Onko sosiaalinen media pahasta vai voisiko se jopa olla hyödyllinen?

Vain tunnustamalla epäkohdat niihin voidaan saada parannusta 

 

Tiesittekö muuten, että Suomessa on mielipiteenvapaus ja niin on muuten Virroillakin! Vaikka sitä ei ihan heti uskoisi, jos esimerkiksi lukee vaikkapa torstain 26.10. Suomenselän sanomien pääkirjoitusta sivulla neljä. Siinä nimittäin yleistettiin, että virtolaiset luottamushenkilöt aiheuttavat negatiivista eripuraa ja epäluuloa kirjoituksillaan sosiaalisessa mediassa. Kaiken lisäksi vihjattiin, että ne, jotka kirjoittavat negatiivisista asioista, eivät ole vaivautuneet ottamaan asioista selvää ja siksi kirjoittavat niin kuin kirjoittavat.

Onko tosiaan niin, että sosiaalisen median negatiivisuuden luovat luottamushenkilöt? Mekö olemme niitä, jotka tuomme jatkuvasti negatiivisia asioita esiin? Virtain kaupungin järjestämässä strategiakyselyssä kuntalaisille oli kuulemma esiintynyt vastauksissa Virtain huonoina puolina negatiivisuus ja kateus. Ne, jotka kyselyä tulkitsivat, halusivat tulkita sen niin, että kyseessä on nimenomaan luottamushenkilöiden kirjoittelu. Sitä en tiedä, oliko joissain vastauksissa mainittu luottamushenkilöt negatiivisuuden lähteinä, mutta tässäkin on otettava huomioon, että siihen kyselyyn sai vastata nimettömänä ja olenpa kuullut, että aika moni luottamushenkilöistä on siihen vastannut, vaikka se ei ollutkaan meille tarkoitettu. Ja näin ollen vastauksissa saattaa näkyä poliittinen kateus tai katkeruus omasta menestymättömyydestä kevään vaaleissa.

Kaikkien luottamushenkilöiden pitäisi siis katsella maailmaa ruusunpunaisten silmälasien läpi, hokea vaan, että kuinka meillä asiat on hyvin ja olla möllöttää rauhassa koko kautensa (tai jopa useiden kausien ajan). Mielestäni myös huonolla tolalla olevista asioista pitää puhua, muutoinhan niihin ei koskaan saada parannusta. En usko, että kuntalainenkaan haluaa, että me päättäjät vain suljemme silmämme. Täytyy olla realistinen ja tunnustaa, että vaikka moni asia on hyvin Virroilla, eivät kaikki asiat kuitenkaan ole. Meidän tehtävämme on yrittää parhaamme mukaan parantaa asioita.

Digikehitys

Digikehitys on mennyt valtavasti eteenpäin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sinä aikana erityisesti erilaiset sosiaalisen median ympäristöt ovat tulleet hyvin tavallisiksi, joka ihmisen välineeksi kommunikoida. Silti joissain piireissä niitä edelleen paheksutaan; kun on joskus Facen alkuaikoina kuullut jonkun paheksuvan sitä hömppänä, niin sellaisena sitä pidetään ikuisesti, kun ei täysin ymmärretä sen olemusta eikä osata sitä käyttää sujuvasti. Eikä myöskään nähdä sen helppoutta päättäjien ja viranhaltijoiden yhteydenpitokanavana kuntalaisten kanssa.

Hyvinä esimerkkeinä hyvästä yhteydenpidosta toimivat nämä kolme tapausta: Itse kysyin suurta pahennusta herättäneessä sosiaalisessa mediassa (Puskaradio Virrat) ennen vaaleja, että mitkä asiat Virroilla ovat hyvin. Se on tähän mennessä kerännyt 102 kommenttia ja vielä näinä päivinäkin ketjuun on tullut vastauksia ja valtava määrä positiivisia asioita kotikaupungistamme. Kysyin myös ideoita, mitä kaupungintalon viereiseen liikenneympyrään voisi laittaa nuukahtaneiden surukuusien tilalle ja sain siihen 202 ehdotusta, joista osa oli kerrassaan loistavia. Aimo Mäkinen kysyi ehdotuksia Virrat -palkinnon saajiksi ja siihenkin tuli 44 kommenttia, niiden joukossa monia hyviä ehdotuksia.

Toki sosiaalisissa medioissakin pitää muistaa käytöstavat ja harkita miten asiansa ilmaisee, mutta eivät ne todellakaan mitään paheellisia kuntapoliitikollekaan ole. Ehkä muidenkin olisi astua askel nykyaikaan ja lopettaa kohdaltaan vallitseva somehiljaisuus. Jos tuntuu vaikealta kirjoittaa heti ikioma kommentti, voi aloittaa vaikka vastaamalla jonkun kuntalaisen kysymykseen ja tarjota sitä oikeaa tietoa asiasta.

Kenen lauluja laulat

Meitä someaktiiveja on nuhdeltu ihan jopa kokouksessa otetussa puheenvuorossa; asiat kuulemma pitäisi hoitaa muilla tavoin kuin sosiaalisiin medioihin kirjoittelemalla. Itse kirjoittelen Faceen ja tänne Bloggeriin, joskus harvoin Twitteriin. Snäppään muutamille tutuille, olen Linkedlnissä, Google plussassa, Pedanetissä ja jaan Instaan kuvia. Siinä ovat minun tämänhetkiset sosiaaliset mediani, kolmeen ensiksi mainittuun kirjoittelen poliittisiakin juttuja, ja nämä kaikki kolme ovat luonteeltaan sellaisia, joihin kirjoitetaan omalla nimellä ja minusta se, jos mikä on reilua. Hetkinen muuten! Kukas sen Suomenselän sanomien pääkirjoituksen olikaan kirjoittanut? ... Ai niin, eihän kyseisessä paikallislehdessä ole tapana laittaa toimittajan nimeä juttuihin.

En varsinaisesti halua moittia Suomenselän sanomia, se on kuitenkin pääsääntöisesti hyvä lehti. Nyt on vaan tainnut käydä niin, että toimittaja on omaksunut sen enempää kyseenalaistamatta eräiden voimakasluonteisten viranhaltijoiden ja luottamusmiesten puheet toisista luottamusmiehistä. Eli pääkirjoituksessa on unohdettu puolueettomuus ja otettu kantaa muutamia henkilöitä kohtaan, onhan nimittäin niin, että someen kirjoittelevia luottamusmiehiä on aika vähän ja me kaikki olemme nyt joutuneet kyseenalaiseen valoon.

Tähän juttuun saa mielellään kommentoida, mikäli tekee sen omalla nimellään. Blogin ei tarvitse olla mikään yksisuuntainen mielipiteen ilmaisukanava, täälläkin voidaan käydä keskustelua.

Pirkanmaan jätehuolto

Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, ikä 41 - 50 v., nainen, sitoutumaton... Nämä muun muassa tulivat vastauksiksi Pirkanmaan jätehuollon lähettämään "nimettömänä" vastattavaan mielipidekyselyyn kuntapäättäjille.  Ei vaadi kovin suuria salapoliisitaitoja pystyäkseen  henkilöimään vastaajan tuosta. Itse laitoin kyllä tiettyihin kohtiin kritiikkiä aika reilustikin ja voisin sen nimellänikin laittaa ei sen puoleen, huvitti vaan tuo nimettömyys. 

Nythän on se tilanne, että kuntien ja muiden tahojen tekemät valitukset sako- ja umpikaivojen tyhjennyksestä alueella on todettu aiheettomiksi, mutta sen sijaan Pirkanmaan jätehuollon tekemää kilpailutusta likakaivojen tyhjennyksestä ei hyväksytty vaan se joutuu tekemään uuden kilpailutuksen, koska hankinta on toteutettu kansallisena hankintana vaikka summa on niin suuri, että EU-kynnysarvo ylittyy. 

On kyllä osoittautunut harmiksi koko Pirkanmaan jätehuoltoon liittyminen, silloin kun siitä päätettiin, meille kerrottiin, että on pakollista liittyä. En tiedä oliko todellakin niin, vai elettiinkö Vain sitä "kiltin oppilaan syndroomaa" eli tehdään niin kuin on käsketty, ettei vaan kukaan suutu. 

Pirkanmaan jätehuollon päätöksenteosta vastaa alueellinen jätehuoltojaosto, jossa on seitsemän jäsentä Tampereelta ja viisi yhteensä muista kunnista. Ei kovin reilua vai mitä? Me muut kunnat olemme vaatineet, että muiden jäsenten pitää lisätä ja Virrat esitti lausunnossaan, että joka kunnasta pitäisi olla vähintään yksi jäsen. Vastaukseksi saimme epämääräisiä lupauksia jätehuoltojaoston jäsenten määrän uudelleen tarkastelusta, eli tosiasiassa ei mikään tule muuttumaan.

 

 

 

Ikäihmisen arvostus

Tänään lukiessani perusturvalautakunnan esityslistaa ja erityisesti miettiessäni pykälää, joka siitä vielä näkyi puuttuvan, tuli mieleeni mukava tarina Mtv 3:n sivuilta.

Joku Facekaverini oli jakanut Mtv:n jutun Ylivieskasta, siellä kaupunki toteuttaa sata ikäihmisen unelmaa. Juttu kertoo pääosin muistisairaasta Paavosta, joka pääsee hirvimetsälle. Ylivieskassa on päätetty toteuttaa Suomen juhlavuoden kunniaksi sata kappaletta ikäihmisten unelmia. Unelmat ovat pieniä: tanssimatkoja, matonpesureissuja tai vaikkapa päivä hirvimetsällä.

Tämä jo osoittaa sen, että jokaisella muistisairaallakin on tunteet. Usein kuulee puhuttavan dementikoista ja siitä etteivät nämä enää tajua mitään. Voi toki olla, että ymmärrys ympäröivästä maailmasta on jo hämärtynyt, mutta tunteet ovat silti jäljellä. Siksi onkin tärkeää  kunnioittaa vanhuksen itsemääräämisoikeutta esimerkiksi asuinpaikan suhteen, ei ole syytä siirtää jo johonkin paikkaan tottunutta vanhusta, mikäli hän ja hänen läheisensä ovat tyytyväisiä paikkaan. Tämä olisi syytä muistaa myös meillä Virroilla.


Juttu Paavosta.

Paavo Nyrhisen unelma hirvimetsälle pääsystä toteutettiin. Kuva: Timo Varila.

Keiturin soten henkilöstöpolitiikka

Olen ollut melkein viikon reissussa, palasin eilen illalla suoraan hallituksen kokoukseen ja sieltä kotiin. Siksi luin viime viikon Ruovesi-lehden vasta eilen illalla. Kyseisen lehden tilasin, koska siinä kirjoitetaan paljon myös Keiturin sotesta, joka koskettaa minua tällä valtuustokaudella perusturvalautakunnan puheenjohtajana erityisen läheltä.

En ole tästä nimenomaisesta asiasta vielä blogannut enkä muutenkaan kirjoittanut julkisesti, ajattelin, että jospa ensin kuulisin lomalta palanneen Keiturin soten toimitusjohtajan sanomiset asiaan. Mutta, koska lehti on asiasta kirjoittanut melko tarkastikin, pohdin asiaa tässä vähän lisää.

Koko homma alkoi siitä, kun Keiturin sote lähetti syyskuun lopulla työntekijöilleen kirjeen, jossa lueteltiin  lakipykäliä ja kiellettiin puhumasta luottamushenkilöiden kanssa ja erityisesti mainttiin perusturvalautakunnan jäsenet. Henkilöstön mielestä kirje oli kyykyttämistä ja se koettiin vain jatkumona huonolle henkilöstöpolitiikalle. Minä myös tuohduin tästä asiasta ja kirjoitin sähköpostikirjeen virtolaisille valtuutetuille, jossa kerroin henkilöstölle lähetetystä ukaasista ja muutenkin arvostelin Keiturin soten henkilöstöpolitiikkaa. Ajattelin, että koska kyseessä on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, on valtuutetuilla oikeus tietää mitä yhtiössä touhutaan. Odotin viikon, ennen "avautumistani", koska joskus on hyvä antaa ajan kypsyttää omia ajatuksia.

Lehtijutun kopiota en tähän laita, koska lehtijutut ovat tekijänoikeudenalaisia. Ruovesi -lehdestä minulta kysyttiin muutamia lisäkysymyksiä, jolloin vastasin, että en halua kommentoida asiaa, mikä olikin mainittu lehdessä. Lehtijutussa oli kyllä melko suoraan siteerattu lähettämääni sähköpostia, joka oli mystisesti kulkeutunut lehden toimitukselle 😉 Eipä sillä, en tokikaan lähetä sähköpostilla laajalle joukolle mitään, mitä en olisi valmis myös sanomaan julkisesti.

Lehtijuttu toi myös minulle uutta tietoa, siitä käy ilmi, että tuota yhtiön lähettämää määräyskirjettä on ollut suunnittelemassa Virtain kaupungin viranhaltija. Mikä on hieman omituista, jos kerran Keiturin sotessa ollaan muka niin yksityistä ja tietoa ei saa. Ja sanoohan lakikin, että sama henkilö ei voi toimia sekä virassa että yhtiössä, ja jos virassa oleva henkilö tekee yhtiön päätöksiä, on kyseessä laiton tila. Tässä tapauksessa tosin on kyseessä ollut ilmeisesti vain taustalla toimiminen ja päätökseen vaikuttaminen. Lehtijutussa kyseinen viranhaltija kommentoi, että asiasta on tullut suurempi kuin se onkaan. Olisi pitänyt kyllä osata jo etukäteen päätellä, että tuollaisen kirjeen lähettäminen henkilöstölle on virhe, iso virhe. Minä ainakin olisin voinut kertoa sen, jos minulta olisi kysytty. Tästä tulikin mieleeni, että jos perusturvalautakunnan jäsen on yhteydessä Keiturin soten työntekijöihin, ja näiden lähiesimies suutahtaa siitä ja siitä tehdään tietoisesti kauhea soppa, olisiko toimintatapaneuvotteluun voitu ottaa mukaan myös perusturvalautakunnan puheenjohtaja? Ehei, ei kai nyt sentään! Mitäpä me vaaleilla valitut päättäjät tietäisimme, yhtiöitetään vaan kaikki muukin toiminta, että kuntalaiset eivät pääse edes meidän kauttamme vaikuttamaan asioihin.

Tästä linkistä pääset lukemaan kyseessä olevan sähköpostini, se kertoo mielipiteeni Keiturin soten henkilöstöpolitiikasta melko hyvin. Johonkin viestiini Keiturin soten johdolle laitoin loppuun maininnan, että perusturvalautakunta tulee olemassaolonsa ajan olemaan "piikki Keiturin soten lihassa". Näin varmasti on, lautakunnassa on minun lisäkseni monia muitakin, jotka haluavat tositietoja eivätkä asioiden peittelyä. Olisihan se jokaisen etu, että yhtiön asiat saataisiin kuntoon.

Jonoja jonoja...

Tuntuu siltä, että nykyään Virroilla jonotetaan siellä sun täällä: Omaishoitajat jonottavat palkkioitaan, vanhukset Vihriälään ja jopa lapsia jonottaa päivähoitopaikkaa.

Päivähoito

Emme kai rakentaneet liian pientä päiväkotia? No, oli niin tai näin, nyt on menossa väliaikaisen lisätilan etsiminen. Sivistyslautakunta linjasi viime kokouksessaan, että entinen Nallelan päiväkoti pitäisi tutkia ja selvittää voisiko se olla se paikka. Kaupunginhallitus puolestaan  päätti, että tutkitaan sen lisäksi, olisiko muita vaihtoehtoja.

Itse olin aluksi hieman skeptinen, kun kuulin tuosta Nallelan päiväkoti-ideasta, koska muistelin, että silloin kun se aikanaan suljettiin, olisi puhuttu jotain sisäilmaongelmista. Sittemmin asiaa on selvitelty ja tiloissa onkin kuulemma tehty sisäilmatutkimus jo silloin, kun se on lakkautettu. Uudempi tutkimus on tehty 2013, jolloin kehitysvammaiset siirtyivät sinne väistötiloihin Louhenrinteen ryhmäkodin rakentamisen ajaksi. Kummallakaan kerralla mitään ei löytynyt.

Väliaikaisiin tiloihin ovat hoitopaikkaa jonottavien lasten lisäksi tulossa Mäntylän ryhmiksen lapset ja hoitajat, koska Mäntylässä on tarkoitus aloittaa piakkoin remontti. Väliaikaiset päivähoidon käyttöön etsittävät tilat olisivat käytössä maksimissaan nelisen vuotta; siinä vaiheessa kun uusi koulu valmistuu, siirtyy eskareiden opetus sinne ja myös heidän ja 1. - 2.-luokkalaisten iltapäivähoito, joten Koivurinteen päiväkodilla vapautuu tuolloin reilusti paikkoja nuoremmille lapsille.

Jäämme odottamaan selvityksiä, eiköhän jokin paikka löydy.

Omaishoidontuen jonottajat

 

Tästä kirjoitinkin viime perusturvalautakunnan kokouksen jälkeen, haimme lisämäärärahaa, jota hallitus ei kuitenkaan myöntänyt. Syynä oli se, että perusturvan talous on tänä vuonna jäämässä vähän plussalle ja kaupunginjohtajan esityksessä hallitukselle ohjeistettiin etsimään tarvitsemamme rahat omasta budjetista. Toivottavasti ne rahat löytyvät jostain ja myös toivon, että ensi vuoden talousarvioon saadaan lisäystä, koska asia on tärkeä!

Vihriäläkoti

 

Vihriäläkoti valmistuu pian, heti alkuvuodesta sen pitäisi olla valmis käyttöön. Edellyttäen, että Keiturin Sote saa rekrytoitua sinne hoitajat jostain. Tällä hetkellä on paljon vanhuksia, jotka ns. jonottavat nimenomaan Vihriäläkotiin. Toivottavasti tässäkin on harkittu tarkoin, että näitä vanhuksia kannattaa pitää jonossa ja ettei tämä jonottaminen kuormita liikaa vuodeosastoa. Vaikka Attendon yksikkö onkin täynnä, on Virroilla muualla vapaana tehostetun palveluasumisen paikkoja, joihin voisi sijoittaa asukkaita.

Virrat palkinto

Virrat palkinto 

 

Virtain kunnanhallituksen ensimmäinen virallinen kokous pidettiin 20.10.1867. Vuonna 1997 Virtain kaupunki alkoi viettää Virrat päivää vuosittain 20. lokakuuta.

Joka vuosi Virrat päivän juhlassa jaetaan myös Virrat palkinto, jonka saajan päättää kaupunginhallitus. Se voidaan myöntää yksityiselle, yritykselle tai yhteisölle, joka on merkittävällä ja myönteisellä tavalla vaikuttanut ja edistänyt Virtain kaupungin kehitystä.

Aimo Mäkinen kyselikin jo Facen Puskaradio Virrat -palstalla sopivia ehdokkaita, mutta tuolloin ei käsissämme vielä ollut luetteloa palkinnon aiemmista saajista. Nyt saimme luettelon hallintojohtajalta ja se ainakin helpottaa saajan miettimistä siinä mielessä, että näemme ketkä sen ovat jo saaneet. Luettelon löydät täältä.

Kunniakirja terveyden ja elämänlaadun edistämisestä Virroilla

 

Tämä kunniakirja jaetaan niin ikään Virrat päivän juhlassa ja sen saajan päättää perusturvalautakunta. Se voidaan myöntää yksityiselle, yritykselle tai yhteisölle, joka on toiminut esimerkillisesti ja aloitteellisesti  terveyden ja elämänlaadun edistämisessä Virroilla.

Myös tämän kunniakirjan aiemmat saajat löytyvät samasta luettelosta kuin Virrat palkinnonkin saajat.

Kuva lainattu Killinkosken kyläyhdistyksen

sivuilta. Yhdistys sai palkinnon vuonna 2014.

Pedagogiikkaa

Tänään oli Virtain opettajilla koulutuspäivä, jotain kikyilyä kait 😊 Koulutuspäivän loppupuoliskolla oli yhtenäiskoulupedagogiikasta kertomassa TAMKin Juha Lahtinen. Tähän osioon oli kutsuttu myös meitä päättäjiä, ihmeellisen vähän meitä vain oli paikalla. Harmi sinänsä, mielestäni tilaisuus oli todella hyvä ja informatiivinen ja avasi käsitettä yhtennäiskoulu todella hyvin varmasti sellaisellekin, joka ei oikein tähän mennessä ollut sisäistänyt asiaa. Esiin nousi myös paljon asioita, joita pitäisi osata ottaa huomioon koulua suunniteltaessa.

Opettajilta selvästi nousivat esiin toiveet muutosjohtajasta sekä riittävästä tiedottamisesta. Molemmista olen samaa mieltä: Tiedottaminen on  Virroilla liian usein huonosti hoidettua, liian monessa asiassa käy lopuksi ilmi, että oikea-aikainen ja riittävä tiedotus olisi säästänyt monelta selkkaukselta. Pedagoginen muutosjohtaja olisi todellakin tarpeen ja mahdollisimman nopeasti. Virtain tapauksessa itse olen sitä mieltä, että sen olisi paras olla ihan joku ulkopuolinen, tällöin ei ainakaan olisi ennestään olemassa mitään henkilöiden välisiä jännitteitä.

Parkanossahan rakennetaan niin ikään uutta yhtenäiskoulurakennusta ja siellä on palkattuna projektipäällikkö Juha Anttila. Hän on ollut mukana projektissa alusta lähtien. Hän on mukana itse rakentamisessa osallistuen kunnan edustajana kaikkeen siihen liittyvään urakoitsijoiden ym. kanssa. Sen lisäksi häneltä löytyy pedagogista osaamista, joten hän toimii samalla pedagogisena muutosjohtajana. Olisipa hienoa, jos Virroille löytyisi tällainen henkilö.

Nythän Virroilla päättäjien keskuudessa on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että tarvitaan joku projektipäällikkö rakentamisen eri vaiheisiin mukaan sekä toimimaan tilaajan edustajana rakentajien kanssa. Toivon kovasti, että pääästäisiin samanlaiseen ymmärrykseen pedagogisen muutosjohtajan tärkeydestä.

Iltapäivän luennoitsija Lahtinen heitti vielä lopuksi linkin oppimaisema -sivulle, sieltä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista kuten koulurakennuksiin liittyviä kehittämishankkeita ja vinkkejä koulujen toiminnan kehittämiseen.

Varsinaiseen pedagogiikkaan mennäkseni, laitan tähän  lopuksi vielä kuvan uuden opetussuunnitelman sisältämistä laaja-alaisista oppimiskokonaisuuksista. Niitä kaikkia osa-alueita pitäisi voida toteuttaa yhtenäisesti yhdessä järjestämällä esimerkiksi kaikenikäisten yhteisiä teemaprojekteja ja yhteistä toimintaa.

Perusturvalautakunnassa hevosia ja takseja sekä omaishoitoa

Perusturvalautakunnassa keskusteltiin taas viime viikolla monista asioista, mutta monet jäivät vielä kesken ja moniin pyysimme vielä lisätietoa. Tässä muutamia poimintoja käsitellyistä asioista.

Omaishoidontuki

 

Perusturvalautakunta päätti viime viikon kokouksessaan hakea lisämäärärahaa omaishoidontukeen. Meille on tärkeää, että omaisiaan kotona hoitavat saisivat työstään korvauksen. Omaishoitajuus on ennen kaikkea inhimillinen hoitomuoto ja lisäksi erittäin edullinen kaupungille. Haluaisimme, että jokainen tukeen oikeutettu saisi sen, ettei kenellekään enää sanottaisi, että ei voida maksaa, koska määrärahat ovat lopussa.

Perussuomalaisten ryhmässä viime kaudella vaikuttanut Kalervo Suomela sai aikaan sen, että omaishoidontuen määrärahaa jo korotettiin kahdesti. Toivottavasti nyt saamme asian lopultakin vietyä sille tasolle, jolle se kuuluukin.

Olen itsekin ollut kehitysvammaisen poikani omaishoitaja siihen saakka kunnes hän muutti omaan asuntoonsa aumispalveluyksikköön. Ja vaikka omaishoidotukeni oli rahallisesti pieni, oli sillä kuitenkin merkitystä silloisessa tilanteessani yksinhuoltajana. Uskoisin, että sama merkitys sillä on ainakin monelle puolisoaan hoitavalle eläkeläiselle, joita paljon on omaishoitajien joukossa.

Omaishoitajuus on usein aivan liian vähän arvostettua, yrittäkäämme saada asiaan muutos!

Taksipalvelujen tulevaisuus

 

Käsittelimme perusturvalautakunnassa myös pykäliä, joissa pohdittiin taksipalvelujen tulevaisuutta uuden taksilain voimaan tulon jälkeen. Päätimme myös selvittää, että mitä tarkoittaisi Virtain kannalta, jos liittyisimme Kuohkeen eli Tuomilogistiikan ylläpitämään alueelliseen taksikeskukseen, josta kaikki sosiaalihuoltalain mukaiset kyydit ja vammaispalvelukyydit tilattaisiin jatkossa.

Vaikea asia, emmehän yhtään tiedä, miten taksipalvelut kehittyvät Virroilla ja Ruovedellä uuden lain astuessa voimaan. Kauhukuvina olen kuullut maalailtavan, että yöpäivystys loppuisi ja hinnat nousisivat ja autot huononisivat. En tiedä sitten kävisikö niin? Kyllähän kuitenkin taksiyrittäjä on myös asiakaspalvelija. Aika näyttää miten käy.

Hevostoimintaa

 

Itseäni ilahdutti sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kokeilu, johon Virroilla pari sosiaalitoimiston perhetyöntekijää on lähtenyt. Toiminta perustuu ihmisen ja hevosen vuorovaikutukseen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisyyn. Asiasta lisää täällä. Hienoa, että kokeillaan uusia asioita ja ennenkaikkea yritetään ehkäistä ikäviä asioita, tässä tapauksessa syrjäytymistä.