Omaishoitajuus - aliarvostettu valinta

Tähän kirjoitukseen sain aiheen Virrat pois puskasta Facebook -ryhmässä. Siellä joku heitti, että pitäisikö koota lista aiheista, joista kuntavaaliehdokkaiden toivoisi bloggaavan. Ja siihen alle on toistaiseksi tullut vain yksi aihe-ehdotus, omaishoidon tilanne.

Alkuviikosta on myös asiasta keskusteltu Puskaradio Virrat Facebook -ryhmässä, lähinnä Ylen Vanhusvahti -palvelun tuottaman tiedon pohjalta. Vanhusvahdin mukaan omaishoidossakin olisi parannettavaa.

Omaishoitajuus on itselleni tuttu juttu, olin oman vaikeasti älyllisesti kehitysvammaisen poikani omaishoitaja aina 13.2.2016 saakka, tuolloin poikani  täytti 18-vuotta ja muutti asumaan Nokialle Sofiakylään, jossa viihtyy todella hyvin. Sain omaishoidontukea alimman summan, koska kuitenkin kävin töissä ja poika oli päivät avustajan kanssa koulussa ja vanhempana toimintakeskus Ahjossa.

Useimmat omaishoitajat hoitavat iäkkäämpiä omaisiaan, lasten omaishoitajuus on harvinaisempaa. Omaishoitajuushan on seikka, joka säästää valtavasti kuntien rahoja, siinä mielessä siitä soisi puhuttavan enemmän. On nimittäin niin, että palveluasumispaikka tai laitospaikka maksavat kunnalle suuria summia verrattuna omaishoidontukeen. Kaikki omaishoitajat eivät edes saa omaishoidontukea, joku ei ole edes ymmärtänyt hakea, joku on jonossa ja joku ei täytä kriteereitä. Ja niidenkin, jotka saavat omaishoidon tukea, on vaikeaa elää sillä, koska se on niin pieni. Joillain toki on muitakin tuloja, mutta kaikilla ei ole.

Kysyin sähköpostitse Virtain kaupungin hyvinvointijohtaja Sari Hellsteniltä tämän hetkistä omaishoidontuen saajien tilannetta. Tällä hetkellä on kuulemma noin 50 henkilöä, jotka saavat omaishoidontukea ja 10 henkilöä, joille on myönnetty omaishoidontukea on jonottamassa määrärahojen vapautumista. Viime valtuustokauden aikana omaishoidontuen määrärahaa nostettiin, mutta silti se on vieläkin riittämätön. Kyllä sen pitäisi olla riittävän suuri, ettei kenenkään siihen oikeutetun tarvitsisi jonottaa. Alin omaishoidontuki on vähän alle 400 euroa, siihen kun lisätään työnantajakulut, on yhden omaishoitajan kulu kaupungille noin 600 euroa ja nuo kaikki 10 jonottajaa maksaisivat kaupungille siis noin 6000 euroa. Aika hassua, että tällaisesta säästetään, kaupungin rahoissa aika pieni summa.

Mediassa on esiintynyt kovaa kuohuntaa, kun Etelä-Suomen isot kaupungit ovat muuttamassa omaishoidontuen myöntämiskriteereitä, ja näyttää siltä, että useat tuen saajat putoavat pois tuen piiristä tai heidän maksuluokkansa laskee. Kysyin Sari Hellsteniltä onko Virroilla kriteereihin tulossa muutoksia, ja hän vastasi, että ei ole tulossa ainakaan suurempia muutoksia. Sijaishoidon ohjeistus on kuulemma tulossa, sellaista ei Sarin mukaan ole vielä Virroilla ollut.

Omaishoidon tuki ei ole ainut omaishoitajaa tukeva asia, sen lisäksi omaishoitajien on lakisääteisesti saatava muutama vapaapäivä kuukaudessa, kunnalla on velvollisuus järjestää hoidettavan hoito sillä aikaa eikä se saa maksaa asiakkaalle kuin pienen omavastuun verran. Tuo sijaishoidon ohjeistus varmasti auttaa selkeyttämään Virroilla näiden vapaiden järjestämistä. Myös muuta sijaishoitoa järjestetään kunnan toimesta tarvittaessa, esim. hoitajan oman sairastumisen ajaksi. Tämä onkin tärkeää, jos omaishoitaja uupuu, on se väärin inhimilliseltä kannalta katsoen ja kannattamatonta jos asiaa katsotaan kunnan talouden kannalta.

Laki määrää. että kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Samoin kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Ensi vuoden alusta alkaen omaishoidontuesta kertyy eläkettä ja kunnan pitää ottaa tapaturmavakuutus hoitajalle. Onneksi siis lakimuutosten ansiosta tulee vähitellen parannuksia omaishoitajan asemaan.

Omaishoitajien sosiaalisesta hyvinvoinnista vastaavat lähinnä seurakunnat ja järjestöt,  sen verran tiedän, että Virroilla ei ole omaa omaishoitajien yhdistystä, mutta on olemassa yhdistys nimeltä Ruoveden omaishoitajat ja läheiset. Se järjestää pari kertaa vuodessa jonkinlaisen tapahtuman omaishoitajille. Enempäänkin varmasti olisi tarvetta, en tiedä voisivatko kunnat myöntää jotain tukea kyseiselle yhdistykselle, jotta he pystyisivät järjestämään enemmän toimintaa? Yhdistykseen pääsee  liittymällä Omaishoitajat ja läheiset liiton jäseneksi, jäsenmaksu on 25,- vuodessa ja se sisältää lehden muutaman kerran vuodessa sekä palveluoppaan, jossa melko kattavasti kerrotaan, mitä kaikkia palveluja on mahdollista saada.

Se mikä tässä eniten harmittaa on, että erään Facebookissa kommentoineen henkilön (häntä voitanee sanoa kokemusasiantuntijaksi) mukaan hänelle ei kukaan kertonut omaishoidotuesta eikä muista saatavilla olevista palveluista. Ja hän ei varmastikaan ole ainoa, jälleen tulemme siihen samaan ongelmaan - tiedotukseen. Sen kehittämisestä puhutaan aina, mutta se on hirvittävän hajanaista vieläkin. Tähän pitää saada muutos.

Tähän loppuun kaikkien omaishoitajien kunniaksi Mikko Herrasen omaishoitajuudesta kertova musiikkivideo Uhri vai soturi.