keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Valtuustokausi on lopuillaan

Toissapäivänä maanantaina oli viimeinen tämän valtuustokauden kokous. Tänään on viimeinen päivä kaudesta, huomenna vallassa on uusi valtuusto. Tähän vaalikauteen mahtuu paljon asioita ja paljon päätöksiä. Päällimmäisenä minulle kuitenkin on jäänyt ihan hyvä fiilis, vaikka monta kertaa onkin väännetty, äänestelty ja toisinaan hävittykin.

Maanantaina oli mahdollista pitää valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro, jos oli halukkuutta. Minä olen yleensä pitänyt Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorot tällä kaudella, mutta koska en enää koe kuuluvani Perusuomalaisten valtuustoryhmään, tällä kertaa en pitänyt ryhmäpuheenvuoroa eikä kukaan muukaan sellaista halunnut pitää. Huomisesta alkaen en enää virallisestikaan kuulu Perussuomalaisten valtuustoryhmään, me kolme sitoutumattomien yhteislistalta valtuustoon päässeet perustamme yhteisen sitoutumattomien valtuustoryhmän.

Ryhmäpuheenvuorot, jotka pidettiin, olivat pääosin positiivisia. Vain yksi niistä oli kauhean negatiivinen ja sen pitäjä jostain syystä halusi tuoda esiin negatiivisia tuntojaan puheessaan, hän muun muassa mainitsi, että avoimuutta politiikassa on vain silloin kun avoimuuden kannattaja ajaa omaa asiaansa.  Muilla oli lähinnä positiivisia näkökulmia. Vaalit olivat heidän mukaansa muutosvaalit, joku pohti sitä, kuinka hallituksen pöydän ympärillä ehdolla olleiden äänimäärät laskivat edellisten vaalien jälkeen kaikilla muilla paitsi minulla. No seuraava sitten jo julisti sen johtuneen siitä, että minä olen vaihtanut puoluetta ja pohti, että olisiko muillakin äänimäärät kasvaneet, jos olisivat tehneet samoin 😊 En voi taas olla ihmettelemättä, että joillain tuo puolue ja puolueeseen kuuluminen on niin äidinmaidossa saatu asia, että ei millään pystyttä käsittämään, että todellakin voi olla politiikassa ilman puoluetta, sitoutumattomana. Eikä pystytä myöntämään, että voisiko mitenkään olla niin, että äänimääräni kasvoi siksi, että olen tehnyt jotain oikein.

On varmasti totta, että vaalit olivat muutosvaalit. Vaalilupauksissani minä ainakin lupasin muutosta, ja sitä yritän tuoda. Myös moni muu lupasi sitä, ja onneksi valtuustoon pääsikin jonkin verran muutoshenkistä porukkaa. Nyt täytyy alkaa miettimään tosissaan, että mitä  se tarkoittaa ja miten sitä saadaan aikaan. Avoimuuden lisääminen on ykkösjuttu, ja mielestäni jokaisen valtuutetun pitää toimia niin, että toiminta kestää avoimuuden olipa asiana sitten mikä tahansa. Meidän pitää muistaa, että olemme valtuustossa edustamassa kuntalaisia ja ihan jo siksi meidän pitää toimia avoimesti ja tiedottaa päätöksistämme ja mielipiteistämme ja kertoa syitä niihin ja käydä vuoropuhelua asioista kuntalaisten kanssa. 





tiistai 23. toukokuuta 2017

Kuntamarkkinoinnista hieman

Kyyjärvi - pieni kunta Keski-Suomen luoteiskolkassa lähellä Keski-Pohjanmaan rajaa.  Ajelin viime perjantaina Helsinkiin Pelastakaa Lapset ry:n liittovaltuuston kokoukseen ja kuuntelin matkalla Järviradiota, siellä oli parhaillaan haastattelussa Kyyjärven kunnanjohtaja, joka iloisena kertoi Kyyjärven saaneen kunniamaininnan kuntamarkkinoinnin Suomenmestaruuskilpailussa.

Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailu on järjestetty vuosittaisena tapahtumana kymmenen vuoden ajan. Mietin vaan, että onko Virrat osallistunut moiseen kisaan kertaakaan? Enpä usko. Ei sillä, että itse kilpailu olisi jokin päämäärä, tokihan päämäärä on itse markkinointi ja sen onnistuminen. Mutta tuollaiseen kilpailuun osallistumalla voisi saada julkisuutta. Ja vaikkei kilpailussa sijoittuisikaan, voitaisiin siitä kaupungin omassa viestinnässä tehdä siihen osallistumisesta iso juttu.

Mutta se Virtain kaupungin oma viestintä 😐 Siinä olisi kyllä parantamisen varaa. Viestintää ja tiedotusta on, mutta se on melko hajanaista ja aivan liian vähäistä ja liian kapulakielistä. Olenkin tuonut jo useasti esiin eri tilanteissa, että Virtain kaupungin pitäisi tehdä viestintä- ja tiedottamisstrategia, jossa kerrottaisiin kootusti miten tiedotetaan ja kuka tiedottaa. Sen yhteydessä pitäisi myös miettiä, että olisiko mahdollista parantaa nykyisiä tiedotuskanavia jollain tavalla. Ja sen lisäksi pitäisi saada henkilöstö eri osastoilla ymmärtämään tiedottamisen tärkeys.

Meillä on nyt jo hyvä markkinointikampanja olemassa, jolla mielestäni voisi osallistua kisaan. #onnistuvirroilla. Se on markkinointikokonaisuus, joka kertoo yrittäjyydestä Virroilla sekä tonttitarjonnasta. Harmillista kyllä, mutta tätäkin onnistuvirroilla -kampanjaa vaivaa sama ongelma, kuten lähes kaikkea muuta Virroilla; siitä eivät tiedä edes virtolaiset. Näkyvyyttä ja tiedottamista, sitä kaivataan.






tiistai 16. toukokuuta 2017

Yhtenäiskoulun rakentamistoimikunnan ensimmäinen kokous

Eilen kokoustimme rakennustoimikunnan kanssa, ja sanotaan näin, että paremmaltahan se  suunnittelun tilanne vaikutti kuin etukäteen kuvittelin.

Näimme huonetilaohjelman eli  listauksen tarvittavista tiloista, ja aivan uutena suunnitelmana oli jalostunut ehdotus koulun paikasta. Ajatuksena olisi edelleen sijoittaa se liikuntahallin ja Rantatien koulun väliin, mutta johtoajatuksena se, että ei liian lähelle liikuntahalliakaan. Ja toimikunnassa tuntui vallitsevan yksimielisyys siitä, että kun uusi rakennus on valmis, puretaan koko Rantatien koulu pois. Se olisikin kauhistus, jos se vanha koulu jäisi varjostamaan uutta komeaa (toivottavasti) rakennusta. Eli tämä asia vaikutti mielestäni olevan oikein hyvällä tolalla, täytyyhän myös ajatella sitä, miltä uusi koulu ja sen lähialue tulee näyttämään valmiina.

Liikuntatilojen koko askarrutti kovasti palaverissa, lisäksi omasta mielestäni oli muutamia muitakin juttuja tilojen suhteen, jotka hieman ihmetyttivät minua. Mutta eiköhän niihin kaikkiin saada selvyys. Mitään ei kuitenkaan onneksi vaikuttanut olevan kovin pahasti pielessä.

Yhtenäiskouluperiaatteen huomioiminen jo tässä suunnitteluvaiheessa on haaste, nyt suunnitteluryhmässä eikä tässä rakentamistoimikunnassa ole kovinkaan paljon henkilöitä, joilla tämä yhtenäiskouluperiaate olisi johtoajatuksena. Pitäisi muistaa, että ei rakenneta kahta eri koulua samojen seinien sisälle, vaan rakennetaan yksi yhtenäinen koulu. Tässä ehkä olisi avuksi, jos hankesuunnitelman tekijät tutkailisivat hieman sellaisia kouluja (kuten Urjalan yhtenäiskoulu), joissa jo rakennusvaiheessa on otettu huomioon yhtenäiskouluperiaate mahdollisimman pitkälle.

Täytyy ainakin itse laittaa seuraavaa kertaa varten ylös asioita, joita tulee mieleen ja joista kysyä. Eilisessä kokouksessa ei mitenkään ollut mahdollista hahmottaa kaikkea niin nopeasti. Vähän ehkä liian kauas tuli sovittua seuraava rakentamistoimikunnan palaveri, siihen on melkein kuukausi aikaa. Olisi ehkä hedelmällisempää, jos tapaisimme jo aiemmin, vaikkapa parin viikon päästä tms. Tarkoitushan on, että se pieni tähän asti suunnittelua eteenpäin vienyt ryhmä keskenään tapaa tässä välilläkin, mutta näkisin, että koko toimikunnankin olisi tarpeen kokoontua, jotta pysyisimme paremmin kärryillä miten asia etenee ja saisimme esittää omat huomiomme.





lauantai 13. toukokuuta 2017

Halleja ja kaavoitusta

Tietyt perusasiat lienee selviä, mikäli Virtaita halutaan kehittää: Jokainen yritys, joka Virroille on tulossa, on otettava vastaan. Ja jokaiselle tonttia ostattelevalle pitää sellainen myydä. Myös kaavamuutostarpeisiin on reagoitava nopeasti. Nämä kaikki ovat niitä paljon puhuttuja kehitysaskeleita. Tässä bloggauksessani kirjoitan nyt muutamasta viimeaikaisesta kehitysaskeleesta, joita Virroilla on otettu. Toisia yksimielisesti ja toisia vähemmän yksimielisesti.

Nicewood 

Ensinnä paljon puhuttu Nicewood. Kaupunki on siis tehnyt yhteistyötä Nicewood -nimisen yrityksen kanssa jo viime vuoden kesästä alkaen, kaupungin viranhaltijat ovat yhdessä yrittäjän kanssa etsineet sopivaa ratkaisua yrityksen sijoittumiseksi Virroille. Sellainen löytyikin ja on päätetty rakentaa halli, jonka yrittäjä sitten vuokraa. Niinpä talousarvioon varattiin 1,4 miljoonaa euroa rahaa uuden teollisuushallin rakentamista varten.

Halliin liittyen on käyty alkuvuodesta myös valtuustossa äänestysjupakka lisämäärärahasta, en sen enempää enää siitä tässä bloggauksessani kirjoittele, mutta edellisen kirjoitukseni asiasta voi käydä lukemassa täältä.

No jottei asia olisi ollut liian yksinkertainen, tottahan  jonkun piti sitten tehdä valitus hallinto-oikeuteen tästä hallijupakasta. Mielestäni jutun menettelytavoissa olisi ollut paljonkin parantamisen varaa, mutta tämä valitus tavallaan kohdistuu väärään asiaan. Tällaisia valituksia ei pitäisi tehdä, koska tällaiset valitukset saavat helposti aikaan vain sen, että yritykset eivät tänne tule, menevät muualle sen sijaan.  

Tällä viikolla tulleen tiedon mukaan hallinto-oikeus ei kuitenkaan, vaatimuksesta huolimatta, asettanut täytäntöönpanokieltoa. Eli eiköhän hallin rakentaminen saada  pikapuoliin käyntiin. Kaupungin sivuilta julkisista pöytäkirjoista löytyy valitukseen liittyvä pykälä.

Toinenkin halli Kitusenkulmaan 


Erittäin positiivisena asiana näen toisen Kitusenkulmaan tulevan hallin rakentamisen, yrittäjä on ostanut sieltä tontin ja aikoo rakentaa sinne itse hallin omaa yritystään varten.  Tontin ostamisesta löytyy pykälä täältä.

Kitusenkulman ja Ahjolan yritystontit ovat nähtävissä täällä.

Liikerakennuspaikan kaavoitus

 

Viimeisessä kaupunginhallituksessa oli käsiteltävänä Maanrakennus Jouko Anttila Ky:n esitys asemakaavoituksen käynnistämisestä omistamalleen tontille. Omistaja haluaisi muuttaa tontin nykyisen maa- ja metsätalouspaikan sijaan liikerakennuspaikaksi. Pykälä löytyy sivulta 18. Siitä ei ole tietoa, että onko jo mahdollisesti tiedossa jokin taho, joka kyseisellä tontilla liiketoimintaa haluaisi harjoittaa, mutta hyvällä paikallahan se on. Suhteellisen lähellä keskustaa ja kuitenkin lähellä päätietä. Kaavoitusprosessi vie oman aikansa, kaupunginhallitus kuitenkin teki yksimielisen päätöksen käynnistää kaavoitus. Jospa kyseiselle tontille joskus nousee jokin uusi liike, joka osaltaan tuo elävyyttä Virtain keskustaan. Toivotaan ainakin parasta 😊



Karttakuvassa on sinisellä rajattu tontti, jota kaavoitussopimus koskee.



maanantai 8. toukokuuta 2017

Yhtenäiskoulun rakentamistoimikunta

Kaupunginhallitus nimesi tänä iltana yhtenäiskoulun rakentamistoimikunnan, joka alkaa vastata hankesuunnitelman etenemisestä. Siihen valittiin: mm. henkilöt, jotka ovat jo jonkin verran kokoontuneetkin asian tiimoilta (Pipsa, Heikki, Heidi, Pirhonen...) Heidän lisäkseen valittiin Antti Salminen, teknisen- ja sivistyslautakuntien puheenjohtajat, Tuula Jokinen, Sanna Kangas, Reijo Koskela, Keijo Kaleva ja minut.

Nyt jos esimerkiksi jollain teistä hyvät lukijani, on jotain mielessä, mitä erityisesti pitäisi ottaa huomioon uuden yhtenäiskoulun hankesuunnitelmaa tehdessä, laitelkaa viestiä. Vien sitten asioita eteenpäin omalta osaltani. Oikealla sivupalkissa löytyy sähköpostiosoitteeni ja soittaakin saa 😊

Alustavissa palavereissa on kuulemma ollut hieman epäselvyyttä, että mitkä asiat ovat suunnittelun pohjana. Toivon, että me luottamushenkilöt ainakin pystymme avaamaan valtuuston päätöstä sekä koulun suunnittelutyöryhmän talvella antamaa loppuraporttia. Jospa se asia siitä selkeytyisi ja saisimme aikaiseksi suunnitelmaa uudelle hyvälle koululle, jossa on kaikki tarpeellinen, mutta ei kuitenkaan liikaa ylimääräistä.

Hankesuunnitelman pitäisi olla kokonaan valmis kai alkusyksystä, sen jälkeen kilpailutetaan varsinainen suunnittelu.




perjantai 5. toukokuuta 2017

Täyttölupamenettely

Joskus tämän loppumaisillaan olevan valtuustokauden alkupuolella Virtain kaupunginhallitus päätti ottaa käyttöön täyttölupamenettelyn. Se tarkoittaa siis sitä, että jokaisen hallintokunnan on tehtävä hallitukselle kirjallinen hakemus jokaisesta työpaikasta, johon tarvitsevat työntekijää.

Ajatus oli hyvä, ja itsekin kannatin asiaa silloin ymmärtämättä sen enempää, mitä siitä voi seurata. Ajattelin tuolloin, että jos ei aina täytettäisi tasan samalla tavalla virkoja ja toimia kuin ne aina ovat olleet, voitaisiin välttyä turhilta rekrytoinneilta ja saada kehitystä aikaan tarkastelemalla toimenkuvat aina kun ollaan palkkaamassa uutta työntekijää.

Näinhän se ei ole mennyt, ensinnäkin olen huomannut mahdottomaksi hallituksen jäsenenä muodostaa käsitystä siitä, että onko todella tarpeen täyttää niitä toimia vai ei. Ja mitenkään aika ei riitä siihen, että kävisi joka kerta kyselemässä kyseiseltä osastolta mielipiteitä asioista. Ja toisaalta, onko osastoilla vallitseva mielipidekään puolueeton? Usein esiintyy kovasti muutosvastarintaa ja haluttaisiin kaiken säilyvän ennallaan.

Tätä ongelmaa ei helpota se, että jos osastolta on tullut esitys, että täytetään toimi, kaupunginjohtaja esittääkin, että ei täytetä. Menee aina vain vaikeammaksi, kumpaa uskoa? Itse olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, että johtoportaan paikat kyllä aina täytetään, mutta suorittavan työntekijäresurssin paikkoja ei läheskään aina. Monta kertaa on evätty lupa siivojan tai koulunkäynninohjaajan työtehtävän täyttämisestä, vaikka oma järki sanoisikin, että juuri niitä työntekijöitä tarvittaisiin. Onpa niistä joskus äänestettykin hallituksessa.

Täyttölupamenettely on tuonut mukanaan myös ilmiön, että joillain osastoilla ei enää oteta vastuuta budjetin riittävyydestä palkkauskustannuksiin. Surutta vaan laitetaan hallitukselle täyttölupahakemuksia ja ajatellaan, että jos hallitus hyväksyy sen, hyväksyy se samalla budjetin ylityksenkin. Näinhän se ei tokikaan mene.

Täytynee vähän kuulostella asiaa uuden valtuustokauden alkaessa, josko täyttölupamenettelystä luovuttaisiin ja vastuu työntekijöiden palkkaamisesta siirtyisi takaisin hallintokunnille.

Lopuksi kevennys; kerran nimittäin päätimme myös täyttää ympäristötarkastajan, vaikka virasta kait oli oikeasti kysymys 😉