Muutosvastarintaako vai täydellistä ymmärtämättömyyttä?

 Me virtolaiset olemme saaneet viime aikoina kuulla pahoista koulujen sisäilmaongelmista, ensin yläkoulun yksi rakennus, sitten toinen ja sen päälle vielä Rantatien koulukin. Oppilaita on siirretty väistötiloihin yläkoululta, mikä on hyvä asia, yhdelläkään päättäjällä tai kaupungin työntekijällä tai kellään muullakaan ei ole oikeutta vaarantaa lasten ja nuorten terveyttä pakottamalla heitä altistumaan sädesienille ja mikrobeille ynnä muiden huonokuntoisten rakennusten tuottamille aineille.

Alakoulun osalta ei valitettavasti tunnusteta ongelman vakavuutta, sitä jopa vähätellään tietyissä piireissä. Mielestäni alakoululaisille pitäisi myös järjestää väistötilat vaikkapa kyläkouluilta, jos ei lähempää löydy tai sitten pitäisi harkita viipalekouluratkaisua . Yläkoulun viipalekoulu tai parakkikoulu, kuten sitä usein kutsutaan, sisältää erikoisluokkia (kotitalous, tekninen työ, tekstiilityö, fysiikka), jotka ovat kalliita perustamiskustannuksiltaan ja myös vuokran osalta.  Tavallisia perusluokkia, joita alakoululla pääosin tarvittaisiin, saisi huomattavasti edullisemmin ”viipaleina”.

Edellä mainitsemieni väliaikaisratkaisujen lisäksi on tehtävä pian pidemmän tähtäimen päätöksiä. Tästä kaikesta on mielestäni mahdollista tehdä vain yksi johtopäätös; on rakennettava yksi uusi koulurakennus. Yhtenäiskoulu, jossa koulua käyvät keskustan alakoulun luokat sekä kaikki yläkoululaiset. Lisäksi voitaisiin mahdollisesti sijoittaa esikoululaiset uuteen rakennukseen, kuulemani mukaan Koivurinteen päiväkoti on täynnä, ja siirtämällä esikoululaiset sieltä pois, saataisiin sinne tilaa. Tämä vaatisi koulurakennusta, johon mahtuisi noin 600 oppilasta

Opetushallituksen tilantarpeen suosituslukujen perusteella tuon oppilasmäärän nielevä koulu, olisi noin 7000 neliötä. Rakentamisen neliöhinta toki vaihtelee materiaaleista ja rakentamisteknisistä ratkaisuista riippuen, kouluja on rakennettu jopa niinkin pienellä summalla kuin 1800€/m². Mutta jos vaikka laskisi 2500 euron neliöhinnan perusteella, tulisi koulun hinnaksi 17,5 miljoonaa, ja todennäköisesti tuohon summaan mahtuisivat jo kalustamisestakin koituvat kustannukset. Mainitsemani tilantarpeen tunnusluvut sisältävät kaikki muut yleiset tilat ruuanvalmistustiloja lukuun ottamatta, ainoastaan jakelukeittiön. No sehän sopisi Virtain tarpeisiin, koska muutenkin ollaan jo suunnittelemassa uutta keskuskeittiötä terveyskeskuksen yhteyteen, vai muutetaanko jo suunniteltua ja yhdistetään keskuskeittiökin tähän tulevaan koulurakennukseen?

En ollenkaan väitä, että 17, 5 miljoonaa olisi pikkusumma, lainaahan sitä varten kunnan olisi otettava tai sitten valittava elinkaarimalli.  Elinkaarimallissa palveluntuottaja yhdellä sopimuksella vastaa ainakin hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta pitkän sopimuskauden (15–25 vuotta) ajan. Tästä pari esimerkkiä:  Pudasjärven yhtenäiskoulu, josta kunta maksaa miljoonan vuodessa 22 vuoden ajan (koulu on 800 oppilaan koulu), Parkanossa on suunnitelma elinkaarimallilla toteutettavasta koulusta, jonka hinnaksi tulee reilu 15 miljoonaa (700 oppilasta).

Yhtenäiskoulu puoltaa paikkansa, sen yhtenä etuna on tilatehokkuus. Lämmityskulut ja sähkökulut pienenisivät huomattavasti nykyiseen koulumassaan verrattuna, myös tilojen käyttöaste nousisi, koska samoja tiloja voisivat käyttää sekä alakoululaiset että yläkoululaiset, iltaisin tilat olisivat kansalaisopiston käytössä. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon tilojen eri käyttäjät. Myös opettajat voisivat tarpeen tullen opettaa sekä ala- että yläkoulussa, tämä säästäisi palkkakuluissa ja toisi kaikille opettajille riittävän määrän opetustunteja, ja tämä taas mahdollistaisi jatkossakin pätevien opettajien saamisen Virroille.

Uutta koulurakennusta suunniteltaessa pitää ottaa huomioon uuden opetussuunnitelman vaatimukset ja mahdollisuudet, tiloista voidaan tehdä tarvittaessa muunneltavat. Luokkia ei sijoitettaisikaan pitkien käytävien varsille, kuten nykyään. Sen sijaan kouluun tehtäisiin erilaisia soluja, joissa on pieni aulatila ja sen ympärillä luokkatiloja, joko ikäkausittain tai oppiaineittain yhteistyömahdollisuudet huomioon ottaen sijoiteltuna. Myös käytännön aineiden luokat voisivat olla yhteiskäytössä.

Uutta yhtenäiskoulurakennusta vastustavat päättäjät esittävät kaikenlaisia omituisia argumentteja yrittäessään perustella, että miksi ei sellaista voi rakentaa. Olen kuullut omin korvin sanottavan, että Parkanon suunnitelman kaltainen koulurakennus on liian pieni virtolaisille, on myös väitetty, että virtolaiset opettajat eivät kuulemma suostuisi työskentelemään sellaisessa. Uusimpana oli keksitty, että niin ison lainan ottaminen olisi mahdotonta, koska verotulot pienenevät soteasioiden hoitamisen siirtyessä maakunnille. Uskoisinpa, että jokainen opettaja työskentelisi oikein mielellään uudessa nykyaikaisessa koulurakennuksessa, jossa tilojen puolesta olisi täydet mahdollisuudet toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa. Uskon myös, että virtolaiset lapset mahtuvat ihan samankokoisiin tiloihin kuin muidenkin kuntien asukkaat. Myöskään väite, että pienemmät lapset saavat huonoja vaikutteita isommilta, ei ole perusteltu. Vaikka olisikin vain yksi koulurakennus, voidaan sinne tehdä eri ”siipiä” tai osastoja, ja välituntipihat voivat olla eripuolilla rakennusta. Ja toisaalta, voihan sitä saada hyviäkin vaikutteita, ei teini-ikäinen automaattisesti ole pahis.

Tuosta rahapuolesta toki minäkin olen sitä mieltä, että kunnan pitää säilyttää toimintakykynsä, ja syytä on kaikkia investointeja harkita tarkasti. Nyt vaan on niin, että koulut ovat huonossa kunnossa ja kunnan tehtävänä on järjestää perusopetus turvallisissa tiloissa. Eli pakko on sijoittaa, ja kun kuitenkin vallitsee melko aukoton yhteisymmärrys siitä, että yläkoululle rakennetaan uusi rakennus, niin olisi perin järkevää tehdä samalla kertaa se yhtenäiskoulurakennus eikä laittaa isoja summia rahaa Rantatien koulun korjaamiseen. Erikseen rakennettuina alakoulu ja yläkoulu tulevat kalliimmiksi kuin yhdistettynä, ja selväähän on, että vaikka Rantatien koulu nyt korjattaisiin, ei sen jäljellä oleva käyttöikä kuitenkaan tule olemaan kovinkaan pitkä.

Pitää muistaa katsoa tulevaisuuteen eikä tuijottaa vain tämän hetken rahanmenoa. Uusi yhtenäiskoulu parantaisi kunnan imagoa, ja olisi yksi vetovoimatekijä lapsiperheiden asuinpaikkavalinnassa.

(Tämän saman jutun tulen lähettämään Suomenselän Sanomien postilaatikko -palstalle ensi viikon lehteen laitettavaksi).