Koulurakentamisesta

Tänään kävimme retkellä Laukaan ekokoulussa, kävimme katsomassa sitä, koska se oli toteutettu CLT-tekniikalla (eli ristiin liimatusta hirrestä suomen kielellä sanottuna) ja Virroillakin on väläytelty Biovirrat -teeman mukaisesti koulun rakentamista puusta. Retkelle osallistui tekninen johtaja Raimo Pirhonen, elinkeinopäällikkö Johanna Lamminmäki, kiinteistöpäällikkö Hannu Heikkilä ja  9 luottamushenkilöä. Ihan mukava reissu pienellä porukalla, tosin hyvää se olisi tehnyt jokaiselle valtuutetulle ja lautakuntien jäsenille.  Toki ymmärrettävää on, että osalla saattaa olla työesteitä ja osalla vaikkapa lomareissuja näin kesällä. Puhuimmekin matkalla, että elokuussa olisi syytä vielä järjestää joitain tutustumiskäyntejä joihinkin koulukohteisiin, jospa jokainen pääsisi johonkin mukaan.

Laukaan koulu oli vielä rakentamisvaiheessa, joten se ei sinänsä toiminnallisuuden kannalta tarjonnut mitään uutta. Sen sijaan saimme hedelmällisen esittelyn valitusta rakentamistavasta. Ensinnäkin siellä oli konsultti, joka toimi kunnan edustajana muiden toimijoiden kanssa, hän myös on ollut mukana jo hankesuunnittelun loppupuolelta asti. Hyvin selväksi kävi, että Virroilla on syytä toimia samoin, ei meillä edes viranhaltijoilla kenelläkään ole riittävää osaamista saatikka aikaa alkaa viemään tuollaista kokonaisuutta läpi.

Rakentaminen suunnittelua myöten oli kilpailutettu projektinjohtourakkana, siinä on se hyvä puoli, että hintaa ei tarvitse lyödä heti lukkoon, vaan siinä voidaan yhdessä projektijohdon kanssa käydä jatkuvaa vuoropuhelua hinnasta. Tässä siis kilpailutetaan ainoastaan se projektin johtaminen, muut urakkasopimukset hoitaa sitten se projektinjohtourakoitsija. Mielestäni hyvä vaihtoehto pohdittavaksi Virtainkin kouluhankkeen suhteen.

Aamulla kotoa lähtiessäni luulin, että käväisemme vain Laukaassa ja palaamme takaisin, mutta teimmekin niin, että Laukaasta ajoimme Alajärvelle ja sieltä vasta Virroille. Alajärvellä kävimme Hoiskon tehtaalla kuulemassa asiastaan innostuneilta yrityksen edustajilta kuinka CLT-hirttä valmistetaan, mielenkiintoista oli sekin. Mieleenpainuvaa oli se, että puurakentaminen tuntuu olevan nouseva trendi nykyisin. En tiedä saisiko Virroille mitenkään lisää puualan yrityksiä?

Yhtenäiskoulun hankesuunnitelmasta

Olen tästä asiasta jo blogannut aiemminkin yhtenäiskoulun omalle sivulle blogissani (sivut on lueteltu tuossa vasemmalla ylhäällä). Hankesuunnitelmaluonnos on nyt valmis ja se esiteltiin eilen kaupunginhallitukselle. Alun perinkin tämä hankesuunnittelu lähti väärille urille, kun ei mukana ollut yhtään luottamushenkilöä. Havahduin asiaan vasta 6.4. jolloin osallistuin sivistystoimen järjestämään pedagogiseen kahvilaan, jossa keskusteltiin yhtenäiskoulun toimintamalleista. Siellä kuulin opettajilta, että suunnittelu on käynnissä. Niinpä pyysin, että kaupunginhallitukselle tulisi joku esittelemään koulusuunnittelun tilannetta ja tekninen johtaja tulikin 24.4.

Sinänsä en väitä etteivätkö viranhaltijatkin pysty tekemään hommia ilman meitä vaaleilla valittuja kuntalaisten edustajia (syytä ainakin olisi), mutta koska olemme kuntalaisten edustajia ja me olemme tehneet päätöksen koulun rakentamisesta, täytyy meidän olla mukana suunnittelussakin. 8.5. sitten nimettiin rakentamistoimikunta ja olin silloin tyytyväinen, luulin, että pääsisimme oikeasti vaikuttamaan suunnitteluun. Ja pyh! Projektiryhmä esitteli meille kolme valmista vaihtoehtoa hankesuunnitelmasta ja ensimmäisessä kokouksessa otin kantaa sen suunnitelman puolesta, että kaikki keskustassa tapahtuva esi- ja perusopetus järjestettäisiin tulevassa uudessa rakennuksessa eikä osaa siitä esimerkiksi Tredussa. Saman mielipiteeni esitin myös muissa kokouksissa ja vaadin toimikunnan loppulausuntoon lauseen, jossa tuo tilakysymys tulee esiin. Se vain oli melko epämääräisesti ilmaistu, ja selvästikin osa paikalla olleista ei ymmärtänyt sen lauseen merkitystä ja erehtyi pitämään hankesuunnitelmaa valmiina suunnitelmana. Mielipiteelläni ei ollut mitään arvoa toimikunnassa, siellä vain voimakkaasti jyrättiin tätä Tredu-vaihtoehtoa tiettyjen tahojen toimesta.

Muutaman luokan sijoittamista Treduun perusteltiin lukion sopimuksella Tredun kanssa, eli kun  biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian opetus myös lukion osalta tulee siirtymään uuteen kouluun, pitäisi Treduun niiden tilalle saada korvaavaa toimintaa. Itse ehdotin jo heti asiasta kuultuani, että kaupunki voisi sijoittaa sinne jotain muuta, ja itse asiassa siihen tartuttiinkin, seuraavassa ehdotuksessa olikin jo sitten sinne laitettu etsivä nuorisotyö yms. MUTTA niiden lisäksi edelleen nämä luokat. Kyllä kovasti ihmettelen tuota pakkomiellettä. Itsekin toki olen sitä mieltä, että ammatillisen koulutuksen tulee säilyä Virroilla ilman muuta, ja että kaupungin pitää tehdä kaikkensa sen eteen. Mutta yhtenäiskouluasiaa ei pidä siihen sekoittaa, se pitää hoitaa jotenkin muuten.

Yhtenäiskoulu on yhtenäiskoulu silloin, jos se toimii samassa rakennuksessa eikä niin, että osa yläkoulun luokista sijaitsisi jossain muualla. Silloin voidaan puhua aidosta yhtenäiskoulumallista, kun koulussa on mahdollista toimia tiiviinä yhteisönä tehden eri asteiden opettajien välistä yhteistyötä. No tuossa hankesuunnitelmassa on mielestäni vielä paljon muutakin korjattavaa (kuten se, että suunitelma pitää sisällään kaksi koulua yksien seinien sisällä yhtenäiskoulun sijaan), mutta tämä tilakysymys on mielestäni sen verran perustavaa laatua oleva asia, että tein eilen kaupunginhallituksessa siitä muutosesityksen pohjaesitykselle, joka oli vain että merkitään tiedoksi. Esitykseni kuului:

 

Kaupunginhallitus päättää, että hankesuunnitelman tilaluetteloon tullaan varsinaisessa suunnittelussa lisäämään uuteen koulurakennukseen yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti myös yläkoulun kielten ja historian / yhteiskuntaopin luokat, jotka tässä hankesuunnitelmassa puuttuvat uudesta rakennuksesta, siten että kaikki keskustan alueella tapahtuva esi- ja perusopetus tullaan järjestämään tässä yhdessä uudessa yhtenäiskoulurakennuksessa. Paitsi liikuntatuntien osalta siltä osin kuin on tarpeen järjestää niitä niihin paremmin soveltuvissa tiloissa.

Asiasta äänestettiin ja esitykseni hävisi 3 - 7. Aimo Mäkinen ja Katja Kotalampi olivat kanssani samaa mieltä. Jätin asiasta eriävän mielipiteen, johon myös Katja ja Aimo yhtyivät:

Mielestäni on tärkeää, että kun paikkakunnalle tullaan rakentamaan uusi koulurakennus, siitä tehtäisiin yhtenäiskouluperiaatteen mukainen. Tällöin kaiken opetuksen täytyy olla samassa rakennuksessa eikä esimerkiksi tien toisella puolella. Tällä hetkellä hankesuunnitelmaluonnos on tehty siltä pohjalta, että osa yläkoulun luokista sijoitettaisiin Treduun. On myös imagokysymys, että meillä tulee olemaan hieno uusi yhtenäiskoulurakennus eikä niin että meillä tulisi olemaan uusi koulurakennus ja sen sivutoimipiste Tredussa. Mikäli Tredua pitää tukea sen säilymiseksi Virroilla, pitää kaupungin sijoittaa sinne joitain muita toimintoja, ei yläkoulun luokkia.

Tämä esitykseni ja äänestystulos sekä eriävä mielipide ovat luettavissa kaikki pöytäkirjassa sitten kun se ilmestyy kaupungin sivuille. Huomasin äsken, että tarkistamatonta pöytäkirjaa, joka yleensä ilmaantuu jo aamusta kaupungin sivuille, ei vielä näkynyt siellä. No siihen toki voi olla jokin oikea syykin, jos vaikka pöytäkirjan tekijä on kiireinen tai vaikkapa pois töistä... Hankesuunnitelma itsessään on vasta luonnos, enkä ole varma, että onko se pöytäkirjassa liitteenä. Jos on niin linkitän sen toki tänne, mutta muuten joudutte odottamaan syksymmälle sen näkemistä. Voi olla hyväkin niin, ettepähän turhaan masennu sen nähdessänne 😉

Koulurakennuksen lopulliseen hintaan nämä neljä luokkatilaa eivät vaikuta kovinkaan paljon, kyseessä on vain 210 neliömetriä melkein seitsemästätuhannesta. Hintapuoleen kylläkin pitäisi mielestäni muuten kiinnittää huomiota ja unohtaa "tähtitieteelliset" summat, jotka niin ikään ovat hankesuunnitelmassa. Ja vaikka päädyttäisiin mihin tahansa malliin ja materiaaliin, on vaarallista, jos valtuusto päättää koululle selvän ylihinnan, osaavathan tarjousten tekijät aikanaan lukea pöytäkirjoja, ihan varmasti se tulee silloin sen summan maksamaan ellei enemmänkin.

Onneksi hankesuunnitelmaa käsitellään vielä useasti ennen kuin valtuusto lopulta päättää sen hyväksymisestä ja varsinainen rakennuksen tilojen ja toiminnallisuuden suunnittelu kilpailutetaan sen jälkeen. Toivon, että siihen saadaan oikein hyvä ja nykyaikaisesta koulusuunnittelusta perillä oleva suunnittelija.

Työterveyshuollon ulkoistaminen

Viime tiistain perusturvalautakunnasta kirjoittelin yleisiä näkemyksiäni tänne, nyt avaan hieman työterveyshuollon ulkoistamista. Suoritettiin kilpailutus, ja kilpailun voitti Attendo. Näin ollen Attendo tuottaa jatkossa Virtain ja Ruoveden alueella työterveyspalveluja. Kuntien työterveyshuollon lisäksi myös yritykset voivat ostaa sieltä työterveyspalveluja, kuten ovat tähän asti ostaneet Virtain kaupungilta.

Ulkoistamiseen päädyttiin, koska oli todella vaikeaa saada lääkäriä työterveyshuoltoon. Erityistä vaikeutta lisäsi se, että työterveyshuollosta vastaavalla lääkärillä olisi pitänyt olla työterveyshuoltoon erikoistuminen. Sellaista lääkäriä ei tahtonut millään löytyä, ei edes ostopalveluna. Viime kauden valtuusto teki asiasta syksyllä päätöksen. Itsekin olin silloin ja olen edelleenkin sitä mieltä, että se on ihan hyvä idea. Toki ideaalisin vaihtoehto olisi  se, jos meillä olisi kaikissa lääkärin viroissa omat pätevät lääkärit, mutta kuten vuosien varrella on nähty, se on ollut vaikeaa. Se oli vaikeaa jo ennen viime vuonna tapahtunutta lääkärien "joukkopakoa", puhumattakaan sen jälkeisestä tilanteesta.

Työterveyshuollolle olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä jotain, koska kuntalaki määrää ettei kunta voi järjestää palvelua, joka mahdollisesti voisi kilpailla jonkun muun markkinoilla toimivan kanssa. (perusterveydenhuolto pois lukien). Tarkoittaa siis sitä, että Virtain kaupungin olisi pitänyt yhtiöittää myös työterveyshuolto. En osaa nyt sanoa tarkalleen lakipykäliä, että olisiko sen voinut yhtiöittää osaksi Keiturin sotea, mutta mielestäni tällainen erillinen yksikkö on kuitenkin ihan hyvä.

Keskustelua perusturvalautakunnassa aiheutti kilpailutuksen hyväksyminen, yleisesti koettiin hankalaksi se, että edellinen lautakunta on tehnyt kilpailuttamisen ja meille jäi hyväksyminen. Itsekin koin sen hankalaksi, mutta toisaalta pakkohan se oli hyväksyä, koska kilpailutus oli tehty viranhaltijoiden kertoman mukaan oikein ja pykälien mukaan. Keskustelimme myös kilpailutuksen laatu - hintasuhteesta. Itseäni ehkä hieman epäilytti myös kilpailun voittaneen Attendon maine valtakunnantasolla, mutta toisaalta se mitä tähän mennessä on kuulunut Attendon toiminnasta terveyskeskuksen poliklinikan ulkoistamisesta, on vain positiivista. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja että myös kaupungilta Attendolle siirtyvää henkilöstöä kohdellaan asiallisesti.

Asioiden valmistelu

Viime vaalikaudella ongelmaksi nousi asioiden valmisteleminen lähes valmiiksi hyvin pienellä porukalla. Tällä kaudella sitä yritetään saada muuttumaan. Maanantaina kaupunginhallitus nimesi valmisteluryhmän. Ryhmään kuuluu jokaisesta hallituksessa olevasta ryhmästä yksi jäsen: minä, Teemu Kontoniemi, Armi Hänninen, Katja Kotalampi ja Reijo Koskela. Sen lisäksi kuka vaan hallituksesta tai valtuuston puheenjohtajista saa osallistua ryhmän työskentelyyn. Tämä on hyvä uudistus, joka toivottavasti osaltaan tuo kaivattua avoimuutta valmisteluun.

Itse olen todella tyytyväinen tähän, olen jo pitkään puhunut tästä valmistelun tärkeydestä ja siitä että se ei saisi olla liian pienen piirin hallussa. Onneksi uusi hallituksen puheenjohtaja tarttui ajatukseen ja valmisteluryhmä perustettiin heti aluksi. Ajattelen niin, että on parempi, että valmistelussa on mukana isompi porukka. Se tuo useita näkökulmia asiaan, ja asiat saadaan tällöin valmisteltua paremmin, ja ehkä aina joku saataa jo ennalta huomata sellaiset sudenkuopat, jotka mahdollisesti tuovat päätöksistä valituksia.

Toki asian toimivuuteen vaikuttaa se, että kutsutaanko ryhmää kokoon ja kuinka usein. Ryhmän kokoonkutsuminen on kiinni paljon ryhmän puheenjohtajasta, mutta myös kaupunginjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja voivat asiaan vaikuttaa. Olihan nimittäin viime kaudellakin valmisteluryhmä ja alkukaudesta se kokoontuikin säännöllisesti ja käsitteli mm. maankäyttö ja kaavoitusasioita talousasioiden lisäksi. Kauden kuluessa sen toiminta kuitenkin kuihtui niin, että se kokoontui vain talousarviota valmistelemaan alkusyksystä.

Kaikkia asioita ei toki voida valmisteluryhmässä valmistella, niitä on niin paljon, mutta toivon että ainakin isoimmat ja hankalimmat asiat käsitellään siellä.

Uusi kaupunginhallitus

Eilen kokoontui uusi kaupunginhallitus ensimmäistä kertaa. Edellisestä hallituksesta "jäljellä" olimme vain minä, Tuula Mäntysalmi ja Reijo Koskela. Hallituksen muut jäsenet ovat: Aimo Mäkinen, Tapani Heinonen, Teemu Kontoniemi, Sanna Kangas, Katja Kotalampi, Armi Hänninen ja Harri Tarvainen. Myös valtuuston puheenjohtajisto on sama kuin viime kaudella, eli puheenjohtaja Keijo Kaleva, varapuheenjohtajat Olavi Mäkinen ja Johanna Saarinen. Valtuuston puheenjohtajistollahan on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, mutta varsinaiseen päätöksentekoon he eivät osallistu, mielipiteensä useimmiten sanovat.

Uusi hallitus eroaa entisestä aika lailla, ensinnäkin viime kaudella oli tilanne, että minä olin hallituksen nuorimmainen ja minähän olen siis syntynyt vuonna 1971. Nyt on porukassa sentään kolme minua nuorempaa, mikä on sangen tervetullutta. Lisäksi poissa ovat viime kauden  murahtelevat yrmyt, tilalla on vilkkaasti keskusteleva ja kantaaottava ja kehityshaluinen hallitus. Vaikuttaa todella hyvältä! Nyt jos koskaan on siis tilaisuus saada Virrat nousuun!

Hallituksessa esiteltiin myös luonnos uudesta elinkeinosuunnitelmasta, jonka elinkeinopäällikkö Johanna Lamminmäki oli tehnyt yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Mielestäni hallituksen tehtävä on huolehtia, että ohjelma vahvistetaan kaupungin tulevan uuden strategian osaksi ja, että sitä myös tullaan noudattamaan. Siinä oli monia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia aina kiertoliittymän surukuusiongelmasta lähtien. (Surukuusiongelmalla tarkoitan kaupungintalon nurkalla olevan kiertoliittymän keskellä olevia surukuusia, se ei ole todellakaan mikään kaunistus. Siihen pitäisikin keksiä jokin oikeasti kaunis tai johonkin ideaan liittyvä "juttu".) Ohjelma toki sisälsi myös paljon muuta, kuten suunnitelmia yritysten saamiseksi Virroille, joka on tietenkin kunnan kehittymisen kannalta isompi asia kuin surukuuset.

Kaupunginhallitus piti myös yhteisenä tavoitteenaan, että väkiluvun väheneminen päättyy tällä kaudella ja että kukaan ei enää edes puhu siitä. Otetaan positiivinen asenne puheissa ja teoissa, ja mikäli kritiikkiä esitetään, esitetään sitä siinä mielessä, että miten kritisoitavan asian voisi tehdä paremmin.

Kummallisia esityksiä, outoja juttuja osa 1

Joskus voi käydä niin, että kun joku pieni ryhmä suunnittelee jotain useissa tapaamisissa, saattaa tapahtua sokeutuminen kokonaisuudelle. Erityisesti silloin, jos ryhmässä on joku voimakas vaikuttaja. Esimerkiksi jokin lähes mitätön määrä neliöitä voi muodostua niin isoksi asiaksi heidän mielissään, että ehdotus on sitä luokkaa, että valtuuston päätös ei toteutuisi, jos sen mukaan toimittaisiin.

Yritin kyllä kovasti perustella tätä pienen ryhmän ajatusta vastaan, mutta en tiedä sitten puhuinko liian hiljaa, vai oliko puheenjohtajalla vaikkua korvissa, mutta hän ei käytöksellään paljastanut millään tavalla kuulleensa mitä puhuin ja asia jäi sikseen. Onneksi asia tulee alkusyksystä varsinaiseen päätöksentekoon valtuustoon, toivottavasti silloin riittävän moni näkee kokonaisuuden ja osaa katsoa tulevaisuuteen.

Terveisiä vaan yhtenäiskoulun rakentamistoimikunnasta!

P.S. Epämääräinen vihjailuni johtuu siitä, että keskeneräinen vahvistamaton hankesuunnitelma ei ole vielä julkinen asiakirja. Kerron kyllä sitten myöhemmin asiasta heti, kun se on mahdollista, jos ylipäänsä jää mitään kerrottavaa. Toivottavasti mielet muuttuvat siihen hetkeen mennessä.

Uusin lisäys aiheeseen löytyy täältä sivun yläosasta.

Uusi kausi on alkanut!

Viime viikon olin perheen kanssa kesälomareissussa Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa, siksi on hieman hiljaisuutta ollut täällä blogin puolella. Reissu oli mukava ja nyt taas innolla hommiin.

Reissun takia jouduin jättämään viime viikon "vanhan" kaupunginhallituksen viimeisen kokouksen väliin, mutta ilokseni huomasin, että olivathan ne osanneet tehdä siellä hyviä päätöksiä vaikken paikalla ollutkaan 😉 Nimittäin se liikuntahallin vahtimestarin toimen täyttölupa-asia, sehän oli esityksenä, että täytetään vain syksyyn asti ja sitten tutkitaan muita vaihtoehtoja. Tarkoittaen siis jotain lätkillä toimivaa kulunvalvontajärjestelmää tms. No hallitus oli onneksi päättänyt, että vahtimestarin toimi täytetään toistaiseksi eikä mitään kulunvalvontaa suunnitella. On nimittäin niin, että liikuntahalli ja siellä olevat välineet ovat pysyneet kunnossa vain ja ainoastaan siksi, että siellä on paikalla vahtimestari.

Tänään oli sitten ensimmäinen uuden valtuuston kokous, kokouksessa isoimpana asiana oli ensi vuoden talousraamin hyväksyminen. Raamiksi kutsutaan suunnitelmaa siitä, paljonko rahaa kullakin hallintokunnalla on käytettävissä varsinaista talousarviota suunnitellessaan. Äänestääkin asiasta piti, Tikkanen nimittäin oli huomannut, että teknisen lautakunnan raamista puuttui teknisen johtajan palkka, ja Risto Saarinen oli huolissaan ihan aiheesta, että riittävätkö teknisen budjetoidut varat rakennusten kunnossapitoon, johon hänen mielestään on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Oikeassahan hän onkin, kylästä löytyy runsaasti esimerkkejä huonoon kuntoon päässeistä rakennuksista. Tikkanen esitti, että raamiin lisätään tekniselle osastolle 100 000 euroa, Pauli Kotalampi ja Risto Saarinen kannattivat ja äänestystulos oli Tikkasen esityksen hyväksi 18 - 9, itsekin äänestin sen puolesta. Pikkuasia kunnan budjetissa, mutta toiveikkaana mietin, että mahtoikohan tuossa äänestystuloksessa näkyä se muutos, mitä Virroilla on kaivattu päätöksentekoon. Toivottavasti!

Suurin osa valtuuston kokouksen pykälistä käsittelivät jo ryhmien ennalta sopimia lautakuntien, johtokuntien ja hallituksen paikkajakoja. Ne menivät täysin siten, kuin ennalta oli sovittu. Minusta siis tuli kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, perusturvalautakunnan puheenohtaja sekä Merikanto-opiston johtokunnan puheenjohtaja. Nyt vaan sitten työhön, kokoukset alkavat jo ensi viikolla.

Tälläkin viikolla on toimintaa; huomenillalla on tarjolla puheenjohtajakoulutusta, keskiviikkona kokoontuu yhtenäiskoulun rakentamistyöryhmä ja torstaina on valtuutetut kutsuttu Tarjanne-risteilylle. Sunnuntaina olisi mahdollisuus mennä pelaamaan pesistä nuorisovaltuuston kanssa.

Toivon, että te kuntalaiset otatte yhteyttä asioissa, niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Yhteystietoni löytyvät oikealta tämän blogin sivupalkista.

               Kaikki valtuutetut saivat varapäreen 😊

Valtuuston rooli

Kirjoittelin joskus tuossa talvella valtuuston vallasta ja siitä kuinka valta on kadonnut pienelle piirille. Eilen olin uudelle valtuustolle tarkoitetussa koulutuksessa, ja siellä kouluttaja puhui kuntalaista ja myös valtuustosta ja siitä, että valtuusto on ylin päättävä elin. No se pienen piirin päätöksenteko ja asioiden valmistelu on ollut faktaa viime kaudella, mutta eilinen koulutus auttoi minua jäsentämään omat ajatukseni siitä valtuuston vallasta ja siitä mitä oikeastaan tarkoitin ja tarkoitan sillä, että valtuuston valtaa pitäisi lisätä.

Valtuusto on kunnan korkein päättävä elin, mutta se ei suinkaan päätä jokaisesta pikkuasiasta vaan delegoi valtaansa muille tahoille. Kaupunginhallituksen pöydän ympärillä istuu 13 valtuutettua, 10 hallituksen jäsentä sekä valtuuston puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat. Kaupungissamme on juuri hyväksytty uusi hallintosääntö, jossa valtuusto delegoi tehtäviä kaupunginhallitukselle, viranhaltijoille ja lautakunnille. Eli käytännössä viime maanantain valtuuston kokouksessa olisi pitänyt ottaa asioita valtuuston hoidettavaksi, jos näin olisi haluttu. No asiaa kun ajattelee syvällisemmin, on ihan järkevää hoitaa asioiden valmistelua ja pienempiä päätöksiä pienemmissä porukoissa, koska olisi aika mahdotonta, että kaikki asiat käsiteltäisiin valtuustossa.

Sen verran korjaan siis sanomisiani tuosta edellisestä blogikirjoituksestani, että en siis vaadi lisää valtaa valtuustolle, koska sillä on jo se valta riippumatta kokousten määristä. Mutta sen sijaan haluaisin valtuuston osallistamista, eli iltakouluja ja seminaareja ehkä jotain työpajatyyppistäkin, joissa ainakin isompia asioita käsiteltäisiin. Tällä tavoin valtuusto voisi olla mukana kokonaisuutena valmistelussa. Toki viime kaudellakin on joitain seminaareja tai iltakouluja ollut. Ikäväkseni olen huomannut, että usein paikalla on ollut vain noin puolet valtuustosta, jos sitäkään. Toki jollakin voi sattua joku oikeasti tärkeä meno tai töissä sellainen tilanne, ettei pysty osallistumaan näihin tilaisuuksiin. Mutta on myös ollut sellaistakin asennetta, että ei viitsitä osallistua, ei pidetä asioita tärkeinä.

On myös ollut yleisöllekin tarkoitettuja Virrat Areenaksi kutsuttuja tiedotustilaisuuksia, niihin hyvin harva valtuutettu on osallistunut. Itse olen ollut paikalla kaikissa Areenoissa ja myös yhtä kertaa lukuun ottamatta kaikissa seminaareissa ja iltakouluissa. Olen pitänyt tärkeänä saada asioista mahdollisimman paljon tietoa ennen päätöksentekoa. Toivottavasti uudelle valtuustolle järjestetään paljon tällaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, olivatpa ne millä nimellä tahansa. Toivon myös, että mahdollisimman moni valtuutettu pitää tärkeänä niihin osallistumista. Tilaisuudet myös luovat yhteishenkeä ja yhteishengen avulla on mahdollista saada kuntaamme kehittymään.