Valtuustoseminaari

Valtuustoseminaari Kalajoella

 

Seminaarista

 

Virtain kaupunki järjesti kahden päivän valtuustoseminaarin tämän viikon torstaina ja keskiviikkona Kalajoella. Valtuustoseminaari on tilaisuus, jonka osanottajat koostuvat valtuutetuista ja kaikkien hallinnonalojen johtavista virkamiehistä, myös ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet ovat tervetulleita, kuten myös varavaltuutetut ja lautakuntien jäsenet. Tällä kertaa mukaan oli kutsuttu myös yläkoulun ja Rantatien koulun rehtorit kouluasian ajankohtaisuuden vuoksi. Kuulin jonkun kritisoineen, että mahdotonta meininkiä, kun lähdetään karkuun noin kauas tekemään salassa päätöksiä tärkeistä asioista. Valtuustoseminaarilla ei ole päätösvaltaa, päätökset tehdään myöhemmin, ensin hallituksessa ja sitten valtuustossa. Ja mitenkään erityisen salainenkaan seminaari ei ollut, ne kun eivät muutenkaan ole yleisölle avoimia tilaisuuksia. Lähempänä toki olisimme voineet seminaaria viettää, ehkä jopa Virroilla. Itse olisin täysin valmis sitoutumaan seminaarin ohjelmaan myös omalla paikkakunnalla, järjestän muut menoni muille päiville, mutta niin se vaan on, että osalla porukasta on kaikenlaisia muitakin menoja, joita ei sitten tule siirretyksi; joku lähtee kesken, joku on välillä vähän aikaa pois, joku tulee myöhässä. Jos seminaari on toisella paikkakunnalla, kaikki siirtävät muut menonsa kokonaan toisille päiville. Toinen hyvä puoli on se, että on paremmin aikaa tutustua ihmisiin, esimerkiksi illallisen aikana minulla oli kunnia tutustua uuteen hyvinvointijohtajaamme Sari Hellsteniin ja pian aloittavaan uuteen tekniseen johtajaamme Raimo Pirhoseen. Molemmat tuntuivat hyvin asiantuntevilta ja osaavilta, ja mikä tärkeintä heillä oli toiminnan kehittämisideoita ja innokkuutta työhönsä. Toivottavasti saamme heistä pitkäaikaiset viranhaltijat kaupunkimme asioita hoitamaan!

Talousarvio

 

Tämä syksyinen seminaari keskittyy joka vuosi seuraavan vuoden talousarvion valmisteluun. Talousarvion valmistelu alkaa siitä, kun loppukeväästä lasketaan arviot seuraavan vuoden valtionosuuksista ja verotuloista sekä toiminnan tuotoista, sen perusteella tehdään raamiksi kutsuttu jaottelu, josta käy ilmi, että paljonko kukin hallintokunta saa rahaa käyttöönsä. Valtuusto  vahvistaa raamin, ja sen perusteella hallintokuntien virkamiehet laativat yhdessä talousjohtajan ja lautakuntien kanssa talousarvion omalle "tontilleen". Elo - syyskuussa hallintokuntien viranhaltijat sekä talouspuolen ihmiset esittelevät ensimmäisen talousarvioehdotuksensa kaupunginhallituksen valmisteluryhmälle (Kh:n valmisteluryhmä = ryhmä, jossa on yksi edustaja kaikista hallituksessa olevista puolueista eli Rajamäki, Lavaste, Tikkanen ja minä sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat, kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja). Seuraavaksi on vuorossa sitten valtuustoseminaari. Käytännössä talousarvion suurimmaksi osaksi tekevät viranhaltijat, me luottamushenkilöt korkeintaan esitämme muutoksia, joita sitten yhdessä pohditaan.

Kouluasia

 

No sitten se kouluasia, mitä sille kuuluu nyt? Oli kiva huomata, että blogiani ja lehitikirjoitustani oli luettu, siinä mainitsemiani asioita käsiteltiin useissa puheenvuoroissa. Ensinnäkin kaikki ovat edelleen sitä mieltä, että yläkoulun rakennuksia ei kannata korjata, ja että on rakennettava uusi koulu. Myös yhtenäiskoulumallin puolesta puhuttiin, monet tosin siihen sävyyn, että voi olla yhtenäiskoulu vaikka koulut toimisivatkin eri rakennuksissa. Jonkin verran lientymistä oli tapahtunut joidenkin mielipiteissä; osa heistä, jotka aikaisemmin olivat täysin vastustaneet yhden ison yhtenäiskoulurakennuksen tekemistä, olivat keksineet sellaisen kompromissiehdotuksen, että rakennetaan nyt yläkoulu sellaiseen paikkaan, että myöhemmin saadaan rakennettua siihen lisäksi alakoulu.

Itse en missään nimessä voi ymmärtää tuotakaan ajatusta, miksi laittaa nyt 2,5 miljoonaa Rantatien koulun remonttiin ja sitten joskus  kymmenen vuoden päästä rakentaa uusi? Ilman muuta pitäisi  nyt samantien rakentaa yhtenäiskoulu vuosiluokille 1 - 9! Tuli mieleen, että onko tuo vain tahallista vetkutusta, että me voimaakkaasti yhtenäiskoulurakennusta kannattavat suostuisimme tuohon, ja sitten vähitellen unohdettaisiin Rantatien koulun uusiminen kokonaan? Sen verran huomasin puheenvuoroista ja myöntelevästä hyminästä, että osa valtuutetuista, joiden olin ajatellut olevan uuden yhtenäiskoulurakennuksen kannalla, otti helpottuneina tämän ehdotuksen vastaan. Onhan se tietysti vaikeaa asettua puolueen johtoa vastaan näin isossa asiassa, ja sillloin kun painostus on kova, on alttius tarttua tällaisiin kompromissiehdotuksiin.

Pimitystä

Seminaarissa esitteltiin meille pulpettityöryhmäksi (rehtorit, hankepäällikkö, kapunginjohtaja, talousjohtaja) itseään kutsuvan työryhmän kokoamia vaihtoehtoja. Vaihtoehdot olivat samat, jotka A-insinöörit ovat laskeneet ja yhä edelleen esiteltiin lukuja, jotka eivät pidä paikkaansa. Vaihtoehto uudelleen rakentaminen oli laskettu sen mukaan, mitä maksaisi tehdä täsmälleen nyt olemassa olevien rakennusten kaltaiset rakennukset. Sitten ihan esityksen lopussa, esiteltiin että todennäköisesti tilantarve olisi 30% pienempi, sitäkin oli sekoitettu tekemällä taulukosta sekava ja sijoittamalla siihen monia eri lukuja. Eikä sitäkään 30% ollut mitenkään laskettu, hatusta heitetty vain. Sanoinkin, että ihmettelen suuresti, jos joku noiden lukujen perusteella uskaltaa tehdä päätöksen, sen verran epämääräisiä ne olivat. Itsehän laskin jo aiempaan kouluja käsittelevään bloggaukseeni hintoja, ja ne ovat minulle selvät, mutta ovatko kaikille muille? Joku on kylläkin saattanut lukea lehden yleisönosastolta tai blogistani laskelmani, mutta kumpaa he uskovat? Kyllähän sitä helposti pitää virkamiehiä asiantuntijoina ja heidän esityksiään ja lukujaan pätevinä. En kylläkään syytä tässä kaikkia virkamiehiä enkä tätä työryhmää, ison työnhän he ovat joka tapauksessa tehneet. Kiitos siitä! Sen sijaan epäilen taustalla olevan poliittista ohjausta. Ihmettelin kovasti myös sitä, että tämä työryhmä ei tuonut esiin yhtenäiskoulurakennusvaihtoehtoa lainkaan. Olikohan suut tukittu etukäteen? Mistäpä sitä tietää, mutta vähän kyllä epäilyttää.

Toinen asia mikä meiltä pimitettin oli soteen liittyvä: ällistyin täysin kun torstai-iltapäivänä kuulin, että Ruoveden kunnanhallitus oli maanantaina käsitellyt eroamista Keiturin Sotesta, ja päättänyt alkaa selvittää onnistuisiko se. Ei siinä mitään, olen kuullut kyllä ruovesiläisten tyytymättömyydestä, mutta se tässä ällistytti, että sanallakaan valtuustoseminaarin ohjelmassa ei asiasta puhuttu. Vaikka Keiturin Sotea muuten esiteltiin meille, ihan kummallista asioista vaikenemista taas tuokin.

Lopuksi vielä kunnan tilanteesta

 

Mikä on kuntasi kunto, miltä näyttää tulevaisuus ja miten menee naapureilla? Kysyy Ylen kehittelemä kuntatutkapalvelu, katso tästä Virtain tilanne . Kun selaat sivua alaspäin, näet myös naapurikuntien tilanteen. Virroilla on talouden kohdalla VIISI tähteä! On se kumma, jos ei muka ole varaa rakentaa kunnollista nykyaikaista koulua, jossa lapset voisivat turvallisesti opiskella ja jossa voitaisiin täysillä toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa. Jos uusi yhtenäiskoulurakennus tehdään, saattaisivat nuo matalalla olevat elinvoimatähdet jopa tuosta nousta. Nythän Virroilla on onnistuneesti aloitettu positiivisen mielikuvan luominen ja markkinoiminen #onnistuvirroilla -kampanjan myötä, siihen kampanjaan sopisi hyvin liitettäväksi myös koulun rakentaminen, uusi koulu antaa aina kunnasta elinvoimaisen ja myönteisen kuvan. Seminaarissa meille esiteltiin myös Kalajoen kaupunkia ja sen toimintaa, toivottavasti niistä esittelyistä jäi mahdollisimman monelle mieleen rohkeus investoida ja kehittää, sitä mekin tääällä Virroilla tarvitsemme!


 

Suomi 100

Suomi 100 vuotta -ohjelmaa on luvassa myös Virroilla, saamani ennakkokäsityksen perusteella ohjelmistosta on tulossa huikea! Sitä odotellessa :)

Myös geokätköilijät antavat panoksensa Suomi 100 juhlavuoteen tekemällä eri puolille suomea jokaiselle sadalle vuodelle kätkön. Itse valitsin vuoden 1977, jolloin kaikki tuolloin jäljellä olevat kauppalat muutettiin uusiutuneen kunnallislain perusteella kaupungeiksi. Näin kävi Virroillekin, Virrathan muuttui maalaiskunnasta kauppalaksi valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1974, joten kauppalana olo jäi vain muutaman vuoden mittaiseksi ajanjaksoksi. Tästä kerron lisää sitten, kun saan geokätköni kätkökuvauksen valmiiksi ja kätkö julkaistaan, todennäköisesti alkuvuonna 2017.

Nyt pitäisi keksiä sopiva kätkön paikka, ajattelin kaupungintalon ympäristöä, mutta on olemassa sääntö, että kätköä ei saa sijoittaa 167 metriä lähemmäs toista kätköä ja tuo keskusta on aika lailla tiivisti kätkötetty. Noh, eiköhän sitä jokin paikka löydy kunhan alan paneutua asiaan :) Ideoita otetaan vastaan, jos keksitte hyvän teemaan sopivan paikan.

Suomi 100 vuotta

Geokätköily

Sisäilmatietoa

Jos et tänään päässyt kuuntelemaan Rantatien koulun sisäilmakyselyn tuloksia Treduun klo 18, kannattaa ainakin käydä lukemassa kyselyn tehneen Tuula Putuksen firman sivuilla olevaa tietoa sisäilmaongelmista ja niiden korjaamisesta. Putuksella on mittava kokemus lääkärintyöstä ja tutkijantyöstä sekä mikä tärkeintä, sisäilmaongelmista.
http://indooraid.com/

Muutosvastarintaako vai täydellistä ymmärtämättömyyttä?

 Me virtolaiset olemme saaneet viime aikoina kuulla pahoista koulujen sisäilmaongelmista, ensin yläkoulun yksi rakennus, sitten toinen ja sen päälle vielä Rantatien koulukin. Oppilaita on siirretty väistötiloihin yläkoululta, mikä on hyvä asia, yhdelläkään päättäjällä tai kaupungin työntekijällä tai kellään muullakaan ei ole oikeutta vaarantaa lasten ja nuorten terveyttä pakottamalla heitä altistumaan sädesienille ja mikrobeille ynnä muiden huonokuntoisten rakennusten tuottamille aineille.

Alakoulun osalta ei valitettavasti tunnusteta ongelman vakavuutta, sitä jopa vähätellään tietyissä piireissä. Mielestäni alakoululaisille pitäisi myös järjestää väistötilat vaikkapa kyläkouluilta, jos ei lähempää löydy tai sitten pitäisi harkita viipalekouluratkaisua . Yläkoulun viipalekoulu tai parakkikoulu, kuten sitä usein kutsutaan, sisältää erikoisluokkia (kotitalous, tekninen työ, tekstiilityö, fysiikka), jotka ovat kalliita perustamiskustannuksiltaan ja myös vuokran osalta.  Tavallisia perusluokkia, joita alakoululla pääosin tarvittaisiin, saisi huomattavasti edullisemmin ”viipaleina”.

Edellä mainitsemieni väliaikaisratkaisujen lisäksi on tehtävä pian pidemmän tähtäimen päätöksiä. Tästä kaikesta on mielestäni mahdollista tehdä vain yksi johtopäätös; on rakennettava yksi uusi koulurakennus. Yhtenäiskoulu, jossa koulua käyvät keskustan alakoulun luokat sekä kaikki yläkoululaiset. Lisäksi voitaisiin mahdollisesti sijoittaa esikoululaiset uuteen rakennukseen, kuulemani mukaan Koivurinteen päiväkoti on täynnä, ja siirtämällä esikoululaiset sieltä pois, saataisiin sinne tilaa. Tämä vaatisi koulurakennusta, johon mahtuisi noin 600 oppilasta

Opetushallituksen tilantarpeen suosituslukujen perusteella tuon oppilasmäärän nielevä koulu, olisi noin 7000 neliötä. Rakentamisen neliöhinta toki vaihtelee materiaaleista ja rakentamisteknisistä ratkaisuista riippuen, kouluja on rakennettu jopa niinkin pienellä summalla kuin 1800€/m². Mutta jos vaikka laskisi 2500 euron neliöhinnan perusteella, tulisi koulun hinnaksi 17,5 miljoonaa, ja todennäköisesti tuohon summaan mahtuisivat jo kalustamisestakin koituvat kustannukset. Mainitsemani tilantarpeen tunnusluvut sisältävät kaikki muut yleiset tilat ruuanvalmistustiloja lukuun ottamatta, ainoastaan jakelukeittiön. No sehän sopisi Virtain tarpeisiin, koska muutenkin ollaan jo suunnittelemassa uutta keskuskeittiötä terveyskeskuksen yhteyteen, vai muutetaanko jo suunniteltua ja yhdistetään keskuskeittiökin tähän tulevaan koulurakennukseen?

En ollenkaan väitä, että 17, 5 miljoonaa olisi pikkusumma, lainaahan sitä varten kunnan olisi otettava tai sitten valittava elinkaarimalli.  Elinkaarimallissa palveluntuottaja yhdellä sopimuksella vastaa ainakin hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta pitkän sopimuskauden (15–25 vuotta) ajan. Tästä pari esimerkkiä:  Pudasjärven yhtenäiskoulu, josta kunta maksaa miljoonan vuodessa 22 vuoden ajan (koulu on 800 oppilaan koulu), Parkanossa on suunnitelma elinkaarimallilla toteutettavasta koulusta, jonka hinnaksi tulee reilu 15 miljoonaa (700 oppilasta).

Yhtenäiskoulu puoltaa paikkansa, sen yhtenä etuna on tilatehokkuus. Lämmityskulut ja sähkökulut pienenisivät huomattavasti nykyiseen koulumassaan verrattuna, myös tilojen käyttöaste nousisi, koska samoja tiloja voisivat käyttää sekä alakoululaiset että yläkoululaiset, iltaisin tilat olisivat kansalaisopiston käytössä. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon tilojen eri käyttäjät. Myös opettajat voisivat tarpeen tullen opettaa sekä ala- että yläkoulussa, tämä säästäisi palkkakuluissa ja toisi kaikille opettajille riittävän määrän opetustunteja, ja tämä taas mahdollistaisi jatkossakin pätevien opettajien saamisen Virroille.

Uutta koulurakennusta suunniteltaessa pitää ottaa huomioon uuden opetussuunnitelman vaatimukset ja mahdollisuudet, tiloista voidaan tehdä tarvittaessa muunneltavat. Luokkia ei sijoitettaisikaan pitkien käytävien varsille, kuten nykyään. Sen sijaan kouluun tehtäisiin erilaisia soluja, joissa on pieni aulatila ja sen ympärillä luokkatiloja, joko ikäkausittain tai oppiaineittain yhteistyömahdollisuudet huomioon ottaen sijoiteltuna. Myös käytännön aineiden luokat voisivat olla yhteiskäytössä.

Uutta yhtenäiskoulurakennusta vastustavat päättäjät esittävät kaikenlaisia omituisia argumentteja yrittäessään perustella, että miksi ei sellaista voi rakentaa. Olen kuullut omin korvin sanottavan, että Parkanon suunnitelman kaltainen koulurakennus on liian pieni virtolaisille, on myös väitetty, että virtolaiset opettajat eivät kuulemma suostuisi työskentelemään sellaisessa. Uusimpana oli keksitty, että niin ison lainan ottaminen olisi mahdotonta, koska verotulot pienenevät soteasioiden hoitamisen siirtyessä maakunnille. Uskoisinpa, että jokainen opettaja työskentelisi oikein mielellään uudessa nykyaikaisessa koulurakennuksessa, jossa tilojen puolesta olisi täydet mahdollisuudet toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa. Uskon myös, että virtolaiset lapset mahtuvat ihan samankokoisiin tiloihin kuin muidenkin kuntien asukkaat. Myöskään väite, että pienemmät lapset saavat huonoja vaikutteita isommilta, ei ole perusteltu. Vaikka olisikin vain yksi koulurakennus, voidaan sinne tehdä eri ”siipiä” tai osastoja, ja välituntipihat voivat olla eripuolilla rakennusta. Ja toisaalta, voihan sitä saada hyviäkin vaikutteita, ei teini-ikäinen automaattisesti ole pahis.

Tuosta rahapuolesta toki minäkin olen sitä mieltä, että kunnan pitää säilyttää toimintakykynsä, ja syytä on kaikkia investointeja harkita tarkasti. Nyt vaan on niin, että koulut ovat huonossa kunnossa ja kunnan tehtävänä on järjestää perusopetus turvallisissa tiloissa. Eli pakko on sijoittaa, ja kun kuitenkin vallitsee melko aukoton yhteisymmärrys siitä, että yläkoululle rakennetaan uusi rakennus, niin olisi perin järkevää tehdä samalla kertaa se yhtenäiskoulurakennus eikä laittaa isoja summia rahaa Rantatien koulun korjaamiseen. Erikseen rakennettuina alakoulu ja yläkoulu tulevat kalliimmiksi kuin yhdistettynä, ja selväähän on, että vaikka Rantatien koulu nyt korjattaisiin, ei sen jäljellä oleva käyttöikä kuitenkaan tule olemaan kovinkaan pitkä.

Pitää muistaa katsoa tulevaisuuteen eikä tuijottaa vain tämän hetken rahanmenoa. Uusi yhtenäiskoulu parantaisi kunnan imagoa, ja olisi yksi vetovoimatekijä lapsiperheiden asuinpaikkavalinnassa.

(Tämän saman jutun tulen lähettämään Suomenselän Sanomien postilaatikko -palstalle ensi viikon lehteen laitettavaksi).