Kaavoitetaan

Eilisessä hallituksen kokouksessa meille esiteltiin kaavoituskatsaus ja hyväksyimme uuden kaavoitusohjelman. (Linkitän sen tuohon sivupalkkiin, kunhan se uusi versio ilmaantuu kaupungin sivuille).

Kaavoitusta pidettiin yleisesti tärkeänä ja ennen kaikkea sen tekemistä ajoissa. On nimittäin niin, että jos kaavoitus aloitetaan vasta silloin, kun ilmaantuu joku yritys, joka haluaa rakentaa, on jo usein myöhäistä. Kaavoitus prosessina kestää kauan, siinä on niin monia vaiheita ja nähtävilläoloaikoja, joiden käsittely kestää. Lisäksi siinä on valitusmahdollisuus, ja jos joku valittaa, voi sen käsittely kestää vuosia.

Jostain syystä kaavoitukseen ja elinkeinotoimeen on varattu ensi vuodelle talousarvioehdotukseen vähemmän rahaa kuin oli tänä vuonna, hieman outo valinta siinä mielessä, että kuitenkin nyt pitäisi panostaa kunnan kehittymiseen ja yritysten saamiseen paikkakunnalle. No onneksi talousarviota ei ole vielä lyöty lukkoon, saatamme saada siihen muutoksia.

Niin ja se keskuskeittiö päätettiin sijoittaa sinne, mihin se on suunniteltukin, paikkaa ei alettu muuttamaan tässä vaiheessa, koska paikan muuttamiseen olisi liittynyt riski keittiön rakentamisen viivästymisestä lisää.

Tieto on tärkeää päätöksenteossa

Kaupunginvaltuusto on valtuuttanut kaupunginhallituksen hoitamaan puolestaan monia asioita. Siksipä kokoonnumme joka toinen viikko kokoustamaan. Osa asioista on aivan rutiiniluontoisia, joita ilman kunta ei voi toimia. Osa taas on sellaisia, että ne vaativat harkintaa ja asiaan perehtymistä ennalta ja mielellään jopa päätettävän asian alueen viranhaltijan olemista käsittelyn ajan paikalla, jotta voisimme kysyä lisätietoja.

Viime kokouksessa oli listalla kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma, jotka molemmat kaupunginjohtaja veti pois listalta, koska emme halunneet alkaa käsittelemään asiaa ilman kaavoitusarkkitehdin läsnäoloa, joka on kyseiset asiakirjat valmistellut. Asiaan palataan todennäköisesti seuraavassa kokouksessa, mikäli kaavoitusarkkitehti pääsee silloin tulemaan.

Elinvoimaa lähiruoasta hankkeen kohdalla jouduimme ehkä hieman hätiköidysti tekemään päätöksen, koska ei ollut mahdollisuutta pyytää lisätietoa, hankehakemuksen viimeinen palautuspäivä on nimittäin jo ylihuomenna. Itse olen sitä mieltä, että kaikki asiat pitäisi tuoda hyvissä ajoin päätöksentekoon juuri siksi, että olisi aikaa kysyä lisätietoa. Ei voi olla niin, että päätökset tehdään vajavaisin tiedoin.

Myös perusturvalautakunnassa olemme mielestäni joutuneet päätöksentekoon liian vähillä tiedoilla, siitä en toki voi syyttää juurikaan muita tai ainakin itse olen vähintäänkin yhtä suuri syyllinen kuin muutkin asianosaiset, olenhan sentään puheenjohtaja. Täytyy jatkossa ryhdistäytyä ja pyytää joka asiasta lisätietoa ja vaikka palauttaa asioita valmisteluun.

Vaikka useimmiten luotankin  viranhaltijoiden ammattitaitoon valmistella asioita päätöksentekoon, hekään eivät ole erehtymättömiä. Voi myös käydä niin, että asia on heille itselleen hyvin selkeä eivätkä he huomaa sitä, että me päättäjät emme välttämättä tiedä asioista niin paljon kuin he ja tarvitsemme siksi perusteellisen selvityksen asiasta. Fakta on tärkeää!

Keskuskeittiö

Virroilehan on päätetty jo kauan sitten rakentaa keskuskeittiö, kuten ehkä olette lukeneet lehdestä ja pöytäkirjoista. Keskustan alueella on tällä hetkellä kaksi isompaa keittiötä, joista ruoka viedään keskustan pääkohteisiin. Ruokapalvelupäällikön mukaan terveyskeskuksen keittiö on huonossa kunnossa ja lisäksi epäkäytännöllinen, vaatisi suuren  remontin, jotta se tulisi kuntoon. Lisäksi Rantatien koulun keittiö on myöskin iäkäs ja lähitulevaisuudessa sekin olisi vaatinut isompaa remonttia.

Uusien koulusuunnitelmien myötä Rantatien koulun keittiön kunto menetti merkityksensä ja hetkellisesti heiteltiin ilmoille ajatuksia, että josko se uusi keskuskeittiö tulisikin uuteen koulurakennukseen. Siitä ajatuksesta kuitenkin luovuttiin, koska  terveyskeskuksessa ja  vanhainkodilla tarvitaan ruokaa viidesti päivässä, joten olisi aikamoinen kuljettaminen ruuassa sinnepäin, koulujen kohdalla selvitään vain päiväruuan kuljettamisella.

Sijainti 

 

Sittemmin on mietitty monia eri vaihtoehtoja keskuskeittiön sijoituspaikaksi, johtoajatuksena tässä on ollut se, että sieltä saisi käytäväyhteyden helposti Keiturinpuiston vanhainkotiin sekä terveyskeskuksen puolelle. Siksi lopulta paikaksi valikoitui vanhainkodin ja terveyskeskuksen välinen piha-alue. Se vaikuttaa ahtaalta, mutta on kuulemma huolellisesti mittailtu ja tehty suunnitelmat sen pohjalta, että myös ne kuljetusautot mahtuvat siellä liikennöimään.

Tällä hetkellä suunnitelmat ovat valmiina ja kilpailutus jo tehtynä, jonka voitti Teijo-talot. Viime valtuuston kokouksessa nousi kuitenkin esiin vaihtoehtoinen sijoituspaikka, nimittäin vanhan sairaalan paikka. Vanha sairaalahan on todella huonossa kunnossa ja tutkimuksissa sieltä on löytynyt paljon kaikenlaisia sieni- ja mikrobikasvustoja. Sen korjaaminen käyttökelpoiseksi olisi iso ja kallis homma, eikä sillä silti olisi varmuutta olisiko se kunnossa. Tiedän, että kuntalaisista osa haluaisi säilyttää tuon Onni Tarjanteen suunnitteleman talon, mutta mahdoton on mahdotonta, ei voi mitään. Vanhaan sairalaan on haettu jo purkulupa, mutta siitä eräät tahot valittivat hallinto-oikeuteen ja vielä sen jälkeen korkeimpaan oikeuteen. Nyt korkein oikeus on tutkinut asian ja pitää hallinto-oikeuden päätöksen voimassa eli vanha sairaala saadaan purkaa.

Keittiön suunnittelun alkuvaiheessa oli puheita, että eikös se keskuskeittiö sopisi juuri sen paikalle. Ajatuksesta luovuttiin valituskierteen takia, joka kesti vuosia. Mutta vuosia on kestänyt tämä keittiönkin suunnitteleminen. Nyt siis valtuustossa asiaa otettiin uudestaan esiin ja perusteltiin sitä mm. tilavammalla paikalla sekä sillä, että penkan läpi saisi suoraan käytävän terveyskeskuksen kellarikäytävälle, josta jo menee käytävä vanhainkodille valmiiksi. Suomenselän sanomat kuvaili käytyä keskustelua yksityiskohtaisesti, en ala sitä enää tähän referoimaan. Valtuusto päätti hyväksyä varsinaisen esityksen eli myöntää hankkeelle lisämääräraha ja sen lisäksi se päätti, että tehdään sijoituspaikan muuttamisesta selvitys.

Itse koen, että on vaikea päättää kumpiko paikka olisi parempi. Kaupunginjohtajan mukaan keittiö kannattaisi rakentaa mahdollisimman pian, jotta mahdollisesti tulevan maakunnan ruokahuoltoa suunnitteleva työryhmä osaisi heti ottaa huomioon, että meillä on uusi ja hyvä keskuskeittiö, etteivät ehtisi keksiä, että ruokahan voidaan tuoda vaikka Tampereelta tänne. Tiedä sitten onko näin, eiköhän tuo yli 100 km ole sen verran pitkä matka, ettei siitä ehkä olisi vaaraa. Ja ainahan meitä päättäjiä pelotellaan kaikenlaisilla jutuilla, jos meinataan toimia vastoin esityksiä.

Paljon herää kysymyksiä tuon asian tiimoilta, kuten kuinka kauan venyisi tuo rakentamisen aloittaminen, jos vanha sairaala pitäisi ensin tyhjentää ja sitten vielä purkaa? Kävisikö jo olemassa oleva suunnitelma keittiöstä? Voitaisiinko mennä vanhalla kilpailutuksella vai pitäisikö koko homma aloittaa alusta? Näihin kysymyksiin toivottavasti saamme vastauksia 21.9. mennessä, jonka valtuusto asetti takarajaksi asian selvittämiseksi.

Alla kuvat nykyisen suunnitelman mukaisesta sijoituspaikasta ja sen alla kuva itse keittiön suunnitelmasta.

Lastenhoitoa

Virroilla on ajoittain pulaa päivähoitopaikoista, huolimatta siitä, että saimme muutama vuosi sitten uuden päiväkodin. Sitä suunniteltaessa tuijotettiin ehkä liikaa väkiluvun vähenemistä ja lapsiennusteita. On nimittäin käynyt niin, että hoitoa tarvitsevien lasten määrä ei suinkaan ole laskenut vaan päinvastoin. Siihen, että näin on käynyt voi olla montakin syytä, esimerkiksi se, että kunnasta muuttavien ja kuntaan muuttavien ikärakenne ei ole samanlainen. Voisiko olla niin, että Virroille muuttaa enemmän lapsiperheitä kuin Virroilta pois?

Virroilla on perinteisesti ollut tarjolla perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa sekä päiväkotihoitoa. Kaikilla muodoilla on omat puolestapuhujansa ja käyttäjänsä. Joku haluaa lapsensa ehdottomasti päiväkotiin, jollekin taas perhepäivähoito on se ainoa oikealta tuntuva muoto. Viime maaliskuussa lastenpsykiatri Jari Sinkkkonen ilmaisi mielipiteenään, että pieni lapsi tarvitsee läheisyyttä ei kasvatusta. Hän oli sitä mieltä, että 1 - 2 -vuotiaille perhepäivähoito olisi päiväkotia parempi vaihtoehto. Ymmärrän ajatuksen; pienempi ryhmä on rauhallisempi eikä pieni lapsi vielä tarvitse ympärilleen kovin suurta sosiaallista ryhmää. Mutta uskon silti, että myös päiväkodissa saadaan pienten lasten tarvitsema läheisyys ja kodinomaisuus luotua.

Viime aikoina on puhuttu paljon perhepäivähoidon tilannteesta, hoitajia on irtisanoutunut eikä uusia halukkaita ole tarjolla koulutukseen. Tosiasia on, että palkkaus on kovin pieni ja työpäivät pitkiä. Lisäksi työ tehdään omassa kodissa, ihan ymmärrettävää, että siihen ei ole halukkaita. Tästä johtuen Virroilla ollaan nyt kehittämässä perhepäivähoitoa: on mietitty kuukausipalkkaa, lapsesta maksettavan korvauksen nostamista, takuupalkkiota jne. Sivistyslautakunta ja henkilöstöjaos selvittelevät asiaa ja toivottavasti siihen saadaan hyvä ratkaisu.

Itse olen sitä mieltä, että perhepäivähoito hoitomuotona täytyy säilyttää, että perheillä säilyy valinnanvapaus. Kunnan vetovoimaisuutakin ajatellen täytyy olla niin, että lapsi pääsee hoitoon tarvittaessa ja että on mahdollisuus jopa valita hoitomuoto.

Kunnan vetovoimaisuudesta puheen ollen, eräs hallituksen  jäsen ehdotti strategiatyöpajassa kielikylpypypäiväkotia. Ajatuksena hänellä oli se, että täytyisi olla jotain, mikä erottaisi Virtain muista vastaavista paikkakunnista. Nykyään nimittäin maalle haluava lapsiperhe varmasti valitsee tarkkaan, minne muuttaa. Olen samaa mieltä hänen kanssaan, tuollainen kielikylpy tai kielisuihku olisi edullinen vaihtoehto lisätä kuntamme vetovoimaa.