keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Sote vai sotku?

Olemme saaneet lukea uutisia tiedotteista ja lehdistä; Keiturin sote ulkoistaa poliklinikkapalvelunsa Virroilla ja Ruovedellä Attendolle. Hmm... Tähänkin asti yhtiöllä on ollut ostopalvelulääkärisopimus Attendon kanssa ja lääkäreitä ei ole saatu riittävästi. Mitenkähän se muka jatkossa onnistuukaan?

Kilpailutuksessa on panostettu laatuun, kuulemma. Kummasti vaan tuntuu, että raha ratkaisi tässäkin tapauksessa.

Itse olen sitä mieltä, että Keiturin Sote on jo nykyisellään ihan täysin turha asioita hankaloittava välivaihe, joka tulee kalliiksi veronmaksajille johtamisongelmineen. Saisi purkaa koko yhtiön pois. Virrat ei kuitenkaan soteuudistuksen tullessa saa pitää yhtiötä omassa hallinnassaan. Eräs valtuutettu sanoi valtuuston kokouksessa yhtiötä puolustaessaan, että on hienoa, että henkilökunnan työnantajana säilyy Keiturin Sote eikä maakunta, Mitä hienoa siinä on, jos maakunta kuitenkin omistaa yhtiön?

Yksi vaihtoehto on myös myydä yhtiö tai sen osakkeita jollekin, en osaa sanoa olisiko se hyvä ratkaisu. Siinä on riskinsä, myynti pitäisi tällöin tapahtua sellaiselle taholle, jolla tosiaan olisi kykyä ja resursseja järjestää terveydenhuollon palveluja.

No yhtiön purkamista tuskin tapahtuu ainakaan tämän vaalikauden aikana. Virtain tämän hetkisessä kaupunginhallituksessa kolme kymmenestä on Keiturin Soten hallituksen jäseniä, lisäksi "pöydän molemmissa päissä" istuu asian puolesta hymistelijöitä, ja suurin osa muista peesaa omaa puoluettaan. Täytyy vaan elää toivossa, että äänestäjät äänestävät keväällä siten, että edes vähän muutosta tapahtuisi kesäkuun alusta lukien. Kuntalaiset ja soten henkilökunta ovat nimittäin todella tyytymättömiä tilanteeseen niin Virroilla kuin Ruovedelläkin.



perjantai 23. joulukuuta 2016

Hyvää joulua!

Nyt on aika  rauhoittua joulun viettoon, poliittisia vääntöjä luvassa jälleen ensi vuoden puolella. Ehkä palaan jo välipäivinä ihmettelemään soteasioita tai Tikkasen höpinöitä Suomenselän Sanomissa :)

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!


torstai 15. joulukuuta 2016

Kuulijan aliarvioimista

Tämän blogini ja oman poliittisen toimintani itsetarkoitus ei ole tuoda esiin muiden poliittisten henkilöiden heikkouksia Virroilla, mutta en aio enää hyssytellä hiljaa, kun jotain juonittelua tai totuuden muuntelua esiintyy.

Kirjoitin jo aikaisemminkín jutun sanoilla leikkimisestä, siitä kuinka yhtenäiskoulumalli ja yhtenäiskoulun eri versiot tarkoituksellisesti sekoitetaan päätäjien toimesta. Sanotaan, että "kaikkihan me yhtenäiskoulu halutaan" tarkoittaen vain hallinnollista yhtenäiskoulumallia, vaikka tiedetään tasan tarkkaan, että vastapuoli haluaa nimenomaan sellaisen yhtenäiskoulurakennuksen, johon tulisivat opiskelemaan sekä Rantatien että yläkoulun oppilaat. Se jos mikä on kuulijan aliarvioimista, eräät poliitikot täällä jopa sanoivat paikallislehdelle niin, heidän sanomisiaan sitten siteerattiin tosiaan jopa lehdessä. Joku voisi suorin sanoin kutsua sitä jopa valehteluksi.

Loppuun vielä sitaatti eräältä aikanaan vaikutusvaltaiselta mieheltä, jokaisen päätävässä asemassa olevan olisi syytä miettiä sen sanomaa: 

               Abraham Lincoln:"Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä
               voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ei voi huijata kaiken aikaa." 





tiistai 13. joulukuuta 2016

Lehdestä luettua



Olihan sitä oikein päästy lehteenkin eilisen valtuuston kokouksen jälkeen, taisi vaan olla liian vilkasta keskustelua, ettei toimittajaraukka pysynyt mukana.

Aamulehti: "Majanen myisi sote-yhtiön kiireesti". No tuota, sanoin kylläkin, että se pitäisi lakkauttaa, se tästä nyt vielä puuttuisi, jos Keiturin sote myytäisiin jollekin. Vai haluaisikohan Kepun paikallisosasto ostaa sen itselleen? (Anteeksi, asiatonta vinoilua 😏) Niin ja kaiken lisäksi "Arja Ylä-Nojonen oli samalla kannalla". Mitenkähän Arja ilmaisi tuon toimittajalle? Ei ainakaan ääneen sanonut siellä valtuustossa? Olisikohan Aulis nähnyt unta välillä? Vaikka olihan tuo ehkä hieman paremmin kuin hallituksen kokouksen kulusta kerran samainen lehti kirjoitti: "Tytti Majanen kannatti Tytti Majasen ehdotusta".😅


maanantai 12. joulukuuta 2016

Äänestys yhtenäiskoulusta

Niin siinä sitten kävi, hävisimme kouluäänestyksen tällä kertaa 😞 Tein siis esityksen, että Virroille rakennetaan yksi yhtenäiskoulurakennus, johon tulisivat opiskelemaan kaikki keskustassa koulua käyvät 1. – 9. luokkalaiset. Päivällä mietin kotona, että ovatkohan keksineet jotain uutta kieroilua ja sieltähän se tuli: Tikkanen teki myös esityksen, joka oli lähes sama sen pohjaesityksen kanssa sisältäen vain jotain pieniä eroja. Pohajesityshän oli siis sellainen, että rakennetaan vain uusi yläkoulurakennus.

Silloin kun jostain asiasta tulee kaksi pohjaesityksestä poikkeavaa esitystä, äänestetään ensin niiden kahden välillä. No äänestystulos oli 17 – 10 Tikkasen esityksen voitoksi. Minun esitykseni kannalla lisäkseni olivat: Ala-Kaarre, Helin, Kotalampi, Mäkinen, Mäntyharju, Mäntysalmi, Palmroth, Pirttiniemi ja Saarinen. Kiitos teille kaikille, olemme yrittäneet parhaamme!

No sitten hallituksen puheenjohtaja halusi neuvottelutauon, sen jälkeen valtuuston puheenjohtaja kysyi, että koska seuraavaksi pitäisi äänestää Tikkasen ja pohjaesityksen välillä, voitaisiinko yksimielisesti hyväksyä Tikkasen esitys päätökseksi? Hyvänen aika sentään! Mitä he oikein kuvittelivat? Ei kai nyt sentään ihan tyhmiä olla, silloinhan olisimme olleet juuri vastustamamme asian kannalla.

Sanoin heti, että ei käy, en hyväksy yksimieliseksi päätökseksi. No sitten piti äänestää kahden melkein samanlaisen esityksen välillä, joista kummankaan kannalla en halunnut olla, joten äänestin tyhjää, myös neljä muuta teki samoin: Mäntyharju, Mäntysalmi, Palmroth ja Pirttiniemi. Tikkasen esitys tuli päätökseksi.

Muutamat yhden koulurakennuksen kannalla olevat (ainakin Jani, Pirjo ja Sari) sanoivat asian niin kuin se oli: vastakkain oli raha ja terveys. On todella ikävää kun ei osata tuijottaa muuta kuin pelkästään rahaa, vaikka pitäisi osata ajatella kokonaisuutta: terveyden, käytännöllisyyden, elinvoimaisuuden ja imagon kannalta. Ei toki kaupungin rahoja pidä törsätä, mutta joskus erityisen tärkeissä asioissa muut seikat menevät rahan edelle.

Kiitos teille, jotka olitte kokousta seuraamassa, oli mukava tietää, että tukea oli sentään salin takaosassa enemmän kuin etuosassa. Nyt on vähän takki tyhjä pitkän kokouksen jälkeen, mutta eiköhän tästä taas nousta. Varmasti yritämme vielä siinä vaiheessa, kun meille tuodaan päätöksentekoon Rantatien koulun korjaaminen.


sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Virtain kehittymisestä

Virrat pois puskasta Faecebook -ryhmässä oli eilen keskustelua Virtain kehittämisestä. Perättiin päätäjien näkökulmaa asiaan ja ratkaisuja yritysten saamiseksi Virroille. Mainittiin myös päättäjien toiminta uusien yritysten tulemisen estämiseksi.

Mitään ihmeratkaisua minulla ei ole asiaan, mutta laitanpa tähän alle ne pari vastausta, jotka kirjoitin sinne omana näkemyksenäni, toisessa avasin hieman talotehdasasiaa... tai siis sitä, miten asia minun mielestäni meni.

 






torstai 8. joulukuuta 2016

Sensuuria se on pienikin sensuuri


Suomenselän Sanomien postilaatikkopalstan ohjeissa sanotaan, että "Toimitus varaa oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen, muokkaamiseen tai julkaisematta jättämiseen." Mutta, että kaksi pienen pientä lausetta oli jätetty pois tänään ilmestyneestä kirjoituksestani!

Lause, jossa viittasin blogistani löytyviin lukuihin oli poistettu, no ehkä ymmärrän sen jotenkin, että Sss noudattaa varovaisuuden linjaa, ettei kukaan poliitikko pääse mainostamaan itseään ja omaa blogiaan lehden yleisöpalstalla (johan se nyt kamalaa olisi 😊 )  Toinen lause oli se, että minusta yläkoulun ja alakoulun rakentaminen/korjaaminen pitäisi päättää samalla kertaa. Voihan toki olla, että se lause ei olisi mahtunut siihen, en muutakaan syytä keksi sen pois jättämiseen.

Lisäksi ärsyttää se, että kun itse olen sitä mieltä, että tämä kouluasia ainakin pitäisi olla täysin puolueista riippumatonta, laitoin allekirjoitukseksi vain: Tytti Majanen, kaupunginvaltuutettu. Oli lehden toimesta pitänyt lisätä ps, puolue, jota toki vielä vähän aikaa edustan valtuustoryhmässämme.

Tietysti pitää olla tyytyväinen siihen, että ei sen enempää ollut muokattu eikä mitään onneksi varsinaisesti ollut muutettu.





sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Muutosta kuntapolitiikkaan?



Nyt on kuulemma se aika, kun puolueet yrittävät rekrytoida ehdokkaita kunnallisvaaleihin. No itsehän en enää kuulu mihinkään puolueeseen, koska kyllästyin täysin tuohon puoluepolitikointiin ja kieroiluun ja pienen hyvävelipiirin salassa tapahtuvaan päätöksentekoon. Lähden ehdolle täysin sitoutumattomana, ja kokoan Virtain sitoutumattomien yhteislistaa. 

Yhteislista sen vuoksi, että silloin sitoutumattomat ehdokkaat saavat saman edun toistensa äänistä kuin puolueet ja jos/kun osa sitoutumattomista tulee valituksi valtuustoon, he voivat perustaa yhteisen valtuustoryhmän ja sitä kautta saada lautakuntapaikkojakin. 

Nyt te kaikki, jotka olette kiinnostuneet paikkakuntamme asioista ja siitä millainen Virrat tulee jatkossa olemaan, ja haluaisitte olla mukana määrittelemässä millaisia arvoja kaupungin päätöksenteossa noudatetaan, LÄHTEKÄÄ EHDOLLE! Voit toki lähteä ehdolle johonkin puolueeseenkin, jos tunnet olevasi riittävän vahva jaksaaksesi vastustaa puolueen johdon taivuttelua ja ehkä painostamistakin, että saisit pitää oman linjasi. Mutta nyt on myös hyvä tilaisuus lähteä sitoutumattomana ehdolle kokoamalleni yhteislistalle, meitä on jo kahdeksan, ja mitä enemmän uusia ehdokkaita tulee, sitä enemmän muutosta saadaan aikaan, ja ehkä joku kymmeniä vuosia vallan kahvassa vuosia istunut voi jopa pudota välillä pois valtuustosta. 

Mikään johtaja en itse ole enkä aio olla, koska mielestäni sitoutumattomuuteen ei sovi johtajuus,  mutta olen nyt tässä vaiheessa puuhaamassa yhteislistaa ja tammikuussa kutsun porukan kokoon ja voin opastaa silloin, että minkälaisia papereita pitää täytellä päästäkseen ehdolle. Jos ajattelet voivasi neljän seuraavan vuoden ajan olla päättämässä Virtain asioista, ota yhteyttä minuun, joko yksityisviestillä Facebookin kautta tai puhelimitse 045-3472544. Vielä kerran: lähtekää ehdolle, on saatava muutosta aikaan! 







perjantai 2. joulukuuta 2016

Taistelua tuulimyllyjä vastaan

Välillä tuntuu, että onko tämä kaikki turhaa taistelua tuulimyllyjä vastaan? Muuttuuko mikään koskaan? Onko ihan mahdoton ajatus saada avoimuutta ja läpinäkyvyyttä pääätöksentekoon?

Kouluasian suhteen eilinen Suokkari ei ollut mitenkään mieltäylentävää luettavaa; valtuuttettu Tikkanen siellä kertoili mielipiteitään ja totesi lopuksi, että Rantatien koulun sisäilma on parempaa kuin ihmisten kodeissa, aika raju väite. Nythän kuitenkin on mustettava, että rakenteista tehdyt tutkimukset ovat jo osoittaneet, että kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa on. No, ehkä jätämme tuollaiset puheet omaan arvoonsa.

Toinen asia, mikä sai minut tuijottamaan lehteä epäuskoisena, olivat valtuuston puheenjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kommentit yhtenäiskoulun puolesta -adressin luovuttajille; ovat kuulemma samaa mieltä! No eihän siinä mitään, sehän olisikin ideaalinen ratkaisu, jos kaikki olisivat valtuustossakin samaa mieltä, vältyttäisiin äänestyksiltä. Ihmettelen vaan, että miksi ihminen antaa tuollaisia kommentteja, vaikkei sitten toimi tavalla, mitä kommentti antaa ymmärtää. Kaupunginjohtaja sentään oli lehden mukaan antanut rehellisen kommentin sanomalla vain, että asian käsittely on kesken.

Lopuksi vielä katkelma sisäilma-asiantuntija Tuula Putuksen firman sivuilta:

” Homekasvustot tulee aina mekaanisesti poistaa. Terveydellisiä perusteita ei ole jättää kasvustoja paikoilleen. Osastointia ja tiivistystä on joissain yksittäistapauksissa käytetty tilapäisratkaisuna uutta rakennusta odotellessa, mutta tämän korjausmallin terveellisyyttä ja turvallisuutta ei ole todistettu. Sen sijaan on tutkimuksissa osoitettu, että tiivistykset alkavat vuotaa jo puolen vuoden kuluttua. Pitkäaikaisseurantaa tällaisissa rakennuksissa työskentelevien terveydentilasta ei ole tehty. On eettisesti kyseenalaista toimintaa esim. päiväkodeissa tai koulurakennuksissa kertoa lasten vanhemmille, että rakennus on korjattu, jos tosiasiallisesti homevaurioiset rakenteet on jätetty paikoilleen ja saumat vain tiivistetty. Rakennusta käyttävillä on oikeus saada tietoonsa myös korjaustapa. Tällaiset asiakirjat ovat julkisia. Valitettavasti monissa tapauksissa mitään korjaustapaselityksiä tai muita dokumentteja homekorjauksista ei ole olemassakaan.”


keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Kirje valtuutetuille - rohkeutta päätöksentekoon!

Kirjoitin sähköpostikirjeen kaikille valtuutetuille, vastaukseksi Rantatien koulun vararehtorin lähettämään yhtenäiskoulumyönteiseen kirjeeseen,  varmuuden vuoksi liitän sen tähän alle, jos sattuu joltain sähköposti hukkua ;)

Nyt viimeistään kannattaa ottaa yhteyttä valtuutettuihin, jos haluaa asiaan vaikuttaa! Tähän mennessä tuohon kirjeeseen on vastannut kolme valtuutettua ja kaikki niitä, jotka ovat kanssani samaa mieltä uuden yhtenäiskoulurakennuksen rakentamisesta. Saa nähdä tuleeko keneltäkään muulta kommenttia vai jatkuuko vaikenemisen linja.





Nyt on lähellä kuntamme päätöksenteossa sellainen hetki, että on katsottava tulevaisuuteen, mielestäni jokainen valtuutettu on sen velkaa kunnan asukkaille, erityisesti lapsille. Virtain kaupungin strategiassakin laitetaan painopiste lapsiin ja nuoriin, siellä on myös maininta kuntalaisten kuuntelemisesta!  Pelkkä yhtenäiskoulumalli hallinnollisena ratkaisuna ei riitä, pitää rakentaa yksi uusi yhtenäiskoulurakennus, johon tulisivat opiskelemaan kaikki keskustassa peruskoulua käyvät lapset ja nuoret. 

Käsittääkseni me kaikki valtuutetut olemme pyrkineet valtuustoon siksi, että hoidamme kuntamme asioita parhaamme mukaan, emme siksi, että kumartelisimme jonkun / joidenkin henkilöiden päähänpinttymiä tai toimisimme puolueen vaatimalla tavalla. Kyllä jokaisen pitää kyetä itsenäiseen ajatteluun. Ja kannattaa kyllä miettiä sellaisten henkilöiden motiiveja, jotka intohimoisesti haluavat korjata vanhan Rantatien koulun ja laittaa siihen monta miljoonaa. (Talousarvioehdotuksessa siihen on budjetoitu 3 miljoonaa).

Olen kuullut, että tietyissä piireissä tämän asian tiimoilta yritetään mitätöidä mielipiteitä ja puheita  siten, että me, jotka olemme tuon uuden koulun rakentamisen kannalla, tekisimme sen tulevien vaalien vuoksi. Kysynpä vaan, että pitäisikö päätöksenteko lopettaa ja kaikkien lammastella valtapuolueen linjoilla vähintään vuosi ennen vaaleja, ettei vaan nyt kukaan luule, että kalastelee ääniä? Muistaako kukaan edellisiä vaaleja? Miten on valtuutetut, lupasitteko jotain? Annoitteko äänestäjien ymmärtää ajavanne heidän asioitaan? Minulla oli neljä vuotta sitten puolueen yleisten linjojen lisäksi vain yksi vaalilupaus, se, että pidän lasten ja nuorten puolta. Sitä olen tehnyt koko vaalikauden ajan, teen sitä koko elämässäni muutenkin, myös järjestötyössä. Teen sitä edelleen ja teen jatkossakin, ihan riippumatta vaaleista ja siitä tulenko edes valituksi ensi kaudelle.

Jos rakennettaisiin alussa mainitsemani yksi uusi yhtenäiskoulurakennus, olisi se aikamoinen vetovoimatekijä kunnalle, nykyään nuoret perheet, joilla on lapsia, miettivät tarkkaan, mihin muuttavat. Noh, tähänkin on sanottu, että ei tänne kukaan muuta, kun väkiluku vähenee reilulla sadalla hengellä joka vuosi. Mutta ei se aivan niin ole! Tänne muutti viimekin vuonna 228 henkilöä, eli osa niistä yli kolmestasadasta poismuuttaneesta korvautuu uusilla asukkailla. Rantatien koulun korjaaminen olisi myös taloudellisesti kannattamatonta, vanha rakennus, joka tulee vaatimaan remonttia remontin perään ja jonka käyttökulut tulevat jatkossakin olemaan suuret. Myöskin yhden yhtenäiskoulurakennuksen suunnittelu ja rakentaminen kerralla tulisi edullisemmaksi kuin se, että ensin tehtäisiin  yläkoulun osio ja sitten myöhemmin siihen lisättäisiin alakoululaisille tilat.

Tämä asia oli hallituksessa esillä pari viikkoa sitten, ja viime minuuteilla ennen hallituksen kokousta oli lopultakin laitettu esityslistalle väärin perustein laskettujen lukujen lisäksi myös oikeita lukuja siitä, paljonko nämä kouluasiat tulisivat maksamaan ja otettu pois päätösehdotus Rantatien koulun korjaamisesta. Sanottiin, että nyt päätetään vain yläkoulun uudisrakentamisesta ja niin tehtiinkin. Nämä asiat kun vaan eivät ole sellaisia, että niitä kannattaisi päättää erikseen, ne kuuluvat saumattomasti yhteen. On haluttu odottaa tehtyjen lisätutkimusten tuloksia, loppujen lopuksi lisätutkimuksilla ei ole tämän ratkaisun kanssa mitään tekemistä, koska joka tapauksessa on jo tutkittu ja todettu, että Rantatien koulussa on rakenteissa ongelmia, jotka on korjattava, jos sitä halutaan vielä käyttää. Koulun korjaamisesta on jo tehty suunnitelma ja kustannusarvio ja lisätutkimukset eivät kustannuksia poista, korkeintaan voisivat lisätä niitä, jos ylemmistä kerroksistakin löytyisi jotain vaurioita. Näiden tähän mennessä jo tehtyjen tutkimusten ja suunnitelmien perusteella on hyvin helppo nähdä, että ainoa oikea lopputulos on rakentaa uusi yhtenäiskoulurakennus kaikille keskustassa koulua käyville peruskoululaisille. Kyläkoulut ovat asia erikseen, ja pinta-alaltaan näin laajassa kunnassa on täysin järkevää säilyttää kyläkoulut niin kauan kuin niissä vain oppilaita riittää.

Toivon jokaiselle valtuutetulle rohkeutta tehdä sellainen päätös, jonka jälkeen voi hyvällä omalla tunnolla puolustaa omaa kantaansa.
      

maanantai 28. marraskuuta 2016

Sanoilla kikkailua


"Kaikkihan  me yhtenäiskoulu halutaan."

"Eikös me viimeksi juuri niin päätetty, kaupunginjohtajahan sanoi niin."

"Samaa mieltähän me ollaan."

"Ei kukaan ole vastustanut yhtenäiskoulua, onko muka?"

"Sitä ne meiltä pyytää, vaikka jo se päätettiin."

a) He pitävät minua tyhmänä.
b) He pitävät adressinkerääjiä ja siihen nimensä laittaneita tyhminä.
c) Tuo höpinä oli heidän  mielestään hauskaa vitsailua .
d) He oikeasti eivät ymmärrä mistä päättävät.
 ___________

Selvennänpä tähän hieman eri termejä, joilla osa päättäjistä ja virkamiehistä tykkää niin kovasti leikkiä:

YHTENÄISKOULU = Hallinnollinen malli, jossa koulurakennukset voivat sijaita täysin erillään toisistaan, kaukanakin.

YHTENÄISKOULUKAMPUS = Sama kuin edellinen, mutta tällöin rakennukset yleensä sijaitsevat näköetäisyydellä toisistaan.

YHTENÄISKOULURAKENNUS = Jokin rakennus, joka kuuluu hallinnolliseen yhtenäiskouluun, tai yhtenäiskoulukampukseen esim. yläkoulun uudisrakennus.

YHTENÄISKOULURAKENNUS LUOKILLE 1 - 9 = Vaihtoehto, jota itse kannatan, adressin kerääjät kannattavat, adressin allekirjoittaneet kannattavat ja kaikki virtolaiset, joiden kanssa olen puhunut, kannattavat.
 ____________

Harmitonta hauskanpitoa ja sanoilla kikkailua, saivartelua vai omantunnon rauhoittelemista. Tiedä häntä, mutta sivun alkuun keräämiäni kommentteja sain kuunnella ennen kokouksen alkua osalta porukasta, kun näimme adressia tuoneiden terveiset seinällä ja kaupungintalon aulassa. No, eiköhän siellä todellisuudessa kuitenkin oikein hyvin ymmärretä asia, ainakin johtotroikan keskuudessa. Haluavat vaan esittää  tyhmää.

Alla pari kuvaa adressinkerääjien terveisistä. Minä kiitän puolestani, olette osoittaneet hienoa kansalaisaktiivisuutta laittamalla adressin alulle ja allekirjoittamalla sen. Allekirjoittaneita oli kuulemma runsaasti, mutta yllättäen oli päässyt lukumäärä unohtumaan kh:n puheenjohtajalta. Mitä enemmän vaikuttamistyötä tehdään kaikilla rintamilla, sitä todennäköisempää on, että joku päättäjä  "näkee valon" ja kykenee tekemään järkevän ratkaisun.



 

torstai 24. marraskuuta 2016

Tutkimustuloksista ja muutakin koulupohdintaa

Oli näköjään julkaistu sisäilman mittaustuloksia ja rehtorin kootut selitykset Rantatien koululta, ikään kuin niillä tuloksilla olisi jotain merkitystä. Nimittäin koska  aiemmin on JO TODETTU kosteusvaurioita rakenteissa ja mikrobikasvustoja on esiintynyt sädesienestä lähtien, on niiden korjaamiseen kuitenkin laitettava monta miljoonaa, jos se kivikasa tosiaan joidenkin  toimesta halutaan korjata.

Myöskin ihan turhia tulevat olemaan rakenteista tehtävät lisätutkimukset, mielestäni nyt jo tehdyt ja julkaistut tutkimukset kertovat karua kieltään; ongelmia on, ja niiden korjaaminen ei kannata, koska se  olisi selvää rahan tuhlaamista. Ennemmin kannataa rakentaa se uusi yhtenäiskoulu luokille 1 - 9 + eskarit. Sillä saadaan myös elinvoimaa ja positiivisuutta kylään ja toimiva nykyaikainen yhtenäiskoulu.

On ollut puhetta päättäjien tutustumisreissusta johonkin nykyaikaiseen kouluun, jossa mielellään toimisi yhtenäiskoulu tai edes saada joku esittelemään valtuutetuille hyvien kuvien kera sellaista koulua tänne Virroille. Tajusin taas liian myöhään, että asiaa olisi pitänyt ehdottaa jo alkusyksystä, jotta se olisi ehtinyt toteutua jo syksyllä, nyt asiaa suunnitellaan alkuvuoteen. No, ehtiihän se varmaankin tapahtua ennen kuin Rantatien korjaamisesta päätetään (ellei yhtenäiskoulupäätöstä saada jo joulukuun valtuustossa).

Tuli tuossa mieleeni sellainenkin seikka, että eihän nyt vaan meinata venyttää korjauspäätöstä niin pitkään, että uusi yläkoulurakennus on jo ehditty suunnitella ja sitten sanotaan, että ei sitä enää siihen samaan saada?

Ja toinen asia, jossa olen alkanut epäillä tahallisuutta on koulun paikan valinta. Meille kaupunginhallituksen kokouksessa esiteltiin kartta (kuva alla), jossa oli pari vaihtoehtoista paikkaa yläkoulurakennuksen sijoituspaikaksi, molemmat olivat ahtaita paikkoja ja jos koulu tungettaisiin jommalle kummalle niistä, vaikeuttaisi se selvästikin Rantatien koulun purkamista ja lisätilojen rakentamista myöhemmin. No kuvathan olivat vasta ehdotuksia, meille kerrottiin pointtina olevan, että jos tehdään uusi hieno koulu, olisi se hyvä sijoittaa niin, että se olisi näkyvillä. Noh, eivätpä sitä ohikulkijat noistakaan paikoista näe, ja paikalliset kyllä menevät sitä katsomaan oli se missä tahansa.


tiistai 22. marraskuuta 2016

Sisäilman terveyshaittojen mittaamisen vaikeus

Virtain kaupunginhallituksessa kävi niin, että muutamat hallituksen jäsenet halusivat odottaa Rantatien koululla syksyllä tehtyjä lisämittaustuloksia, ennen kuin valitsevat lopullisen kantansa.

Pelkkien mittaustulosten tuijottaminen on kuitenkin vaarallista, sillä moni rakennus, joissa ihmiset oireilevat, todetaan puhtaaksi. Se ei kuitenkaan merkitse, ettei niissä olisi terveyshaittaa, sillä nykytieto ja mittausmenetelmät ovat vielä puutteellisia, kertoo homepakolaiset sivusto. Sivulla valotetaan aika hyvin eri mittausmenetelmiä ja niiden heikkouksia.

Alla oleva esitesivu kerto mielestäni hyvin huonolle sisäilmalle  altistumisen vaaroja, siinä voi pahimmassa tapauksessa olla loppuelämä pilalla, jos joutuu oleskelemaan koulussa, jossa on huono sisäilma.







sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Pudasjärvellä osataan ja uskalletaan!

Facebookin Puskaradio Virrat -ryhmässä vinkattiin Matti Vanhasen päivityksestä koskien Pudasjärvelle rakennettua hirsikoulua, jonka neliöhinnaksi tuli vähän päälle 2000 euroa. Vanhanen kirjoittaa, että: "Pudasjärvelle valmistui suurin hirsikoulu. Pinta-alaa on 10000 neliötä ja hinnaksi kertyi noin 2000 euroa neliöltä. Tässä olisi muualla Suomessa oppimisen paikka!"

Meillä Virroillakin on hirsirakentamista harrastettu, uusi Koivurinteen päiväkoti tehtiin hirrestä ja siihen on oltu tyytyväisiä. Todennäköisesti senkään neliöhinta ei ole kovin suureksi noussut, koska siitä ei ole puhuttu mitään yhtenäiskoulurakennuksen vastustajien toimesta 😉

Näin Iltasanomat kertoi Pudasjärven koulusta ja yle valottaa tässä hieman myös nykyaikaisista muunneltavista tilaratkaisuista. Täällä puolestaan kerrotaan Lemminkäisen elinkaarimallilla rakentaman hirsikoulun arvioiduksi käyttöiäksi 150 vuotta! Tuon rakentamisesta päättäneiden päättäjien voi jo sanoa katsoneen tulevaisuuteen! Hienoa Pudasjärveläiset!








lauantai 19. marraskuuta 2016

Keskustelua kuntalaisten kanssa - omalla nimellä!

Kävin äsken lukaisemassa taas Suomi24 Virrat -palstan jutut, ja kirjoitin sen ensimmäisen ja viimeisen kirjoitukseni sille foorumille. Vierastan nimettömänä kirjoittelua, ja koska itsekin uskallan sanoa sanottavani julkisesti, edellytän sitä myös niiltä joiden kanssa alan keskusteluun. Kopioin kirjoituksen tähän bloggaukseen, jotta varmistuu, että olen itse asialla:

----

Suomi24 Virrat - Onko vastuunottajia -ketju 19.11.2016
 
Kyllä täällä päättäjätkin käyvät, ja osa selvästi kirjoittaakin tänne. Olen tunnistanut muutamia tyylistä, ja muutamia ei päättäjiäkin on helppo tunnistaa. Itse käyn noin parin kuukauden välein katsomassa mitä täällä nimettöminä kirjoitellaan, ensimmäistä ja viimeistä kertaa nyt itse kirjoitan tänne, mutta en kuitenkaan nimettömänä. Selvää on, että osa on keksinyt käydä vaalikampanjaa tällä mollaamalla toisia, ja mikäs sen mukavampaa täysin nimettömänä.

Siitä voitte olla varmoja, etten täällä käy itseäni kehumassa, puhumattakaan, että haukkuisin toisia, se ei vaan kuulu minun tyyliini. Mukavaa, jos joku on sitä mieltä, että olen oikealla asialla. Kaikkihan eivät niin ajattele eikä tarvitsekaan. Minulla on tapana kirjoittaa asioista aina omalla nimelläni, kirjoitan blogiani, joka on julkinen. Sen lisäksi käyn keskusteluja kuntalaisten kanssa Facebookin Puskaradio Virrat -palstalla ja omalla Facebook -sivullani. Tervetuloa niihin foorumeihin keskustelemaan, kommentoimaan ja kritisoimaan. Kuuntelen myös mielelläni, jos joku tulee kylillä juttusille jonkun asian tiimoilta, myös sähköpostia voi laittaa ja soittaakin saa.

Sen sanon, että ottakaa yhteyttä päättäjiin, jos joku asia rassaa, mikään ei ainakaan silloin muutu, jos vain nimettöminä täällä putisette. Ja nyt kun uudet vaalit ovat tulossa, lähtekää ehdolle, ihan sama lähdettekö sitoutumattomina vai jonkun puolueen listoilla, kunhan lähdette. Uusia päättäjiä tarvitaan ehdottomasti ja uskon, että jokainen puolue ottaa ilomielin uusia ehdokkaita. Kaikenikäiset työssä käyvät, työttömät, eläkeläiset, perheelliset, perheettömät, sinkut, työläiset, yrittäjät, toimihekilöt, johtajat sun muut ehdolle vaan! Ja sitten, kun listat ovat täynnä uusia ehdokkaita, käykää äänestämässä heitä!

Laitan tämän saman tekstin blogiini, joten voitte varmistua, että kirjoittaja olen minä itse. Blogin osoitteen olikin jo joku aiemmin tässä ketjussa maininnut. Jos epäilette tämän bloginlukemiskehoituksen olevan vaalimainontaa, älkää ihmeessä menkö sinne katsomaan ;)


keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Avoimempaa tiedotusta


Oli näköjään Ruoveden kunnanvaltuuston kyselytunti youtubessa videoituna. Hyvä idea!

Kyllä siellä Virratkin sai aika kovia sanoja Keiturin Soten tiimoilta (eikä välttämättä ihan suotta). Joka tapauksessa on hyvä asia, että kuntalaiset pääsevät kysymään suoraan päättäjiltä. Ja nekin jotka eivät pääse, voivat myöhemmin katsoa netistä, mitä on puhuttu.

On meillä Virroillakin vähän samantyylistä kyselytuntia yritetty pitää. Pari vuotta sitten ideoitiin kaupunginhallituksen kyselytunnit, joita sitten muutamia pidettiinkin. Tosin sen sisältö vaan oli sitä, että kaupunginjohtaja kysyi ja hallituksen pj vastasi. No okei... totta puhuakseni siis ne kysymykset ilmeisesti olivat kuntalaisten etukäteen lähettämiä, ja kyllä siellä muutkin ääneen pääsivät välillä. (paitsi silloin kun tiedotettiin soteasiasta Rantatien koululla, siellähän ei puheenvuoroja pahemmin jaeltu, vastaukset olivat valmiina powerpointtina). Nyt ei viimeaikoina enää ole näitä Virrat Areenan nimellä kulkeneita kyselytunteja pidetty, seuraava jos/kun pidetään, täytyykin muistaa ehdottaa sen videoimista ja laittamista youtubeen ja kaupungin sivuille. Sekin olisi askel avoimuuteen tiedottamisessa.

Muutenkin meillä Virroilla olisi syytä ottaa oppia Ruovedeltä tämän netissä näkymisen suhteen. Facebook -sivut on saatu pyörimään, ja ihan kivasti siellä onkin hyviä päivityksiä. Myös youtubessa on alettu näkyä hieman #onnistuvirroilla -kampanjan myötä, mutta paljon olisi kehittämisen varaa vielä. Kaupunki voisi tuottaa vaikka  uutistyyppisiä videoklippejä omalla youtube -kanavallaan, videoita tapahtumista, eri osastojen kuulumisa jne. Toki kaikki tuo vaatii editointitaitoisen henkilön, koska kukaan ei jaksa katsella jotain pitkää puheitä sisältävää pätkää, pitäisi osata poimia kohokohdat.





maanantai 14. marraskuuta 2016

Äänestys kouluasiasta hallituksen kokouksessa

Ennen kokouksen alkua jaoin jokaiselle opetushallituksen suositusneliömonisteen, jonka alareunaan olin laskenut itse hintoja. Halusin tuoda esiin totuudenmukaisia lukuja väärin perustein laskettujen esityslistan lukujen sijaan. Tehdessäni oman esitykseni jaoin sen myös kaikille paperiversiona, koska ehdotin siinä niin monia muutoksia, että kuulemalla olisi saattanut olla vaikeaa hahmottaa kaikkea. No sen verran on ollut hyötyä lukujen ihmettelystä, että juuri ennen hallituksen kokousta oli esityslistalle lisätty lisää laskelmia, jopa minun käyttämäni opetushallituksen luvut.

Esityslistalta oli jätetty Rantatien koulun korjaus pois ja ehdotuksena oli siis varata rahat yhtenäiskoulukampuksen suunnitteluun ja päättää rakentaa yläkoulu uudisrakennuksena. Kampushan tarkoittaa sitä, että yhtenäiskoulu muodostuu useasta eri rakennuksesta. Teoriassa jäi siis pieni mahdollisuus saada myöhemmin alakoulu liitettyä yläkoulun rakennukseen. Itse suhtaudun melko skeptisesti siihen ja olisin todella toivonut, että nyt samalla olisi tehty päätös yhtenäiskoulurakennuksen rakentamisesta. Osa porukasta oli kanssani kuulemma samaa mieltä, mutta halusivat vielä nähdä Rantatien koulun lisätutkimustuloksia, ennen kuin ovat valmiita ratkaisuun. Minä itse olen kylä jo vakuuttunut tähänastistenkin tutkimusten perusteella. Ja kun sen korjaamiseen kuitenkin menee miljoonia.


Alla näkyy tekemäni vastaesitys kokonaisuudessaan.

                        ------------------------------------------------------------------------------

Muutosesitys

Esitän, että pykälän: ”Toimenpiteet yläkoulun ja Rantatien koulun sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi”päätös olisi seuraava:

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että:

1) rakennetaan uudisrakentamisena yhtenäiskoulurakennus, johon tulee tilat kaikille Virtain keskustassa peruskoulua käyville 1. – 9. luokkalaisille sekä esikoululaisille.

2) Vuoden 2017 talousarvioon varataan 100 000 määräraha koulun suunnitteluun (investointimääräraha).

Lisäksi kaupunginhallitus päättää:

  • käynnistää yhtenäiskoulurakennuksen suunnittelun kilpailutuksen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun valtuusto on käsitellyt vuoden 2017 talousarvion ja tehnyt tarvittavat päätökset tulevista investoinneista yhtenäiskouluasiaan liittyen;
  • nimeää yhtenäiskoulurakennuksen toiminnalliseen suunnitteluun työryhmän mahdollisimman pian sen jälkeen, kun valtuusto on tehnyt tarvittavat päätökset yhtenäiskoulurakennuksen investoinneista, jolloin myös työryhmän tehtävänanto määritellään, työryhmän työn tulee olla valmis helmikuun alkuun 2017 mennessä;
  • perustaa rakennustoimikunnan, jonka työ käynnistyy helmikuun alusta 2017;
  • edellyttää että sekä sivistystoimi että tekninen toimi osallistuvat kaikkiin suunnittelu- ja kilpailutusprosesseihin heti alusta pitäen (uusi tekninen johtaja Raimo Pirhonen, sivistystoimenjohtaja Tuula Jokinen);
  • selvittää voidaanko kyläkouluja käyttää väistötiloina uuden koulun rakentamisen ajan osalle Rantatien koulun oppilaista;
  • käynnistää välittömästi kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen kilpailutuksen, jossa syksystä 2017 lähtien Rantatien koululle hankitaan riittävä määrä viipalekoululuokkia väistötiloiksi uuden koulurakennuksen valmistumiseen saakka.

  • ---------------------------------------------------------------------------------------------

    Esityslistalla olevan pohjaesityksen puolesta äänestivät: Reijo Koskela, Ari Rajamäki, Arja Ylä-Nojonen, Pentti Tikkanen, Jari Kolkkinen, Kalervo Suomela, Katri Lavaste, Vesa Postinen

    Muutosesityksen puolesta äänestivät: Tytti Majanen, Tuula Mäntysalmi 

    Ikävä kyllä äänestyksen voitti esityslistalla ollut ehdotus  äänin 8 - 2


lauantai 12. marraskuuta 2016

Mitä touhua tämä tällainen taas on?

Ensi maanantain hallituksen kokouksen esityslistalla on nyt sitten tosiaan ensimmäisen kerran tämä koulun rakentamisasia päätettävänä. Esityslista julkaistiin torstaina, ja perjantaina saimme sähköpostin, jossa kerrottiin, että hankepäällikkö ja vt. talousjohtaja olivat hikoilleet koko päivän ja saaneet lisättyä laskelmia esityslistan tekstiosaan.

No mitä sitten oli lisätty? VANHOJA JA VÄÄRIÄ LUKUJA! oikeastaan  luvut olivat kasvaneet edellisestä kerrasta. Pohjana oli käytetty A-insinööreiltä tilattua raporttia, jossa kaikki oli laskettu nykyisten koulurakennusten neliöillä!  Käsittämätöntä! Ihan maalaisjärjelläkin kun ajattelee, niin muualla kouluja rakennetaan 15 miljoonalla, mutta Virroilla tarvittaisiin muka tuplaten rahaa. Todella törkeää pelottelua tuollainen, luulevat varmaan, etteivät kuntalaiset ja valtuutetut osaa lukea eivätkä laskea, että mitä tahansa lukuja voidaan esittää ja kas, laitetaanpas vielä monen prosentin veronkorotustarve ja isoja lainamäärän korotusprosentteja näkyviin lisäpelotteeksi. Ja kauheita summia purkamiskuluiksi. (Esityslista on nyt kokonaisuudessaan luettavissa kaupungin sivulla.) Niin säälittävää, että en tiedä itkisinkö vai nauraisinko.


Tähän mennessä kun on erilaisissa keskusteluissa on päätöksentekoelimissä tuotu esiin Suomessa rakennettuja, suunniteltuja, rakenteilla olevia kouluja ja niiden hintoja, ne vaan kuitataan olankohautuksella ja jollain mutinalla siitä, että ne koulut ovat huonoja tai että on laskettu väärin tms. Nythän Rantatien koulun korjaamista kannattavat jäärät nojaavat näihin A-insinöörien asiantuntijalaskelmiin, ongelma vaan on siinä, että A-insinööreiltä on tilattu laskelmat vanhojen tilojen mukaan. Niin tyhmiä nämä vallan kahvassa olevat eivät voi olla, etteivätkö tajuaisi, että ne luvut ovat vääriä. Taustalla on jotain muuta ihan käsittämätöntä ja tahallista harhaanjohtamista. Sopii vaan kysyä, että missä on asiaa valmistelleiden virkamiesten virkavastuu. Poliittisesta painostuksesta huolimatta virkamiehen pitäisi kieltäytyä tekemästä vääriä laskelmia, jos on selkeästi nähtävissä, että pohjalaskelmat ovat vääriä eivätkä sovellu päätöksenteon pohjaksi.

Tässä vielä kerran laskelmiani yhtenäiskoulurakennuksen (luokat 1-9) hinnasta: Opetushallituksen suositusneliöiden mukaan 500 oppilaan koulun neliömäärä pitäisi olla 6700. Kunnallisen rakentamisen neliöhinta on vähän päälle 2000 euroa. Jos laskisi vaikka 2300 euron mukaan, tulisi koulun hinnaksi 15,4 miljoonaa.16,2 miljoonalla saisi jo sellaisen koulun, johon mahtuisivat keskustan esikoululaisetkin (600 oppilasta).



Kaupunginhallituksen esityslistan tekstiosan laskelmat näyttävät yli 10 miljoonaa enemmän. Ei tarvitse kauaa miettiä, että kumpi on oikein, kun miettii viime aikoina lehdissä esiteltyjä uusia koulurakennuksia. Lähestulkoon kaikki koulut on saatu rakennettua 15 miljoonalla tai vähän yli. Pelkkä yläkoulun rakennus samoja laskuperiaatteita käyttäen tulisi maksamaan 10,3 miljoonaa. Siihen jos lisää Rantatien koulun korjaamiseen käytettävät miljoonat, aletaan olla jo lähellä. Tuolta sivulta löytyy ne opetushallituksen suositusneliöt, sivun oikea laita pdf-tiedosto: Opetushallituksen suositukset
 
Kyllä kaikkea kieroilua yrittävät näköjään. En vaan ymmärrä miksi, mikä voi olla motiivi sille, että valehdellaan summat suuremmiksi ja yritetään estää yhtenäiskoulun rakentaminen ja sitä kautta lasten pääseminen terveisiin tiloihin? Kertokaa joku, jos tiedätte syyn!



torstai 10. marraskuuta 2016

Ensimmäinen askel kouluasian päätöksenteossa.

Nyt se sitten alkaa, päätöksenteko kouluasioissa. Hommahan menee niin, että ensin hallitus päättää, mitä se esittää valtuustolle ja valtuusto tekee lopullisen päätöksen.

Kaupunginhallituksen ensi maanantain esityslistalla on seuraavanlainen ehdotus:
(Klikkaa kuvaa, niin se suurenee.)


Minä aion tietystikin tehdä vastaesityksen, jossa ehdotan yhden uuden yhtenäiskoulurakennuksen rakentamista kaikille keskustassa koulua käyville peruskoululaisille (luokat 1-9).  Aion myös ehdottaa saman esitykseen, että Rantatien koulun korjaamiseen ei enää laitettaisi määrärahoja, vaan että viipalekouluja tilattaisiin riittävä määrä, että kaikki Rantatien koulun oppilaat saadaan väistötiloihin tai sitten harkittaisiin väistötiloiksi kyläkouluja.

Jos joku muu hallituksen jäsen (Reijo Koskela, Ari Rajamäki, Arja Ylä-Nojonen, Tuula Mäntysalmi, Kalevi Saloranta, Pentti Tikkanen, Kalervo Suomela, Katri Lavaste, Vesa Postinen) kannattaa esitystäni, tulee äänestys minun ehdotukseni ja alkuperäisen ehdotuksen välillä. Äänestyksen voittaa se ehdotus, joka saa taakseen enemmän ääniä, jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Jos kukaan ei kannata ehdotustani, se raukeaa. (Hallituksen kokouksessahan on hallituksen lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston puheenjohtaja Keijo Kalevalla sekä molemmilla valtuuston varapuheenjohtajilla Johanna Saarisella ja Olavi Mäkisellä. Tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki kolme ovat joka kerta paikalla, mutta heillä ei kuitenkaan ole äänioikeutta.)

Äänestyksen voittanut ehdotus näkyy päätöksenä halliituksen kokouksen pöytäkirjassa ja on myös valtuuston esityslistalla ehdotuksena. Niin ikään valtuuston kokouksessa voi tehdä vastaesityksen, ja jälleen koittaa äänestys. Toki jotkut muutkin saattavat tehdä ehdotuksia, jotka poikkeavat pohjaehdotuksesta ja minun ehdotuksestani, sitten vaan äänestellään useamman kerran.

Tämän päivän Suomenselän Sanomissa oli valtuutettu Risto Saarisen kirjoitus, olin vähän pettynyt, että Ristokin oli mennyt siihen lankaan, mitä meille valtuustoseminaarissa ja Suomenselän Sanomien taanoisessa jutussa esiteltiin. Eli lupailtiin, että ensin uusi yläkoulu ja sitten heti kohta alakoulu siihen kylkeen. Eipä ole jälkeäkään siitä lupauksesta nyt päätöksentekoon tuotavassa esityksessä, arvasin, että niiden puheiden tarkoitus oli saada vain yhtä yhtenäiskoulurakennusta ajavien päät kääntymään. Suullisilla lupauksilla ei ole mitään arvoa näissä asioissa. Virallinen päätös kirjallisena on se, mikä merkitsee.

Toivottavasti järki voittaa, ja saamme uuden nykyaikaisen yhtenäiskoulun!

P.S. Olettehan muistaneet laittaa adressiin nimenne ! Vanhempaintoimikunta on myös perustanut yhtenäiskoululle oman Facebook -sivun, jos tulee jotain kysyttävää tai uusia ideoita asian tiimoilta, voi siellä käydä kirjoittelemassa.

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Adressi Virtain yhtenäiskoulun rakentamisen puolesta!

Rantatien koulun vanhempainyhdistys on laittanut alulle adressin uuden yhtenäiskoulurakennuksen rakentamisen puolesta. Todella hieno asia, kaikki vaikutttamistyö on tarpeen ja adressi on hyvä tapa tuoda kuntalaisten mielipide päättäjien tietoon.

Netissä adressin on jo tähän hetkeen mennessä allekirjoittanut 225 henkilöä, paperiversioina adressia löytyy monista kaupoista, ainakin S- ja K- marketeista.


Edit: Nyt 10.11. klo 22.00 on adressin kirjoittanut jo 366 henkilöä. Hienoa virtolaiset!

maanantai 7. marraskuuta 2016

Mitä se yhtenäiskoulu oikein tarkoittaa?

Valtuuston kokouksessa tänään 7.11.2016 ei kouluasiaa muuten käsitelty, mutta yläkoulun ja lukion rehtori Pirjo-Liisa Rouniola kertoi valtuutetuille ja muille paikalla olleille mitä yhtenäiskoulu tarkoittaa. Hänen esityksensä oli mielestäni selkeä ja toi faktat hyvin esiin. Laitan tähän alapuolelle hänen jakamastaan materiaalista listan yhtenäiskoulun positiivisista vaikutuksista ja vielä kuvakoosteen kahdesta nykyaikaisesta koululuokkaratkaisusta.




Taas Pirkanmaalle uusi yhtenäiskoulurakennus... koska Virroille?

Lähes viikoittain saa jostain lehdestä lukea lehtijuttuja, joissa kuntien edustajat ylpeinä esittelevät uutta suunnittelussa tai rakenteilla olevaa tai juuri valmistunutta monikäyttöistä yhtenäiskoulurakennusta, joissa poikkeuksetta on ainakin luokat 1-9, joissain myös lukio ja eskarit. Virroillakin saa lukea paikallislehteä juu, jos haluaa lukea kaupungin tiedotuskanavaa ja masentua. Viime torstaina oli kyllä pöyristyttävällä tavalla kirjoitettu juttu, aivan kuin olisi jo päätetty saneerauksista sun muista. Mitään ei tosiaankaan ole päätetty!

Aamulehti kirjoitti tänään 7.11. jutun pian valmistuvasta Urjalan yhtenäiskouluhankkeesta. (Ja taas kerran hintana oli viitisentoista miljoonaa, jostain ihmeen syystä Virroilla hatusta heitetyt kustannusarviot ovat ihan toista luokkaa, tarkoituksena varmaankin saada kuntalaiset ja päättäjät kauhistumaan korkeita hintoja, ettei uskallettaisi vaatia uutta yhtenäiskoulurakennusta, vaan tyydyttäisiin pelkän yläkoulun rakentamiseen ja Rantatien korjaamiseen).

Oli hieno lukea kyseistä juttua, jossa sivistystoimenjohtaja innokkaana esitteli koulurakennusta ja muutoinkin kunnan satsaamista kouluihin ja opetukseen, mm. pienten opetusryhmien muodossa. (Meillähän sivistystoimenjohtajasta on muodostunut säästöjen toteuttaja, aina on esityksenä ryhmien suurentaminen ja opetustuntien vähentäminen tai jotain vastaavaa, onneksi sivistyslautakunta osaa laittaa ehdotukset omaan arvoonsa). Jos mahdollista lukekaa se Aamulehden juttu, näköislehtenä voi ostaa Aamulehden sivulta vaikkapa yksittäisen päivän digilehden, jos paperilehteä ei satu olemaan saatavilla.

Mielestäni jokaisen kuntalaisen ja kunnan työntekijän pitäisi voida olla ylpeä omasta kunnastaan, ja sen KEHITTYVÄSTÄ toiminnasta. Nyt pitäisikin kuntamme näennäisessä johdossa, kuin myös todellisessa johdossa, olevien henkilöiden muuttaa asennettaan. Tänne jäämme keskelle omien sotesotkujemme kanssa kärsimään ikivanhasta alakoulusta, jossa lapset sairastuvat. Ei ihme, jos kuntalaiset ovat mieli maassa ja alkavat suunnitella muuttoa pois. Eiköhän aleta tosissaan kehittää kaupunkiamme, kaikkia palveleva yhtenäiskoulurakennus on ensimmäinen askel siihen!







 



keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Sote - jälleen yksi lausunto

Annoimme jälleen maanantain hallituksen kokuksessa yhden lausunnon tulossa olevasta sote- ja maakuntamallista, suurin osa kokouksen viidestä tunnista käytettiin sen asian läpikäymiseen, ja yhtään viisaammiksi emme tulleet. Omasta mielestäni koko soteuudistus vaikuttaa ihan käsittämättömältä, ja miten ihmeessä muka lisäämällä hallintoa voitaisiin säästää? Ja toisaalta mahtaako kukaan lukea niitä tällaisten reuna-alueilta olevien pikkukuntien lausuntoja? Keskuskunnat kuten Tampere ovat varmasti vahvoilla tässäkin.

Vaikuttaa myös siltä, että Virtain oma Keiturin Sote on ollut turha alusta loppuun, meillehän "myytiin" tuota yhtiöideaa sillä, että Virrat saisi sen avulla itse tuottaa palvelunsa ja näin vaikuttaa omiin asioihinsa soteuudistuksen tullessa. Noh, nyt tämänhetken tieto kuntien omistamista sotealan yhtiöistä on, että ne siirtyvät maakunnan omistukseen. Se siitä sitten...

Sinänsä en halua jälkiviisaana hurskastella, olinhan kuitenkin mukana hyväksymässä tämän soteyhtiön perustamisen, kun ei kerran yksityistämisvaihtoehtoa haluttu tuolloin ajatella. Meitä oli kymmenkunta valtuutettua, jotka olisimme halunneet senkin vaihtoehdon selvittää. Hävisimme äänestyksen. Enhän tokikaan voi tietää, että olisiko se yksityistäminen ollut mikään autuaaksi tekevä ratkaisu sekään, mutta ajattelisin, että ainakin johtamisen ammattitaitoa olisi löytynyt isosta alalla jo toimivasta firmasta. Ja ehkä lääkäritilannekin olisi parempi, puhumattakaan säästöistä.

 Mutta tosiasia on, että Keiturin Sotessa on pahoja ongelmia ja ne pitäisi ratkaista. Vähän vaan ihmetyttää, että onko siihen haluakaan?

tiistai 1. marraskuuta 2016

Kouluista halituksessa 31.10.2016


Mitään päätöksiä kouluasiasta ei tehty mananantai-illan kaupunginhallituksen kokouksessa, kuten ei ollut tarkoituskaan. Samat diat olivat näytillä kuin valtuustoseminaarissakin. Veroprosentin nostamispykälän yhteydessä näimme karkean laskelman tulevien vuosien taloudesta. Kuulemma oli laskettu sen mukaan, että 12 miljoonaa uusi yläkoulu + 3 miljoonaa Rantatien korjaus. Jo aiemmin esittämieni opetushallituksen lukujen perusteella uusi koulu maksaisi 15 miljoonaa. Ei kyllä voi ymmärtää, että mikä on taustalla tässä ihmeellisessä korjaushalussa!

Veroprosentin nostosta ei ole aikaisemmin puhuttu, mutta sinänsä on ilmeisesti tarpeen, rahanmenoa on lähivuosina kovasti, kun rakennetaan sekä vanhuksille että lapsille (toivottavasti tarpeeksi lapsille!).

 


sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Valtuustoseminaari

Valtuustoseminaari Kalajoella

 

Seminaarista

 

Virtain kaupunki järjesti kahden päivän valtuustoseminaarin tämän viikon torstaina ja keskiviikkona Kalajoella. Valtuustoseminaari on tilaisuus, jonka osanottajat koostuvat valtuutetuista ja kaikkien hallinnonalojen johtavista virkamiehistä, myös ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet ovat tervetulleita, kuten myös varavaltuutetut ja lautakuntien jäsenet. Tällä kertaa mukaan oli kutsuttu myös yläkoulun ja Rantatien koulun rehtorit kouluasian ajankohtaisuuden vuoksi. Kuulin jonkun kritisoineen, että mahdotonta meininkiä, kun lähdetään karkuun noin kauas tekemään salassa päätöksiä tärkeistä asioista. Valtuustoseminaarilla ei ole päätösvaltaa, päätökset tehdään myöhemmin, ensin hallituksessa ja sitten valtuustossa. Ja mitenkään erityisen salainenkaan seminaari ei ollut, ne kun eivät muutenkaan ole yleisölle avoimia tilaisuuksia. Lähempänä toki olisimme voineet seminaaria viettää, ehkä jopa Virroilla. Itse olisin täysin valmis sitoutumaan seminaarin ohjelmaan myös omalla paikkakunnalla, järjestän muut menoni muille päiville, mutta niin se vaan on, että osalla porukasta on kaikenlaisia muitakin menoja, joita ei sitten tule siirretyksi; joku lähtee kesken, joku on välillä vähän aikaa pois, joku tulee myöhässä. Jos seminaari on toisella paikkakunnalla, kaikki siirtävät muut menonsa kokonaan toisille päiville. Toinen hyvä puoli on se, että on paremmin aikaa tutustua ihmisiin, esimerkiksi illallisen aikana minulla oli kunnia tutustua uuteen hyvinvointijohtajaamme Sari Hellsteniin ja pian aloittavaan uuteen tekniseen johtajaamme Raimo Pirhoseen. Molemmat tuntuivat hyvin asiantuntevilta ja osaavilta, ja mikä tärkeintä heillä oli toiminnan kehittämisideoita ja innokkuutta työhönsä. Toivottavasti saamme heistä pitkäaikaiset viranhaltijat kaupunkimme asioita hoitamaan!

Talousarvio

 

Tämä syksyinen seminaari keskittyy joka vuosi seuraavan vuoden talousarvion valmisteluun. Talousarvion valmistelu alkaa siitä, kun loppukeväästä lasketaan arviot seuraavan vuoden valtionosuuksista ja verotuloista sekä toiminnan tuotoista, sen perusteella tehdään raamiksi kutsuttu jaottelu, josta käy ilmi, että paljonko kukin hallintokunta saa rahaa käyttöönsä. Valtuusto  vahvistaa raamin, ja sen perusteella hallintokuntien virkamiehet laativat yhdessä talousjohtajan ja lautakuntien kanssa talousarvion omalle "tontilleen". Elo - syyskuussa hallintokuntien viranhaltijat sekä talouspuolen ihmiset esittelevät ensimmäisen talousarvioehdotuksensa kaupunginhallituksen valmisteluryhmälle (Kh:n valmisteluryhmä = ryhmä, jossa on yksi edustaja kaikista hallituksessa olevista puolueista eli Rajamäki, Lavaste, Tikkanen ja minä sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat, kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja). Seuraavaksi on vuorossa sitten valtuustoseminaari. Käytännössä talousarvion suurimmaksi osaksi tekevät viranhaltijat, me luottamushenkilöt korkeintaan esitämme muutoksia, joita sitten yhdessä pohditaan.

Kouluasia

 

No sitten se kouluasia, mitä sille kuuluu nyt? Oli kiva huomata, että blogiani ja lehitikirjoitustani oli luettu, siinä mainitsemiani asioita käsiteltiin useissa puheenvuoroissa. Ensinnäkin kaikki ovat edelleen sitä mieltä, että yläkoulun rakennuksia ei kannata korjata, ja että on rakennettava uusi koulu. Myös yhtenäiskoulumallin puolesta puhuttiin, monet tosin siihen sävyyn, että voi olla yhtenäiskoulu vaikka koulut toimisivatkin eri rakennuksissa. Jonkin verran lientymistä oli tapahtunut joidenkin mielipiteissä; osa heistä, jotka aikaisemmin olivat täysin vastustaneet yhden ison yhtenäiskoulurakennuksen tekemistä, olivat keksineet sellaisen kompromissiehdotuksen, että rakennetaan nyt yläkoulu sellaiseen paikkaan, että myöhemmin saadaan rakennettua siihen lisäksi alakoulu.

Itse en missään nimessä voi ymmärtää tuotakaan ajatusta, miksi laittaa nyt 2,5 miljoonaa Rantatien koulun remonttiin ja sitten joskus  kymmenen vuoden päästä rakentaa uusi? Ilman muuta pitäisi  nyt samantien rakentaa yhtenäiskoulu vuosiluokille 1 - 9! Tuli mieleen, että onko tuo vain tahallista vetkutusta, että me voimaakkaasti yhtenäiskoulurakennusta kannattavat suostuisimme tuohon, ja sitten vähitellen unohdettaisiin Rantatien koulun uusiminen kokonaan? Sen verran huomasin puheenvuoroista ja myöntelevästä hyminästä, että osa valtuutetuista, joiden olin ajatellut olevan uuden yhtenäiskoulurakennuksen kannalla, otti helpottuneina tämän ehdotuksen vastaan. Onhan se tietysti vaikeaa asettua puolueen johtoa vastaan näin isossa asiassa, ja sillloin kun painostus on kova, on alttius tarttua tällaisiin kompromissiehdotuksiin.

Pimitystä


Seminaarissa esitteltiin meille pulpettityöryhmäksi (rehtorit, hankepäällikkö, kapunginjohtaja, talousjohtaja) itseään kutsuvan työryhmän kokoamia vaihtoehtoja. Vaihtoehdot olivat samat, jotka A-insinöörit ovat laskeneet ja yhä edelleen esiteltiin lukuja, jotka eivät pidä paikkaansa. Vaihtoehto uudelleen rakentaminen oli laskettu sen mukaan, mitä maksaisi tehdä täsmälleen nyt olemassa olevien rakennusten kaltaiset rakennukset. Sitten ihan esityksen lopussa, esiteltiin että todennäköisesti tilantarve olisi 30% pienempi, sitäkin oli sekoitettu tekemällä taulukosta sekava ja sijoittamalla siihen monia eri lukuja. Eikä sitäkään 30% ollut mitenkään laskettu, hatusta heitetty vain. Sanoinkin, että ihmettelen suuresti, jos joku noiden lukujen perusteella uskaltaa tehdä päätöksen, sen verran epämääräisiä ne olivat. Itsehän laskin jo aiempaan kouluja käsittelevään bloggaukseeni hintoja, ja ne ovat minulle selvät, mutta ovatko kaikille muille? Joku on kylläkin saattanut lukea lehden yleisönosastolta tai blogistani laskelmani, mutta kumpaa he uskovat? Kyllähän sitä helposti pitää virkamiehiä asiantuntijoina ja heidän esityksiään ja lukujaan pätevinä. En kylläkään syytä tässä kaikkia virkamiehiä enkä tätä työryhmää, ison työnhän he ovat joka tapauksessa tehneet. Kiitos siitä! Sen sijaan epäilen taustalla olevan poliittista ohjausta. Ihmettelin kovasti myös sitä, että tämä työryhmä ei tuonut esiin yhtenäiskoulurakennusvaihtoehtoa lainkaan. Olikohan suut tukittu etukäteen? Mistäpä sitä tietää, mutta vähän kyllä epäilyttää.

Toinen asia mikä meiltä pimitettin oli soteen liittyvä: ällistyin täysin kun torstai-iltapäivänä kuulin, että Ruoveden kunnanhallitus oli maanantaina käsitellyt eroamista Keiturin Sotesta, ja päättänyt alkaa selvittää onnistuisiko se. Ei siinä mitään, olen kuullut kyllä ruovesiläisten tyytymättömyydestä, mutta se tässä ällistytti, että sanallakaan valtuustoseminaarin ohjelmassa ei asiasta puhuttu. Vaikka Keiturin Sotea muuten esiteltiin meille, ihan kummallista asioista vaikenemista taas tuokin.

Lopuksi vielä kunnan tilanteesta

 

Mikä on kuntasi kunto, miltä näyttää tulevaisuus ja miten menee naapureilla? Kysyy Ylen kehittelemä kuntatutkapalvelu, katso tästä Virtain tilanne . Kun selaat sivua alaspäin, näet myös naapurikuntien tilanteen. Virroilla on talouden kohdalla VIISI tähteä! On se kumma, jos ei muka ole varaa rakentaa kunnollista nykyaikaista koulua, jossa lapset voisivat turvallisesti opiskella ja jossa voitaisiin täysillä toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa. Jos uusi yhtenäiskoulurakennus tehdään, saattaisivat nuo matalalla olevat elinvoimatähdet jopa tuosta nousta. Nythän Virroilla on onnistuneesti aloitettu positiivisen mielikuvan luominen ja markkinoiminen #onnistuvirroilla -kampanjan myötä, siihen kampanjaan sopisi hyvin liitettäväksi myös koulun rakentaminen, uusi koulu antaa aina kunnasta elinvoimaisen ja myönteisen kuvan. Seminaarissa meille esiteltiin myös Kalajoen kaupunkia ja sen toimintaa, toivottavasti niistä esittelyistä jäi mahdollisimman monelle mieleen rohkeus investoida ja kehittää, sitä mekin tääällä Virroilla tarvitsemme!


 

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Suomi 100



Suomi 100 vuotta -ohjelmaa on luvassa myös Virroilla, saamani ennakkokäsityksen perusteella ohjelmistosta on tulossa huikea! Sitä odotellessa :)

Myös geokätköilijät antavat panoksensa Suomi 100 juhlavuoteen tekemällä eri puolille suomea jokaiselle sadalle vuodelle kätkön. Itse valitsin vuoden 1977, jolloin kaikki tuolloin jäljellä olevat kauppalat muutettiin uusiutuneen kunnallislain perusteella kaupungeiksi. Näin kävi Virroillekin, Virrathan muuttui maalaiskunnasta kauppalaksi valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1974, joten kauppalana olo jäi vain muutaman vuoden mittaiseksi ajanjaksoksi. Tästä kerron lisää sitten, kun saan geokätköni kätkökuvauksen valmiiksi ja kätkö julkaistaan, todennäköisesti alkuvuonna 2017.

Nyt pitäisi keksiä sopiva kätkön paikka, ajattelin kaupungintalon ympäristöä, mutta on olemassa sääntö, että kätköä ei saa sijoittaa 167 metriä lähemmäs toista kätköä ja tuo keskusta on aika lailla tiivisti kätkötetty. Noh, eiköhän sitä jokin paikka löydy kunhan alan paneutua asiaan :) Ideoita otetaan vastaan, jos keksitte hyvän teemaan sopivan paikan.

Suomi 100 vuotta

Geokätköily


tiistai 18. lokakuuta 2016

Sisäilmatietoa

Jos et tänään päässyt kuuntelemaan Rantatien koulun sisäilmakyselyn tuloksia Treduun klo 18, kannattaa ainakin käydä lukemassa kyselyn tehneen Tuula Putuksen firman sivuilla olevaa tietoa sisäilmaongelmista ja niiden korjaamisesta. Putuksella on mittava kokemus lääkärintyöstä ja tutkijantyöstä sekä mikä tärkeintä, sisäilmaongelmista.
http://indooraid.com/

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Muutosvastarintaako vai täydellistä ymmärtämättömyyttä?



 Me virtolaiset olemme saaneet viime aikoina kuulla pahoista koulujen sisäilmaongelmista, ensin yläkoulun yksi rakennus, sitten toinen ja sen päälle vielä Rantatien koulukin. Oppilaita on siirretty väistötiloihin yläkoululta, mikä on hyvä asia, yhdelläkään päättäjällä tai kaupungin työntekijällä tai kellään muullakaan ei ole oikeutta vaarantaa lasten ja nuorten terveyttä pakottamalla heitä altistumaan sädesienille ja mikrobeille ynnä muiden huonokuntoisten rakennusten tuottamille aineille.

Alakoulun osalta ei valitettavasti tunnusteta ongelman vakavuutta, sitä jopa vähätellään tietyissä piireissä. Mielestäni alakoululaisille pitäisi myös järjestää väistötilat vaikkapa kyläkouluilta, jos ei lähempää löydy tai sitten pitäisi harkita viipalekouluratkaisua . Yläkoulun viipalekoulu tai parakkikoulu, kuten sitä usein kutsutaan, sisältää erikoisluokkia (kotitalous, tekninen työ, tekstiilityö, fysiikka), jotka ovat kalliita perustamiskustannuksiltaan ja myös vuokran osalta.  Tavallisia perusluokkia, joita alakoululla pääosin tarvittaisiin, saisi huomattavasti edullisemmin ”viipaleina”.

Edellä mainitsemieni väliaikaisratkaisujen lisäksi on tehtävä pian pidemmän tähtäimen päätöksiä. Tästä kaikesta on mielestäni mahdollista tehdä vain yksi johtopäätös; on rakennettava yksi uusi koulurakennus. Yhtenäiskoulu, jossa koulua käyvät keskustan alakoulun luokat sekä kaikki yläkoululaiset. Lisäksi voitaisiin mahdollisesti sijoittaa esikoululaiset uuteen rakennukseen, kuulemani mukaan Koivurinteen päiväkoti on täynnä, ja siirtämällä esikoululaiset sieltä pois, saataisiin sinne tilaa. Tämä vaatisi koulurakennusta, johon mahtuisi noin 600 oppilasta

Opetushallituksen tilantarpeen suosituslukujen perusteella tuon oppilasmäärän nielevä koulu, olisi noin 7000 neliötä. Rakentamisen neliöhinta toki vaihtelee materiaaleista ja rakentamisteknisistä ratkaisuista riippuen, kouluja on rakennettu jopa niinkin pienellä summalla kuin 1800€/m². Mutta jos vaikka laskisi 2500 euron neliöhinnan perusteella, tulisi koulun hinnaksi 17,5 miljoonaa, ja todennäköisesti tuohon summaan mahtuisivat jo kalustamisestakin koituvat kustannukset. Mainitsemani tilantarpeen tunnusluvut sisältävät kaikki muut yleiset tilat ruuanvalmistustiloja lukuun ottamatta, ainoastaan jakelukeittiön. No sehän sopisi Virtain tarpeisiin, koska muutenkin ollaan jo suunnittelemassa uutta keskuskeittiötä terveyskeskuksen yhteyteen, vai muutetaanko jo suunniteltua ja yhdistetään keskuskeittiökin tähän tulevaan koulurakennukseen?

En ollenkaan väitä, että 17, 5 miljoonaa olisi pikkusumma, lainaahan sitä varten kunnan olisi otettava tai sitten valittava elinkaarimalli.  Elinkaarimallissa palveluntuottaja yhdellä sopimuksella vastaa ainakin hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta pitkän sopimuskauden (15–25 vuotta) ajan. Tästä pari esimerkkiä:  Pudasjärven yhtenäiskoulu, josta kunta maksaa miljoonan vuodessa 22 vuoden ajan (koulu on 800 oppilaan koulu), Parkanossa on suunnitelma elinkaarimallilla toteutettavasta koulusta, jonka hinnaksi tulee reilu 15 miljoonaa (700 oppilasta).

Yhtenäiskoulu puoltaa paikkansa, sen yhtenä etuna on tilatehokkuus. Lämmityskulut ja sähkökulut pienenisivät huomattavasti nykyiseen koulumassaan verrattuna, myös tilojen käyttöaste nousisi, koska samoja tiloja voisivat käyttää sekä alakoululaiset että yläkoululaiset, iltaisin tilat olisivat kansalaisopiston käytössä. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon tilojen eri käyttäjät. Myös opettajat voisivat tarpeen tullen opettaa sekä ala- että yläkoulussa, tämä säästäisi palkkakuluissa ja toisi kaikille opettajille riittävän määrän opetustunteja, ja tämä taas mahdollistaisi jatkossakin pätevien opettajien saamisen Virroille.

Uutta koulurakennusta suunniteltaessa pitää ottaa huomioon uuden opetussuunnitelman vaatimukset ja mahdollisuudet, tiloista voidaan tehdä tarvittaessa muunneltavat. Luokkia ei sijoitettaisikaan pitkien käytävien varsille, kuten nykyään. Sen sijaan kouluun tehtäisiin erilaisia soluja, joissa on pieni aulatila ja sen ympärillä luokkatiloja, joko ikäkausittain tai oppiaineittain yhteistyömahdollisuudet huomioon ottaen sijoiteltuna. Myös käytännön aineiden luokat voisivat olla yhteiskäytössä.

Uutta yhtenäiskoulurakennusta vastustavat päättäjät esittävät kaikenlaisia omituisia argumentteja yrittäessään perustella, että miksi ei sellaista voi rakentaa. Olen kuullut omin korvin sanottavan, että Parkanon suunnitelman kaltainen koulurakennus on liian pieni virtolaisille, on myös väitetty, että virtolaiset opettajat eivät kuulemma suostuisi työskentelemään sellaisessa. Uusimpana oli keksitty, että niin ison lainan ottaminen olisi mahdotonta, koska verotulot pienenevät soteasioiden hoitamisen siirtyessä maakunnille. Uskoisinpa, että jokainen opettaja työskentelisi oikein mielellään uudessa nykyaikaisessa koulurakennuksessa, jossa tilojen puolesta olisi täydet mahdollisuudet toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa. Uskon myös, että virtolaiset lapset mahtuvat ihan samankokoisiin tiloihin kuin muidenkin kuntien asukkaat. Myöskään väite, että pienemmät lapset saavat huonoja vaikutteita isommilta, ei ole perusteltu. Vaikka olisikin vain yksi koulurakennus, voidaan sinne tehdä eri ”siipiä” tai osastoja, ja välituntipihat voivat olla eripuolilla rakennusta. Ja toisaalta, voihan sitä saada hyviäkin vaikutteita, ei teini-ikäinen automaattisesti ole pahis.

Tuosta rahapuolesta toki minäkin olen sitä mieltä, että kunnan pitää säilyttää toimintakykynsä, ja syytä on kaikkia investointeja harkita tarkasti. Nyt vaan on niin, että koulut ovat huonossa kunnossa ja kunnan tehtävänä on järjestää perusopetus turvallisissa tiloissa. Eli pakko on sijoittaa, ja kun kuitenkin vallitsee melko aukoton yhteisymmärrys siitä, että yläkoululle rakennetaan uusi rakennus, niin olisi perin järkevää tehdä samalla kertaa se yhtenäiskoulurakennus eikä laittaa isoja summia rahaa Rantatien koulun korjaamiseen. Erikseen rakennettuina alakoulu ja yläkoulu tulevat kalliimmiksi kuin yhdistettynä, ja selväähän on, että vaikka Rantatien koulu nyt korjattaisiin, ei sen jäljellä oleva käyttöikä kuitenkaan tule olemaan kovinkaan pitkä.

Pitää muistaa katsoa tulevaisuuteen eikä tuijottaa vain tämän hetken rahanmenoa. Uusi yhtenäiskoulu parantaisi kunnan imagoa, ja olisi yksi vetovoimatekijä lapsiperheiden asuinpaikkavalinnassa.

(Tämän saman jutun tulen lähettämään Suomenselän Sanomien postilaatikko -palstalle ensi viikon lehteen laitettavaksi).