Kaupungin hallintorakenteiden kehittämisestä

Jotkut ovat varmaan huomanneet, että Virtain kaupungin sivuille on ilmaantunut blogi. Sen markkinoitiin olevan sellainen, jonne eri viranhaltijat kirjoittavat vuorollaan. Kaupunginjohtaja aloitti.

Näköjään sinne saavat kirjoittaa luottamushenkilötkin, epäilenpä vaan, että minulle tuskin koskaan tarjotaan siihen mahdollisuutta 😉 Toisaalta en sitä kaipakaan, onhan minulla oma blogi. Ja rehellisesti sanottuna, onhan valtuuston puheenjohtaja ehkä poliittisista päättäjistä eniten oikeutettu sinne kirjoittamaan, ei siinä mitään. Sitäpaitsi suurelta osin kirjoitus oli minusta ihan ok, lähinnä informatiivinen ei niinkän vaalihenkinen. Virtain kaupungin blogi

Mielestäni Kalevan ajatukset hallinnon kehittämisestä olivat pääosin hyviä, valiokuntamalliin siirtyminen ei olisi ollenkaan hassumpi idea, se vahvistaisi valtuuston roolia, jota minäkin olen kaipaillut. Kirjoitinkin valtuuston roolin ja vallan katoamisesta kirjoituksessani Valtuuston valta.

Kuntaliiton sivulla avataan hieman valiokuntamallia:

Valiokuntamalli

Tässä mallissa perinteiset lautakunnat korvataan valtuutetuista koostuville valiokunnilla. Toisin sanoen valtuusto työskentelee valiokuntiin jakaantuneena.

Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa kunnan päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa sekä poliittisen vastuun toteutumista. Ajatuksena on, että valiokuntien jäsenet pääsevät vaikuttamaan asioihin varhaisessa vaiheessa. 

Valiokuntamallista on käytössä kahdenlaista toimintatapaa. Valtuuston asema suhteessa kunnanhallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokuntien toimivat perinteisten lautakuntien tapaan päätöksiä tekevinä toimieliminä. Kunnanhallituksen asemaa korostava valiokuntamallissa, jossa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat ns. valmistelevina toimieliminä.

Kunnassa säilyy lakisääteisesti pakolliset lautakunnat, kuten tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta sekä lupa- ja valvontalautakunta -asioista vastaava kunta.

Jos Virroilla päätetään siirtyä valiokuntamalliin, pitäisi miettiä, että kumpiko on tärkeämpää: valtuutettujen eli valiokuntien jäsenten osallistuminen asioiden valmisteluun, vai varsinainen päätöksenteko? Itse näkisin, että osallistuminen valmisteluun on tärkeää, siten pystyy vaikuttamaan ja myös tuomaan omia ideoitaan esiin. Toisaalta mietityttää, että missä sitten päätökset tehtäisiin? Jossain kuulin mainittavan sanan viranomaislautakunta tms. vähän kuulostaa epäilyttävältä, mutta toisaalta, jos kaikki asiat kuitenkin menisivät valiokunnan valmistelun läpi, se ehkä olisi kuitenkin ihan toimiva järjestely.

Kaleva mainitsee myös, että hänen mielestään kaupunginhallitus on iso, tarkoittaen ilmeisesti sitä, että  sen kokoa pitäisi pienentää. Itse olen sitä mieltä, että aina kun aletaan pienentää hallituksen tai lautakunnan tai minkä tahansa poliittisen elimen kokoa, ollaan tiellä kohti demokratian vähenemistä. Kaikki tällaiset vähentämiset pitää kyllä harkita huolella ja miettiä sen vaikutus demokratiaan. Se pienen piirin päätöksenteko kun ei ole hyvästä.

Kaleva mainitsee myös elinvoimavaliokunnan, eräs toinen poliitikko on myös jo ehdottanut elinvoimalautakunnan perustamista, sitä en tiedä kumpiko heistä asian ensin keksi, mutta idea on hyvä ellei peräti loistava. Virtain kaupungin kehittämiseen on satsattava, elinvoimalautakunnan tai -valiokunnan toimialaan voisivat ainakin kuulua nykyiset elinkeinoasiat ja vaikkapa markkinointi, viestintä ja matkailu. Varmasti löytyy muutakin sille sopivaa.

No tästä ei kylläkään pitänyt tulla mikään Kalevan kirjoitusta analysoiva kirjoitus, mutta taisi tulla kuitenkin, siksi en maltakaan tässä lopussa olla kysymättä, että mikäs on kun ei hän kirjoituksensa lopussa valtuustokauden saavutuksia luetellessaan mainitse lainkaan suurensuurta "loistavaa" saavutusta; Keiturin Sotea? Eikö se olekaan saavutus? 😉