Viimeisen vuoden kuluessa tietokoneestani on tullut minulle erittäin tärkeä esine. Valmistelen pitämäni oppitunnit tietokoneella oppilaita varten oppimisympäristöön, oppitunnin aikana käytän konetta paljon. Ehkä heijastan "powerpointin" opetukseni tueksi, saatamme kuunnella runon tai katsoa jonkin videon klassikkokirjailijasta. Samalla tarkkailen Classroomista, miten oppilaiden tehtävät edistyvät.
Etäopetuksen aikana minulla ja koneellani on vieläkin tiiviimpi suhde, kun koko oppitunti tapahtuu tietokoneella Meetissä. Ja koronahan on tuonut mukanaan myös monenlaista muuta etäilyä. Torstaisin osallistun Taitokeskuksen järjestämään aikuisten Näpsä-kerhoon ruudun välityksellä Teamsissa, Kaupungin kokoukset pidetään niinikään Teamsissa, tänäänkin illalla kokoonnumme ruutujemme ääreen kaupunginhallituksen kokoukseen. Eilen illalla etäilimme Virtain Pelastakaa Lapset ry:n kevätkokouksen, huomenaamulla tapaamme jo kahdeksalta opettajien ys-kokouksessa.
Jonkin verran valokuvausta harrastavana käsittelen usein kuviani kuvankäsittelyohjelmalla, teen niistä kuvakirjoja, jotka saan postissa suoraan kotiin. Talvella lähetin vanhat videokasetit digitoitaviksi ja nyt olen niitä videoita katsellut koneellani ja jonkin verran editoinutkin.
Paljon asioita hoidetaan nykyään sähköpostilla, minäkin melkein päivittäin lähetän ja ainakin luen sähköpostiani. Tosin paljolti myös kännykällä, koska se on niin helppoa nykyään. Nettikauppoja tulee käytettyä paljon, viime viikonloppuna tein tapettitilauksen tietokoneellani, sitä ennen tilasin joitain vaatekappaleita ja tänään katselin uusia verhotankoja.
Tämä oli kolmas kirjoitusharjoitus kirjasta Syön aamupalaksi Eiffeltorneja, aiheena siis kertoa jostain tärkeästä esineestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti