Ehdokashankinnasta

Nyt on sitten ehdokasasettelu Virallista, tänään oli viimeinen mahdollinen päivä kun ehdokaspapereita sai viedä keskusvaalilautakunnalle. Minä kävin kahden maissa iltapäivällä Helinin Jussin kanssa viemässä sitoutumattomien paperit.

Aiemmin tuossa jo kirjoittelinkin kuinka monimutkaista on asettautua ehdolle erillään puolueista kirjoituksessani Ehdokkaaksi asettautuminen - ei ihan läpihuutojuttu. Tänään laitoin oikeusministeriöön sähköpostia ja ehdotin, että voisiko työryhmä, joka selvittelee sähköisen äänestyksen mahdollisuutta, selvitellä myös sähköisen ehdokasasettelun mahdollisuutta. Nopeasti sieltä vastattiinkin, ettei se kuulu kyseisen työryhmän toimeksiantoon, mutta muuten on kuulemma keskusteltu mahdollisuudesta perustaa puolue tai valitsijayhdistys sähköisesti. Toivotaan siis, että joskus tulevaisuudessa asia helpottuisi.

Viime aikoina lehdissä ja muissakin medioissa on valitettu ehdokashankinnan vaikeudesta, on spekuloitu johtuuko haluttomuus lähteä ehdolle kunnan tehtävien vähenemisestä tai maakuntavaalien läheisyydestä. En usko, että siitä on kysymys. Moni on sanonut, että ei lähde kun ei ole mielestään poliitikko. No millainenkohan se poliitikko sitten onkaan tavallisen kansalaisen mielestä? Olisiko puku päällä tupee vinossa pönöttävä herrasmies (tai nainen)? Kukapa nykyihminen sellaiseen osaisi samaistua.

Itse mietin, että valtakunnanpolitiikka ja media ovat kyllä tehneet parhaansa, että tavallinen kansalainen haluaa pysyä erossa poliittisesta päätöksenteosta ja sanalla poliitikko on todella negatiivinen kaiku. Lehdissä ja muissa medioissa jatkuvasti esitetään poliitikot naurettavina omaa etuaan ajavina hölmöinä, jollaisia osa heistä epäilemättä onkin 😁 Tämä kaikki on kuntalaisilla mielessä, kun heitä kysytään paikallisiin ryhmiin ehdokkaiksi. Ja todennäköisesti paikallisten poliitikkojen omat toilailut vielä lisäävät halua pysyä erossa kuntapolitiikasta.

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden puute vieraannuttaa tavallisen kunnan asukkaan päätöksenteosta, ei ole tietoa päätöksenteon prosesseista, puhumattakaan, että voisi jotenkin vaikuttaa oman asuinkunnan asioihin. Jos vielä kaikenlisäksi se, jota on edellisvaaleissa äänestänyt sattuu olemaan niitä poliitikkoja, jotka eivät käy oman kylän kaupassa ettei tarvitsisi joutua puheisiin äänestäjien kanssa, ei varmasti ole kovin suurta intoa lähteä itse ehdolle. Meidän kaikkien poliitikkojen pitäisi muistaa se, että se oma vaalikaudenaikainen toiminta on parasta ehdokashankintaa.

Sitoutumattomien ryhmän muodostumisesta ja ehdokashankinnasta lisää seuraavassa blogikirjoituksessani.

Kaupungin hallintorakenteiden kehittämisestä

Jotkut ovat varmaan huomanneet, että Virtain kaupungin sivuille on ilmaantunut blogi. Sen markkinoitiin olevan sellainen, jonne eri viranhaltijat kirjoittavat vuorollaan. Kaupunginjohtaja aloitti.

Näköjään sinne saavat kirjoittaa luottamushenkilötkin, epäilenpä vaan, että minulle tuskin koskaan tarjotaan siihen mahdollisuutta 😉 Toisaalta en sitä kaipakaan, onhan minulla oma blogi. Ja rehellisesti sanottuna, onhan valtuuston puheenjohtaja ehkä poliittisista päättäjistä eniten oikeutettu sinne kirjoittamaan, ei siinä mitään. Sitäpaitsi suurelta osin kirjoitus oli minusta ihan ok, lähinnä informatiivinen ei niinkän vaalihenkinen. Virtain kaupungin blogi

Mielestäni Kalevan ajatukset hallinnon kehittämisestä olivat pääosin hyviä, valiokuntamalliin siirtyminen ei olisi ollenkaan hassumpi idea, se vahvistaisi valtuuston roolia, jota minäkin olen kaipaillut. Kirjoitinkin valtuuston roolin ja vallan katoamisesta kirjoituksessani Valtuuston valta.

Kuntaliiton sivulla avataan hieman valiokuntamallia:

Valiokuntamalli

Tässä mallissa perinteiset lautakunnat korvataan valtuutetuista koostuville valiokunnilla. Toisin sanoen valtuusto työskentelee valiokuntiin jakaantuneena.

Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa kunnan päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa sekä poliittisen vastuun toteutumista. Ajatuksena on, että valiokuntien jäsenet pääsevät vaikuttamaan asioihin varhaisessa vaiheessa. 

Valiokuntamallista on käytössä kahdenlaista toimintatapaa. Valtuuston asema suhteessa kunnanhallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokuntien toimivat perinteisten lautakuntien tapaan päätöksiä tekevinä toimieliminä. Kunnanhallituksen asemaa korostava valiokuntamallissa, jossa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat ns. valmistelevina toimieliminä.

Kunnassa säilyy lakisääteisesti pakolliset lautakunnat, kuten tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta sekä lupa- ja valvontalautakunta -asioista vastaava kunta.

Jos Virroilla päätetään siirtyä valiokuntamalliin, pitäisi miettiä, että kumpiko on tärkeämpää: valtuutettujen eli valiokuntien jäsenten osallistuminen asioiden valmisteluun, vai varsinainen päätöksenteko? Itse näkisin, että osallistuminen valmisteluun on tärkeää, siten pystyy vaikuttamaan ja myös tuomaan omia ideoitaan esiin. Toisaalta mietityttää, että missä sitten päätökset tehtäisiin? Jossain kuulin mainittavan sanan viranomaislautakunta tms. vähän kuulostaa epäilyttävältä, mutta toisaalta, jos kaikki asiat kuitenkin menisivät valiokunnan valmistelun läpi, se ehkä olisi kuitenkin ihan toimiva järjestely.

Kaleva mainitsee myös, että hänen mielestään kaupunginhallitus on iso, tarkoittaen ilmeisesti sitä, että  sen kokoa pitäisi pienentää. Itse olen sitä mieltä, että aina kun aletaan pienentää hallituksen tai lautakunnan tai minkä tahansa poliittisen elimen kokoa, ollaan tiellä kohti demokratian vähenemistä. Kaikki tällaiset vähentämiset pitää kyllä harkita huolella ja miettiä sen vaikutus demokratiaan. Se pienen piirin päätöksenteko kun ei ole hyvästä.

Kaleva mainitsee myös elinvoimavaliokunnan, eräs toinen poliitikko on myös jo ehdottanut elinvoimalautakunnan perustamista, sitä en tiedä kumpiko heistä asian ensin keksi, mutta idea on hyvä ellei peräti loistava. Virtain kaupungin kehittämiseen on satsattava, elinvoimalautakunnan tai -valiokunnan toimialaan voisivat ainakin kuulua nykyiset elinkeinoasiat ja vaikkapa markkinointi, viestintä ja matkailu. Varmasti löytyy muutakin sille sopivaa.

No tästä ei kylläkään pitänyt tulla mikään Kalevan kirjoitusta analysoiva kirjoitus, mutta taisi tulla kuitenkin, siksi en maltakaan tässä lopussa olla kysymättä, että mikäs on kun ei hän kirjoituksensa lopussa valtuustokauden saavutuksia luetellessaan mainitse lainkaan suurensuurta "loistavaa" saavutusta; Keiturin Sotea? Eikö se olekaan saavutus? 😉

Sitoutumattomuudesta

Tässä kun ehdokashankinta on käynyt kuumana, on  ilmaantunut joidenkin puolueiden taholta todella yllättäviä asenteita kokoamaani sitoutumattomien yhteislistaa kohtaan ja eniten yllättävästä suunnasta. Aivan kuin sitoutumattomana ehdolle lähteminen olisi jotain aivan ennenkuulumattoman kamalaa ja asiatonta.

Kylillä on levitetty huhuja, ettei sitoutumattomilla ole vaikutusmahdollisuuksia, ne eivät järjestäydy, ovat hajallaan, ei kannata lähteä ehdolle eikä varsinkaan äänestää, ääni menee hukkaan, puolueesta saat tärkeää tukea jne...

Ensinnäkin sitoutumattomuus tarkoittaa sitä, että me emme sitoudu puolueisiin emmekä kumarra puolueiden valtarakenteita sen kummemmin paikallisesti kuin valtakunnallisestikaan. Me sitoudumme oman kuntamme asioiden hoitoon ja ajamaan kuntalaisen asiaa, koska olemme sitä mieltä, että päättäjät ovat kuntalaisia varten.  Sitoudumme myös avoimen tiedottamisen politiikkaan, emme tee salassa päätöksiä. Demokratian palauttaminen Virtain pätöksentekoon on ykköstavoitteemme. Lisää tavoitteita löytyy nettisivultamme.

Vaaleissa yhteislistalla ollessamme äänemme otetaan huomioon samalla tavoin kuin puolueidenkin, eli jokaisen äänet hyödyttävät myös koko ryhmää.

Päästyämme valtuustoon, tulemme perustamaan yhteisen valtuustoryhmän, joka siis on aivan samalla tavalla järjestäytynyt kuin puolueidenkin valtuustoryhmät. Erona puolueisiin se, että me emme tee etukäteen ryhmäpäätöstä, jokainen ajattelee omilla aivoillaan. Keskustelua toki tulemme käymään asioista ja pitämään valtuustoryhmän palaverin ennen valtuuston kokouksia.

Me myös tuemme toisiamme, aivan samalla tavalla kuin puolueetkin. Tosin mainostamiseen joutuu jokainen panostamaan itse, meillä kun ei ole kerättyjä varoja siihen käytettäväksi kuten puolueilla. Itse olen tämän kauden ollut perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsen, ja kokouspalkkioistani on mennyt aina 10% Perussuomalaisten tilille, mutta saavatpahan Persut kunnon mainokset 😉

Kuulemani mukaan myös Ruovedellä kootaan  sitoutumattomien yhteislistaa, myös monissa muissa kunnissa erilaiset sitoutumattomat ryhmät ovat nousussa. Virroillakin kuntalaisilta saatu tuki ja palaute on ollut hyvää ja kannustavaa, kyllä täälläkin vaalien jälkeen on varmasti sitoutumattomien valtuustoryhmä.

Tänä aamuna tein tutkimuksen, kävin läpi jokaisen kunnan viime kuntavaaleissa valitut valtuustot, aika paljon löytyi sitoutumattomana valtuustoon päässeitä. Ja johdonmukaisesti, jos heitä oli enemmän, oli myös hallituksen jäseniä. Lautakuntiin en ehtinyt paneutua, mutta varmasti heitäkin on samassa suhteessa. Sen huomioin, että jos ylipäänsä oli ollut ehdolla sitoutumattomia, oli heitä myös päässyt valtuustoon.

Alla lista niistä suomen kunnista, joihin 2012 valittiin sitoutumattomia ehdokkaita.

Enontekiö 3 (hallituksessa 1)

Haapajärvi 1,

Haapavesi 1,

Hailuoto 1,

Heinola 9 (hallituksessa 2)

Heinävesi 1

Hirvensalmi 3 (hallituksessa 2)

Iitti 2 (hallituksessa 1)

Joroinen 8 (hallituksessa 3, yksi heistä pj)

Jämsä 4 (hallituksessa 1)

Järvenpää 7 (hallituksessa 1, joka pj)

Kajaani 3

Kalajoki 2 (hallituksessa 1)

Kemijärvi 1

Keminmaa 8 (hallituksessa 2, joista toinen pj)

Kemiönsaari 7 (hallituksessa 3)

Kouvola 5 (hallituksessa 1)

Lapinlahti 1

Lappeenranta 5 (hallituksessa 1)

Liperi 1

Lohja 3 (hallituksessa 1)

Luvia 1

Maaninka 2

Muhos 1

Mustasaari 4 (hallituksessa 1)

Mäntyharju 5 (hallituksessa 2)

Outokumpu 1

Parikkala 4 (hallituksessa 1)

Pelkosenniemi 3 (hallituksessa 2)

Pertunmaa 2 (hallituksessa 1)

Pietarsaari 5 (hallituksessa 1)

Polvijärvi 3 (hallituksessa 1)

Posio 3 (hallituksessa 1)

Puolanka 1

Pyhtää 1

Pyhäjoki 1

Pyhäjärvi 5 (hallituksessa 1)

Pyhäranta 5 (hallituksessa 2)

Ranua 3 (hallituksessa 1)

Ruovesi 1

Savitaipale 2 (hallituksessa 1)

Siikainen 2 (hallituksessa 1)

Simo 1

Sipoo 5 (hallituksessa 1)

Siuntio 2

Taipalsaari 4 (hallituksessa 1)

Tampere 1

Tornio 2 (hallituksessa 1)

Turku 1

Tuusula 12 (hallituksessa 3)

Valkeakoski 2

Vehmaa 4 (hallituksessa 1)

Vesilahti 4 (hallituksessa 1)

Veteli 3 (hallituksessa 1)

Vieremä 6 (hallituksessa 2)

Vimpeli 5 (hallituksessa 1)

Virtain yhtenäiskoulu - ei enää pelkkä haave!

Eilen kirjoitin Facebookin koulutyöryhmän kokouksen jälkeen seuraavanlaisen päivityksen:

 

"Tiedättekö sen tunteen, kun on saanut jonkun ison mahdottomalta tuntuneen tehtävän onnistuneesti loppuun? Kun tuntuu siltä, että on kaikkensa antanut, olo on samaan aikaan epäuskoinen ja onnellinen. No nyt tuntuu siltä, olin nimittäin koulutyöryhmän kokouksessa ja siellä kävikin niin, että kaikki (jopa Koskela ja Kangasluoma) olivat sitä mieltä, että ainut oikea ratkaisu on rakentaa se yksi yhtenäiskoulurakennus luokille 1-9 + eskarit. Istuin vaan hiljaa ja ihmettelin. Kaikenlisäksi päätökset tehdään ennen vaaleja: 13.3. hallitus ja 20.3. valtuusto. Eli pelkistä vaalilupauksista ei voi olla kyse."

 

Edelleen olen samoissa fiiliksissä, mahtavaa! Nyt me voimme tehdä tästä uudesta koulustamme ylpeyden aiheen samaan tapaan kuin Urjalassa oli tehty. Oli niin hienoa ja ehkä jopa hieman huvittavaakin istua kokouksessa, jossa päätöksen koontia esitellyt Heidi Tanhua ja rehtori Kangasluoma sekä sellaiset päättäjät, jotka aikaisemmin olivat kannattaneet Rantatien koulun korjaamista, esittivät niitä perusteluja, joita minä ja muut yhtenäiskoulurakennusta kannattaneet olemme esittäneet toistuvasti kokouksesta ja seminaarista toiseen 😊

Se mikä tässä on surullista, on se, että joillekin päättäjille edelleen ainut mikä merkitsee on raha. Kokouksessa esitettiin erinäisiä lukuja, jotka tällä kertaa näyttivät huomattavasti uskottavimmilta kuin tähänastiset, myös Rantatien koulun korjaamisesta oli laskeskeltu kokonaiskustannuksia, ja se näytti viipalekoulujen hankinnat mukaan luettuna nousevan jopa kuuteen miljoonaan saakka. Tämä oli ilmeisesti sitten se, mikä joidenkin päät sai kääntymään.  Tähänastisissa puheissa on yhtenäiskoulu ollut mahdoton investointi ja on sanottu että Virtain talous ei kestä sitä, ja nyt painokkaasti kerrottiin, että "Virtain talous kestää sen". Tässä nähdään, kuinka suuri vaikutus on henkilöillä, jotka esittelevät asiaa.

 

Mielestäni asia on niin, että kunnallinen päätöksenteko on muutakin kuin rahan tuijottamista. Ihmisen hyvinvointia ei pidä unohtaa, eikä myöskään kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä. Kyllä senkin pitäisi merkitä jotain, että virtolaislapset saavat opiskella jatkossa uudessa, nykyaikaisessa ja terveessä koulussa, opettajat pysyvät terveinä ja saadaan kaikki yhtenäiskoulun edut. Lisäksi elinvoimatekijät ovat isommat kuin osaamme kuvitellakaan tässä vaiheessa; rakentamisen luoma positiivinen vire ja muuttotappion väheneminen näin nopeasti mieleen tulevina seikkoina. Niin ja onhan Rantatien koulurakennus jo ihan mennyttä aikaa muutoinkin, yli 60 vuotta vanhan rakennuksen korjaaminen on jo maalaisjärjelläkin ajatellen ihan toivoton ajatus.

 

Ja vaikka sitten tuijottaisikin pelkästään rahaa, pitää pystyä katsomaan pidemmälle kuin parin vuoden päähän. Talousasioissa on osattava olla kaukonäköinen, tällaisten isojen investointien kohdalla pitää nähdä kymmeniä vuosia eteenpäin. Mitä se auttaa, jos lähivuosina säästetään vaikkapa 5 miljoonaa, jos kahdenkymmenen vuoden aikana hävitään se summa moninkertaisesti?

Mutta syistä riippumatta, mahtavaa että iso joukko päättäjiä on saanut ajatuksensa siihen malliin, että uusi yhtenäiskoulu luokille 0 - 9  on tulossa Virroille. Kerrassaan hienoa!!!

Vaalikampanjointia paikallislehdessä

Paikallislehtemme yleisöpalstalla oli muutamia "väärinkäsityksiä" tänään, Keijo Kalevan jo eilen Ruovesi -lehdessä julkaistu juttu oli nyt Suomenselän sanomissa. Sitä kommentoin jo eilen kirjoituksessani Keiturin sote - osa 3.

Sinänsä Kalevan kirjoittamassa jutussa ei mitään niin ihmeellistä muuten ollut, mutta se suoranainen valehtelu tympäisi. Mitä järkeä on väittää, että Virtain kaupunginhallitus muka tiesi joulukuun 12. päivän jälkeen saapuneesta Ruoveden neuvottelukutsusta, kun ei näin kuitenkaan ollut? Kuten aiemmin jo kirjoitin, minä en ainakaan tiennyt asiasta ennen kuin vasta jälkikäteen.

No sitten toisessa jutussa Kotalammen Paulille oli sattunut pieni "väärinkäsitys", hän kirjoitti:

"Vähän olen kuulut huhua, että Virroille olisi syntymässä uusi puolue, jokin sitoutumattomien ryhmä, jossa olisi nykyisen kaupunginhallituksen jäseniä. Mutta muuttuuko meno jos on istunut kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa jo vuosikausia ja avaukset uusista kehitysideoista ovat jääneet vähäisiksi"

Sitoutumattomien lista ei ole puolue eikä listalla ole kuin yksi kaupunginhallituksen jäsen, siis minä. Enkä minäkään ole istunut hallituksessa ja valtuustossa vuosikausia, vain reilun neljä vuotta ja se on vähän verrattuna moniin konkaripoliitikkoihin. Tämä on ensimmäinen kauteni molemmissa. Voihan olla, että kun Pauli itse on ollut kymmeniä vuosia valtuustossa, unohtuu jo se kauanko muut ovat olleet 😉

Tosiasiassa Pauli kyllä tietää mistä on kysymys, hän vaan halusi omaan vihjailevaan tapaansa yrittää saada sitoutumattomien porukkaa kritiikin kohteeksi. Juttelimme nimittäin asiasta joulukuun valtuuston jälkeen hyvässä hengessä Paulin kanssa ja ollessamme naamakkain hän oli hyvinkin kannustavalla mielellä asian suhteen.

Edelleen aion pysyä totuudessa omassa kirjoittelussani ja sanomisissani vaalikampanjoinnista huolimatta, uskon rehellisyyteen myös politiikassa, ja annan vain sellaisia vaalilupauksia, jotka pystyn pitämään. Paulille vielä terkkuja, että olen kuntalaisten kanssa puhuessani kehunut muutamia muidenkin ryhmien ehdokkaita, myös vasemmistoliiton 😊 Pääasia on, että muutosta Virtain kuntapolitiikkaan saataisiin ja suon mieluusti menestystä myös muiden pienempien ryhmien ehdokkaille.

Keiturin Sote - 0sa 3

Tätä osaa kolme ei pitänyt tullakaan, mutta pakko kommentoida hieman tämän päivän Ruovesi -lehdessä olleita virtolaispoliitikkojen kirjoituksia. Saa nähdä onko huomisen Suomenselän sanomissa samat jutut, useinhan he lähettävät ne julkaistavaksi molempien kuntien lehtiin.

Tikkanen kirjoittaa luottamuspulasta, joka vallitsee Ruovedellä Virtain suuntaan. No ei mikään ihme, kyllähän Virroillakin vallitsee luottamuspula Keiturin Sotea kohtaan. Minusta on selvää, että koko luottamuspula johtuu huonosti hoidetuista asioista, siitä että yhtiössä ilmenneitä ongelmia ei myönnetä silloin kun niitä on, vaan yritetään puheissa silotella ja kaunistella ja väittää, että todellisia ongelmia ei ole. Aivan kuin kaikki olisi vain ihmisten korvien välissä, ja sehän taas on sitten kuntalaisten aliarvioimista. Vähättelyyn ei koskaan pitäisi alkaa.

Tikkanen itse kirjoitti viime kesänä Suomenselän Sanomien yleisöosastolle, että annetaan Keiturin Soten hallitukselle vuosi aikaa, ja jos homma ei siihen mennessä ole alkanut sujua, on hallituksen syytä erota. Niinpä niin, koskas se vuosi tuleekaan täyteen? On tainnut mieli muuttua siitä kirjoituksesta.

Kalevan kanssa olen samaa mieltä siitä, että Virtain kaupunginhallituksen, Ruoveden kunnanhallituksen ja Keiturin Soten hallituksen pitäisi tehdä tiivistä yhteistyötä, ei niin että soteyhtiö toimii omana eristyksissä olevana saarekkeenaan. Ja jo aiemmissa kirjoituksissani mainitsemani yhtiön harjoittamasta salailupolitiikasta pitää päästä eroon. Mitä enemmän tiedotetaan avoimesti jo suunnitteluvaiheessa, sitä paremmin asiat saadaan sujumaan.

Mutta se mikä minua erityisesti pöyristytti Kalevan kirjoituksessa, oli suoranainen valehtelu. Hän kirjoitti, että tieto Ruoveden neuvottelukutsusta joulun alla on ollut sekä Virtain kaupunginhallituksen sekä Keiturin sote oy:n tiedossa. No ainakaan minun tiedossani neuvottelukutsu ei ole etukäteen ollut (vai olenkohan jollain mustalla listalla, ettei asioista enää kerrota minulle), enkä usko, että Pentti Tikkasenkaan. Kuulin vasta jälkikäteen aivan muualta, että tällainen neuvottelu on ollut. Kaleva kirjoittaa, että: "Tulipaloon lähtiessä ei lueta lakikirjoja", mutta aina pitäisi lukea lakikirjoja!!  Juuri tuosta "ei sillä niin väliä, hoidetaan sisäpiirissä" -toimintatavasta ja salaa tekemisestä pitää päästä eroon!

Montako minuuttia olisi kulunut aikaa kutsua kaupunginhallitus ylimääräiseen pikakokoukseen, jossa olisi valittu neuvottelijat? Ei kovin montaa veikkaan minä. Voi olla, että kaikki eivät olisi päässeet  kokoukseen, ja voi myös olla, että neuvottelijat olisivat pääosin olleet samat, mutta kyse on toimintatavasta! Asiat pitää tehdä oikein ja pykälien mukaan.

Sinänsä neuvottelujen tuloksesta en ole eri mieltä, kyllä Ruovedenkin pitää saada riittävät palvelut ja olla mukana päätöksenteossa. Tuo seurantaryhmän perustaminen on jo askel oikeaan suuntaan. Vielä kun me Virtainkin päättäjät saisimme riittävästi tietoa yhtiön toiminnasta.

Keiturin sote osa 1
Keiturin sote osa 2

Keiturin Sote - osa 2

Toissapäiväisessä kirjoituksessani kertoilin hieman Keiturin Soten syntyhetkistä, nyt pikkuisen nykyhetkestä, johdosta  ja onko enää mitään tehtävissä?

Tosiasia on, että tämä Virtain kaupungin omistama yhtiö on entisestään huonontanut asioita Virroilla; suurimmat ongelmat ovat olleet johtamisessa, ja sen seurauksena henkilökunta on tyytymätöntä ja lääkäritilanne on olut pitkään huono vakituisten lääkärien lähdettyä. No johtamisongelmaa on nyt yritetty ratkaista valitsemalla yhtiölle uusi toimitusjohtaja, aiemmin yhtiön toimitusjohtajana on toiminut kaupunginjohtaja oman työnsä ohella, ja se on ollut huono ratkaisu. Kaupunginjohtaja ei ole ehtinyt keskittyä yhtiön johtamiseen. Lisäksi yhtiölle valittiin johtavaksi lääkäriksi henkilö, jolla ei ole alkeellisiakaan taitoja henkilöstöjohtamiseen. Puhumattakaan siitä, että yhtiön hallitus koostuu pääasiassa konkaripoliitikoista, joiden mielestä "lähteköön jos ei miellytä" -johtamistapa on ainut oikea.

Kovasti toivon, että uusi toimitusjohtaja on riittävän napakka laittamaan yhtiön henkilöstöpuolen kuntoon ja samalla kuitenkin hallitsee henkilöstön huomioivan johtamistavan. Vähän vaan pelottaa, että oliko tämä toimitusjohtajan palkkaaminen vain temppu sulkea valittavat suut, ja saada asiat näyttämään ulospäin siltä kuin yhtiö todella yrittäisi.

Alunperin kun Keiturin Sote perustettiin, valittiin sen hallitukseen kaikista kaupunginhallituksessa olevista puolueista yksi henkilö. Itsekin olin mukana siihen asti kunnes yhtiö aloitti toimintansa, sen jälkeen luovuin paikastani. Herkkäuskoisesti kuvittelin, että yhtiön hallitukseen valitaan aidosti asiantuntijoita. Kalervo Suomela jopa esitti valtuuston kokouksessa, että yhtiön hallitus koostuisi asiantuntijajäsenistä, esitys sai osakseen hyväksyvää hyminää ja hyväksyttiinkin yksimielisesti valtuustossa. Tuolloin vaan olisi pitänyt tarkentaa, että minkä alan asiantuntijoita!

Kun kaupunginhallituksessa alettiin valita henkilöitä yhtiön hallitukseen, luettelo asiantuntijoista osoitti, että kyseessä ovat aivan muut asiantuntijat kuin terveydenhuollon asiantuntijat: Ari Rajamäki, Pentti Tikkanen, Vesa Postinen, Markku Puro, Marjatta Aittolahti, Saija Korpi ja Eeva Kyrönviita. No okei, on joukossa sentään oikeankin alan ihmisiä; Markku Puro on lääkäri, joka on ollut myös monenlaisissa johtotehtävissä, nykyään eläkkeellä. Ja Marjatta Aittolahti on sosiaalialan ihmisiä. Saija Korpi on laboratoriohoitajana Fimlabilla Virtain toimipisteessä, hän on edustanut keskustapuoluetta perusturvalautakunnan varajäsenenä ennen valintaansa Keiturin Soten hallitukseen, ei järin vaikeaa päätellä motiivia hänen valintaansa. Tällä en toki halua kritisoida Saijaa itseään, ainoastaan sitä syytä miksi hänet on valittu yhtiön hallitukseen.

Keiturin Soten hallituksen valitsi siis kaupunginhallitus, käytännössä kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli jo tehnyt soittelukierroksen ennen käsittelyä kaupunginhallituksessa. Kalervo Suomelalle oli jo luvattu paikka johonkin kaupungin ja soteyhtiön väliseen neuvottelukuntaan, samoin Salorannalle, en muista ketä muita siihen kuuluu tai että mikä kyseisen neuvottelukunnan tehtävänkuva on. Postinen on tunnettu myönteisestä asenteestaan keskustapuolueen nykyjohtoa kohtaan, Rajamäki on itse keskustapuolueesta ja Tikkanen on valittu soteyhtiön hallitukseen mitä luultavimmin siksi, että on kuviteltu, ettei hän kirjoittelisi niin paljon yhtiötä arvostelevia juttuja paikallislehteen. Itse kadun omaa naiiviuuttani, kun kuvittelin, että Puro ja Aittolahti voisivat jollain tavalla vaikuttaa asiantuntijoina yhtiön toimintaan, olisi vaan itsekin pitänyt pysyä siinä hallituksessa! Mutta turha tässä enää on jossitella, mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisaus.

Nykytilanne Virtain ja Ruoveden sosiaali- ja terveyspalveluissa on sekava. Poliklinikkaa on valittu hoitamaan Attendo, joka jo aiemminkin on toimittanut lääkäreitä terveyskeskukseen. Miten ihmeessä  he nyt kuvittelevat saavansa lääkäreitä, kun eivät aiemminkaan ole siinä onnistuneet? Virrat Areena -tilaisuudessa Attendon edustaja jopa sanoi, ettei voi vaatia läääkäreitä sitoutumaan kovin pitkäksi aikaa tänne syrjäseuduille. Niinpä niin, saa nähdä muuttuuko mikään? Ja jos muuttuu, niin huonommaksi vai paremmaksi. Vuodeosastolle Keiturin sote huolehtii edelleen itse lääkärit jostain. Työterveyshuoltoa ollaan kilpailuttamassa ja hampaita korjaavat Attendon lääkärit.

Mikä sitten ratkaisuksi? Osaisinpa ennustaa, niin kertoisin. Joulukuun valtuustossa heitin ilmoille, että koko yhtiön voisi lakkauttaa, siitä on tullut ihan turha, koska kaikki tulee kuitenkin siirtymään maakunnalle. Mäntyharjun Sari ehdotti samassa kokouksessa, että myydään koko yhtiö yksityiselle toimijalle. Kumpikin vaihtoehto olisi varmasti parempi kuin nykytilanne, mutta arvatenkin kunnassamme todellista valtaapitävät eivät ota tuollaisia ehdotuksia kuuleviin korviinsa. Joulukuussa tuli jopa neuvottelupyyntö eräältä yksityiseltä toimijalta (Oli viisaasti lähettänyt sen jokaiselle kaupunginhallituksen jäsenelle sähköpostiin, muuten en varmaankaan tietäisi koko asiasta mitään).  Tämä yritys olisi halunnut ostaa Keiturin Soten osakkeet. Kunnollista keskustelua asiasta ei haluttu käydä, kun se otettiin esiin kaupunginhallituksen kokouksen muissa asioissa jouluviikolla. Sen jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään, viime viikon kh:n kokouksessa kysyin, että eikö tuollaiset neuvottelupyynnöt pitäisi edes käsitellä kaupunginhallituksessa riippumatta siitä, aletaanko neuvotella vai ei. Tässähän ei enää ole paljonkaan aikaa siihen, kun maakunta ottaa hoitoonsa koko homman. Jos meinataan toimia jotenkin, pitää toimia nopeasti. Kieltämättä tulee mieleen sellainenkin ajatus, että voiko tästä asiat enäää huonontua, vaikka maakunta ottaisikin vallan? Voisi kylläkin olla järkevää lakkauttaa Keiturin Sote ennen sitä, sehän on nyt vain ihan turha, kallis ja huonosti toimiva väliporras.

Ruovedellä on oltu pitkään jo todella tyytymättömiä Keiturin Soteen, ja joulukuun 12. päivä olleessa valtuustossa heillä nousi voimakas keskustelu aiheesta, ja osa porukasta halusi erota saman tien Virtain ja Ruoveden yhteistoiminta-alueesta. Päätökseksi tuli, että he valitsivat neuvottelukunnan, joka neuvottelee asioista Virtain kanssa ja asiaan palataan joulukuun lopulla valtuuston kokouksessa. Siis HUOM! Ruovedellä oli valtuuston valitsema neuvottelukunta, mutta miten toimitaan Virroilla? No lähdetään tietysti pienellä hyväveliporukalla käväisemään Ruovedellä (Koskela, Kaleva, Johanna Saarinen, Heidi Tanhua ja Vesa Haapamäki). Jos olette lukeneet Tikkasen kirjoittelua Ruovesi -lehdestä tai Suomenselän sanomista, hän on ihan oikeassa kirjoittaessaan, että kyseisellä neuvotteluporukalla ei ollut valtuuksia tehdä yhtään mitään päätöksiä. Mielestäni aikamoista Virtain kaupunginhallituksen ja -valtuuston ylikävelemistä ja Ruoveden kunnan edustajien aliarvostamista.

P.S. Tiesittekö muuten, että Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki on ennen tänne tuloaan ollut keskustapuolueen ehdokkaana kunnallisvaaleissa 2008 Jyväskylässä?


Keiturin sote osa 1
Keiturin sote osa 3

Keiturin Sote - osa 1

Tapahtui vuonna 2014: Joukko meitä virtolaisia valtuutettuja alkoi huolestua kaupunkimme terveydenhuollon tilasta. Olimme huolissamme terveyskeskuksen johtajuusongelmista ja jatkuvasti lisätalousarvioita vaativasta perusturvaosastosta. Naapurikunnissa oli päätetty tehdä sopimuksia, yksityisen toimijan kanssa (Pihlajalinna), tuolloin mekin ajattelimme, että isolla alan firmalla olisi osaamista ja johtamisen ammattitaitoa. Lisäksi ajatuksena oli, että kun teemme pitkän sopimuksen jonkun firman kanssa, saamme pitää valtion sotejärjestelyistä huolimatta langat omissa käsissämme. Rahansäästökin oli yhtenä motiivina asiassa. Niinpä me teimmekin valtuustolle useita kertoja esityksiä, että tekisimme myös selvityksen koko Virtain (ja Ruoveden) sosiaali- ja terveydenhuollon yksityistämisestä yhtenä pakettina.

No selvityksiähän saimme, nimittäin ihan kaupungin viranhaltijoiden toimesta (kaupunginjohtaja) oli tehty powerpoint -esityksiä, joissa osoitettiin, että ei missään nimessä kannata tehdä sopimusta yksityisen kanssa. Me emme siltikään luovuttaneet, aina vaan otimme asian esille sekä hallituksessa ja valtuustossa. Useamman kerran äänestimme asiasta, ja joka kerta hävisimme. Lopulta alkoi vastustajien (Kepu) leirissäkin tapahtua, siellä oli keksitty ”loistava” idea, nimittäin Keiturin Sote, kaupungin oma yhtiö.

Vielä viimeisen kerran äänestimme asiasta valtuustossa alkuvuodesta 2015, hallituksen pohjaesityksenä oli siis tuottaa kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut kaupungin omistaman osakeyhtiön toimintana. Vastaesityksessä valtuutettu Vehmas ehdotti vielä viimeisenä oljenkortena, että Virtain kaupunki olisi liittynyt Pihlajalinnan hoitamaan Parkanon yhteistoiminta-alueeseen. Tämänkin äänestyksen hävisimme (Ala-Kaarre, Helin, Majanen, Mäkinen, Mäntyharju, Palmroth, Saarinen Risto, Saloranta, Suomela ja Tikkasen varajäsenenä Kolkkinen) Yksi kepulainen ja yksi demari siis lipesivät puolueidensa rintamasta, ja rohkeina äänestivät meidän kanssamme yksityiseen yhtiöön menemistä. 

Eihän se yksityistäminenkään toki välttämättä mikään autuus olisi ollut, mutta aivan varmasti asiat olisivat paremmalla tolalla nyt. Uskon vakaasti, että olisi löytynyt ammattitaitoa johtamiseen, olisi palkattu kunnon johtaja terveyskeskukseen eikä olisi ajettu lääkäreitä pois suututtamalla heitä huonolla johtamisella.

Yksityistämisen vastustajat omien sanojensa mukaan vastustivat sitä siksi, että tuolloin yksityiselle firmalle olisi pitänyt antaa 51% yhteisen perustettavan yhtiön osakkeista, olivat huolissaan päätösvallan luisumisesta pois kaupungilta. Nykyisen tilanteen valossa tuo huoli tuntuu lähinnä höphöpöjutulta. Ensinnäkin nythän päätösvalta on luisunut pois kaupungilta, päätösvalta on vain pienen piirin hallussa, Keiturin Sotesta eivät kaupunginvaltuusto ja -hallitus saa enää juuri minkäänlaista tietoa. Kaikesta on tullut salaista tietoa, jos joku joskus kysyy esimerkiksi hallituksen kokouksessa yhtiön asioista, tulee heti siloteltu esitelmä siitä kuinka menee hyvin ja ennen meni paljon huonommin ja ”en tunnista ongelmaa” -kommentti.

En usko, että Keskustapuolueessakaan sentään pahuuttaan olisi ideoitu kyseinen yhtiö, kyllä heillä varmasti oli hyvä tarkoitus (ainakin niin toivon). Ajatuksena säilyttää lähipalvelut lähellä, turvata työpaikkoja ja säilyttää paikallisuus. Näin ei vaan käynyt, maakunta astuu ohjaimiin pikapuoliin, ja iso joukko työntekijöitä kuten myös koko Keiturin Sote Oy tulee siirtymään maakunnalle, ilmaiseksi.

Keiturin sote osa 2
Keiturin sote osa 3

Valtuuston valta

Valtuusto on kunnan asukkaiden valitsema kunnan ylin toimielin. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa, jollei ole toisin säädetty. Kunnan ylin poliittinen päätösvalta kuuluu valtuustolle. 

 

Näinhän sen pitäisi olla, mutta onko se? Ei ainakaan  Virroilla, valtuusto on vähitellen vuosien kuluessa antanut vallan pois itseltään. Me tämän kauden valtuutetut olemme antaneet sen luisua erityisen pitkälle varsin pienen piirin haltuun. Vasta viimeksi kuluneen vuoden aikana olen itse saanut ahaaelämyksen, ja ymmmärtänyt, että näin asia tosiaan on. En siis halua mitenkään väittää tässä asiassa toimineeni paremmin kuin muutkaan. Jotenkin sitä vaan on mennyt systeemin mukana ja ajatellut, että näin se kai kuuluu olla.

Valtuustosta 10 henkilöä kuuluu kaupunginhallitukseen, sen lisäksi hallituksen pöydän ympärillä istuvat valtuuston puheenjohtaja sekä kaksi varapuheenjohtajaa. Nämä 13 valtuttettua ovat jollain tasolla perillä asioista, koska ne yleensä käsitellään hallituksessa ennen valtuuston käsittelyä, ellei sitten ole sattunut nukahtamaan kokouksen aikana (sitäkin on nähty tapahtuneen). Nykyisessä systeemissä muut valtuutetut saavat hyvin vähän tietoa käsiteltävistä asioista, tiedon määrä riippuu täysin siitä, paljonko tietoa esimerkiksi hallituksen jäsenet jakavat valtuustoa edeltävissä  mahdollisissa ryhmäkokouksissaan. Toisinaan pelkän esityslistan perusteella asiasta saattaa saada jopa väärän käsityksen, jos ei etukäteen tiedä asian taustoja.

Viime vuonna valtuusto kokoontui vain viisi kertaa, se on todella vähän, kun valtuuston kuitenkin pitäisi olla se kunnan ylin toimielin. Nyt se vain hyväksyy ennalta jo valmiiksi "pureskellut" asiat.
Nykyinen valtuusto on jopa jotenkin lamaantunut ja hiljainen. Onko niin, että herrasmiesmäinen, korrekti ja  kantaaottamaton valtuuston puheenjohtaja on jo mennyttä aikaa ja yksi syy siihen, miksi valtuusto on nykyään luisunut pelkäksi leimasimeksi?

Eiköhän nyt oteta itseämme niskasta kiinni kun uusi valtuustokausi alkaa, niin vanhat kuin uudetkin valtuutetut. Annetaan valtaa valtuustolle, vaaditaan kokouksia useammin ja asioita enemmän valtuuston käsittelyyn ja huolehditaan, että valtuusto osallistetaan  mukaan asioiden valmisteluun. Ei niin, että viisi päivää ennen kokousta valtuutettu saa esityslistan, jossa asiat pintapuolisesti kerrotaan. Vaan niin, että asioita käsiteltäisiin vaikkapa erillisissä valmisteluistunnoissa, täytyyhän jokaisen valtuutetun olla perillä asioista, joista päättää.

 Kuvan lähde: Google maps

Kyliltä kuultua

Joillain puolueilla on ollut kuulemma äärimmäisen vaikeaa saada uusia ehdokkaita ja osa  vanhoistakin on lopettamassa. kyllähän se turhauttaa, ymmärrän täysin. Turhautuneisuudessaan sitten soitellaan ympäri kyliä ja paheksutaan kirjoituksiani ja, että missään nimessä ei kannata lähteä sitoutumattomana ehdolle. Sinänsä tuo on asia, joka ei harmita minua lainkaan, päinvastoin, olen tyytyväinen, että sanani ovat menneet maalin. Tässä vaan rehellisyys ja suorapuheisuus on leimattu ilkeydeksi.

Nämä perin juurin puoluepoliitikot eivät varmaankaan usko, että me sitoutumattomat tulemme saamaan aika potin ääniä. Luulevat, että pääsevät minusta eroon, kun valtuustokausi vaihtuu. Mutta sehän nähdään!

Virrat Areena

Eilinen Virrat Areena oli kieltämättä positiivinen yllätys. Tilaisuudessa oli sekä Attendon hoivakotien edustajia että Attendon poliklinikkapalvelujen edustajia esittelemässä toimintaansa. No toki täytyy muistaa, että totta kai heillä on kauniit puheet, koska ovat yrityksen edustajia, mutta minusta silti tuli positiivinen mieliala, että jospa se tästä. Ainakin hoivakodin konsepti kuulosti hyvältä.

Yleisöä oli reilu 50 henkilöä, enemmän varmasti olisi ollut, jos olisi ollut tiedossa etukäteen, että Attendon edustajia on paikalla. Ennakkomarkkinointia olisin kaivannut enemmän.

Kouluista ei kukaan kysynyt mitään, valtuuston puheenjohtaja lopuksi sanoi, että näitä Areena-tilaisuuksia on tulossa lisää, kun on tämä kouluasiakin. Eli veikkaan, että ennakkokysymyksissä oli ollut paljon kouluasiaan liittyviä kysymyksiä. Uutta Areenaa odotellessa vaan sitten.

Attendo Keituri 

 

Hoivakoti aukeaa maaliskuun alkupuolella, siellä on tilaa kolmellekymmenelle asukkaalle. Henkilökunnan rekrytointi on lopuillaan ja hakemuksia on kuulemma tullut mukavasti. Johtajaksi on valittu Lea Koskimäki. Hoivakoti kalustaa huoneisiin sängyt, petivaatteet ja paloturvalliset verhot, muuta kalustusta asukas voi tuoda tilanteen mukaan.

Hoivakodin virallinen nimi on Attendo Keituri, noudattaa Attendon "Mummola" -konseptia. Siinä asukkaat saavat liikkua yleisissä tiloissa vapaasti, sikäli kuin pystyvät liikkumaan. Etupihalla on myös aidattu ulkoilupiha, josta ei muistisairaskaan pääse karkuun.

Kyseiseen hoivakotiin pääsee asukkaaksi Virtain kaupungin kautta, koska kyseessä on kaupungin kilpailuttama palvelu. Asukas maksaa itse 530 euron vuokraa ja ruokailumaksun suoraan Attendolle, palvelumaksun asukkaalta perii kaupunki, perittävän palvelumaksun suuruus riippuu asiakkaan tuloista. Jos tilaa on, voi asumaan tulla myös omakustanteisesti mikäli oma talous antaa myöden. Hoivakoti huolehtii asukkaiden asumistukien ym. tukien hakemisesta yhdessä omaisten ja asukkaan kanssa. Minun mielestäni kuulostaa hyvältä, toivottavasti hoiva ja hoito on hyvää kuten on luvattu.

Poliklinikka

 

Poliklinikasta kertova herrahenkilö oli hieman vaitonaisempi, suoraan ei sanonut mitään lääkäritilanteesta. Yleisöstä kysyttiinkin, että pitääkö kansalaisopistossa aloittaa viron kielen kurssi vai mikä on lääkärien kielitaito? Luvattiin, että kielitaitoa löytyy riittävästi. Attendohan voitti siis kilpailutuksen poliklinikkapalvelujen tuottamisesta, vuodeosastolle Keiturin Sote toimittaa edelleen lääkäripalvelut muuta kautta. Olen vaan edelleen hieman skeptinen asian suhteen, aina vaan mietin, että miten lääkäreitä nyt löytyisi, kun ei Attendo ole tähänkään asti saanut toimitettua ostopalvelulääkäreitä?

Muuta puhetta

 

Keiturin soten uusi toimitusjohtaja Pirkko Mäenpää oli myös paikalla ja kertoi hieman itsestään. Toivottavasti hänessä riittää sopivassa suhteessa jämäkkyyttä ja toisaalta inhimillisyyttä ja alaisten kunnioittamista, että asiat alkaisivat rullata paremmin yhtiössä.

Myös tekninen johtaja Raimo Pirhonen, talousjohtaja Kaisa Jaatinen ja hyvinvointijohtaja Sari Hellsten esittäytyivät, täytyy olla positiivinen ja toivoa, että nämä uudet viranhaltijat jaksavat kehittää kaupunkiamme ja että heitä ei saada kovin nopeasti käännytettyä näivetyksen linjalle.

Tilaisuuden lopuksi kaupunginjohtaja nukutti kaikki kertomalla maakuntauudistuksesta, mikä oli taas ehkä aivan turhaa, koska kaikkihan ehtii muuttua vielä moneen kertaan ennen kuin uudistus astuu voimaan.

Ehdokkaaksi asettautuminen - ei ihan läpihuutojuttu

Täysin irrallaan puolueista ehdokkaaksi asettuminen ei ole kovinkaan yksinkertainen juttu. Ikivanhoja säädöksiä ja byrokratiaa ja paperia toisen perään. Esimerkiksi nyt kun lähdemme sitoutumattomien yhteislistalla täällä Virroilla ehdokkaiksi, pitää jokaisen täyttää 4 lomaketta ja vielä sen lisäksi valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja. Perustamisasiakirjaan täytyy laittaa vaaliasiamiehen tiedot, hänen varamiehensä tiedot sekä 10 henkilön allekirjoitus, syntymäaika ja osoite. He ilmoittavat näin tukevansa ehdolle asettumista. Sen lisäksi vielä pitää erikseen täyttää lomake, johon tulee kaikkien yhteislistalle asettuvien ehdokkaiden nimet ja vaaliasiamiesten allekirjoitukset. Puolueiden ehdokkailla on helpompaa, ei tarvitse allekirjoittaa kuin yksi ainut paperi.

Selväähän se, että tämänkin systeemin ovat kehittäneet aikanaan vannoutuneet puoluepoliitikot, joiden mielestä politiikkaa on mahdotonta toteuttaa irrallaan puolueista. Ajatellaan, että kun tehdään puolueiden ulkopuolella ehdokkaaksi lähteminen näin vaikeaksi, ei kukaan viitsi lähteä ja pysytään puolueissa. Vaalilaki kaipaisi siis uudistamista ainakin näiltä osin.

Äsken yritin tehdä OAJ:n kuntapäättäjätestiä, no heti alussa siellä luki, että se on tarkoitettu PUOLUEIDEN nimeämille kuntavaaliehdokkaille. Lopussa kävi ilmi, että alasvetovalikosta piti valita puolue tai ei päässyt eteenpäin. Laitoin palautetta asiasta, toivottavasti muuttavat sen, ja toivottavasti muut vaalikoneet ottavat huomioon valitsijayhdistysten ja yhteislistojen ehdokkaat.

Edit: Näköjään Ylen ehdokaskoneessa sama homma, tämähän menee täysin palautteen kirjoitteluksi.