tapahtuu, vaikka usein tulee vaan maristua ja puhuttua niistä negatiivisista. Ei kuitenkaan voi olla niin, että me päättäjät puhuisimme vain niistä positiivisista ja vaikenisimme täysin negatiivisista vaikka joissain piireissä sellaista haluttaisiinkin.

Monta kertaa on tullut mieleeni jokin asia, mistä voisin kirjoittaa, mutta sitten olen alkanut epäröidä, että pitäisikö kirjoittaa kärkevästi vai lempeämmin asioista. En haluaisi ketään loukata, mutta haluaisin kuitenkin tuoda totuuden esiin ja mahdolliset epäkohdatkin, mikäli niitä on.

Loukkaantumisesta minulla on kokemusta. Perusturvalautakunnan puheenjohtajana minuun otetaan yhteyttä kuntalaisten taholta usein ja monenlaisista asioista. Olen joskus niitä välittänyt eteenpäin Keiturin Soten esimiesasemassa oleville, ja vaikka olisinkin ollut äärimmäisen asiallinen omassa viestissäni, on siitä loukkaannuttu ja vastaus on ollut pitkä ja sisältänyt linkkejä ja kopioituja tekstejä lakipykälistä ym. Vaikka tarkoitukseni on vain ollut minulle asiasta kertoneen huolen kertominen eteenpäin. Yleensä vakiovastaus on, että henkilön pitäisi ottaa omalla nimellään yhteyttä Keiturin Soteen. Se ei vaan ole niin yksinkertaista, eivät läheskään kaikki halua tai uskalla ottaa yhteyttä omalla nimellään, pelkäävät, että se heijastuu heidän hoitoonsa. Henkilöstön kyseessä ollessa he taas pelkäävät työpaikkansa puolesta. (Myönnän kyllä, että joskus olen laittanut todella painokkaitakin viestejä ja ne eivät enää ole olleet kovin kohteliaita. Epäoikeudenmukaisuudet ja muut omituisuudet ovat saaneet pinnani kiristymään.)

Kuntalaisten kertomukset heidän kokemistaan asioista kuitataan huhupuheeksi ja jotenkin kummallisesti ajatellaan, että valitukset eivät ole oikeita, jos henkilö ei itse ota yhteyttä tahoon, josta hänellä on valittamista. Nykyään aina ensisijaisesti pyydänkin minuun yhteyttä ottaneita täyttämään muistutuslomakkeen, joita saa terveyskeskuksesta tai sitten täyttämään palautelomakkeen netissä. 

Mietinkin tuossa, että vastaisuudessa pitäisi pitää huomautuslomakkeita aina mukana, jotta voisi henkilön kanssa yhdessä täyttää lomakkeen ja toimittaa sen eteenpäin. Ja puhelimitse yhteyttä ottavien kohdalla kirjaan vastedes asian ylös ja lähetän sen Keiturin Soten hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Ja laitan siihen alkuun vakiomuotoisen "en halua loukata" -tekstin.

No sitten toinen asia, mikä itseäni on kummastuttanut viime aikoina on virkamiehen valta. Olen nimittäin nyt vasta käsittänyt, että yksi päättäjien tehtävistä on taistella viranhaltijoiden esityksiä vastaan, jos ne ovat vastoin kunnan etua. Valitettavan usein esittelijät ja muu henkilöstö osaa vakuuttaa puheessaan jonkin päätöksen olevan juuri oikea. Ja sitten myöhemmin harmittaa, kun huomaa, että olisi vaan pitänyt olla kovana oman mielipiteensä ja fiiliksensä kanssa. Se esittelijän esittämä asia on myös vain hänen mielipiteensä, ei välttämättä perustu tietoon. Ja se meidän päättäjien pitäisi älytä. Mehän yleensä päätämme esittelijän esityksestä, emmekä suinkaan itse keksi hatusta päätöksiä.